Niin, tai voi se olla sairaankuljettajakin tai anpulanssihoitaja tai niinku eräs kollega sanoi tittelinsä olleen ensimmäisessä kesätyössään "sairasauton apukuljettaja." :D
Hakeuduin alalle, koska olin tehny paljo töitä hevosten kanssa ja tuli tunne, että ois välillä kiva olla ihan ihmisten parissa. En tiiä mitä mie sillo ajattelin, kun en nyt ihan mikään teinityttönenkään enää tuolloin ollu. Jotenki ehkä tuli tarve vastata siihen henkiseen kutsuun, siihen paloon, haluun auttaa ihmisiä hädässä. Siis olla se tuki ja turva, se joka tulee paikalle, kun omat voimat ja keinot ei riitä. Tiiättekö niinku vaikka elvyttää perheenisää ruokakaupassa, kaivaa loukkaantunu lapsi pois kolariautosta, mennä synkimpään metsään hakemaan sinne kylmissään tuupertunutta mummoa, ajaa paikalle, kun jonkun omaisella on lonkka murtunut, jalka poikki tai käsi irronnu räjähdyksen seurauksena.. Niinku nyt kaikkien mielikuvat on, mitä ambulanssikuskit tekee.
Oon kuullu monelta taholta, että ensihoitajat (kyllä, se on se oikee termi, en enää jaksa keksiä uusia mukahauskoja titteleitä) on ylimielisiä, eivät kohtele potilaita (asiakkaita) hyvin, käyttäytyvät kuin Euroopan omistajat (joskus jopa ihan maailmanomistajan elkein) ja nostavat itsensä muiden yläpuolelle. Tätä saa siis lukea välillä tekstaripalstoilta, välillä eri kaupunkien feispuuk-puskaradiopalstoilta, välillä sitä kuulee ihan eri työpisteellä työskenteleviltä kollegoilta ja milloin mistäkin. Mie oon kohdannu ensihoitajia Meri-Lapissa, Rovaniemellä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Vantaalla, Keravalla, Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Savonlinnassa, Kuopiossa, Salossa ja Haaparanalla. Ainakin. Siis ihan silleen, että olen nähnyt heitä potilastyössä, enkä vaan auton ikkunasta vilahtavia vihreäasuisia hoitajia. Ihan ok otos siis mutta hauska juttu, että en ole koskaan törmänny tähän paljon puhuttuun ylimielisyyteen. Asiaa mietittyäni, oon tullu siihen tulokseen, että voisko osa tästä ihmisten ärsytyksestä johtua siitä, että ensihoitaja näkee maailman eriväristen linssien läpi kun muut kanssakulkijat? Voisko olla, että tästä maailmojen törmäyksestä tulee väistämättä osalle kansalaisista sellanen tunne, että ensihoitaja (vaikka toimii kuinka annettujen hoito-ohjeiden ja käytäntöjen mukaan)on ylimielinen?
Haluatteko tietää 10 asiaa, jotka puolestaan ärsyttävät keikalle saapuvaa ensihoitajaa?
1. Henkilö soittaa HÄTÄkeskukseen 3 viikkoa jatkuneen jalkakivun takia. Asiaa on tutkittu, ensiviikolla on magneettikuvausaika, lääkäri on määrännyt kipulääkkeet. Potilas on sitä mieltä, että nytjustheti pitäisi päästä sinne magneettiin ja sen jälkeen kahdeksi viikoksi osastolle lepäilemään. Kivun kanssa ei nyt enää pärjää. Oletko ottanut kipulääkettä? En, kun ei se mitään auta. Ensihoitaja selittää henkilölle, että vain ohjeen mukaan otettu kipulääke auttaa mutta potilas ei ole edes hakenut määrättyä lääkettään apteekista. Ensihoitaja on perseestä, koska ei suostu kuljettamaan potilasta nytjustheti yliopistolliseen sairaalaan magneettikuviin ja sieltä osastolle, vaikka kansalainen onkin tilannut itselleen kyydin. Kansalainen avautuu paikallisella tekstiviestipalstalla aiheesta.
2. Henkilö soittaa HÄTÄkeskukseen, koska on ripuloinut ja oksentanut koko päivän. Hänellä on paha olla, eikä edes keltainen jaffa pysy sisällä. Hän haluaa päästä nyt päivystykseen. Ensihoitaja suosittelee potilaalle lepoa ja olon helpottuessa tämä voisi yrittää syödä tai juoda hieman jotain. Kotona, omalla sohvalla maaten ja suoratoistopalvelua tai Yle Areenaa katsellen olisi varmasti paljon mukavampi sairastaa, kun täpötäydessä päivystyksessä, umpihuonolla sängyllä kääntyillen jonkun humalaisen örveltäessä vierellä. Varsinkin, kun perus vatsatautiin kun EI OLE MITÄÄN IHMELÄÄKETTÄ! Henkilö hermostuu, koska hän olisi halunnut päästä sairaalaan oksentamaan. Ensihoitaja on ylimielinen ja empatiakyvytön. Kansalainen avautuu saamastaan kohtelusta omaiselleen.
3. Ohikulkija soittaa ojassa makaavasta hahmosta. Hän ei suostu kysymään hahmolta mikä hätänä, hän ei suostu lähestymään hahmoa, eikä hän suostu tarkistamaan onko tämä ylipäätään elossa. Ensihoito saapuu paikalle, kysäisee hahmolta mikä hätänä ja saa tältä vastauksen, että on taidettu ottaa pari ryyppyä liikaa kossupullon pohjilta. Ensihoito pyytää torkkujaa ystävällisesti nousemaan ylös ja jatkamaan matkaansa tai muuten paikalle joudutaan hälyttämään (jo muutoinkin resurssipulasta kärsivä)poliisi, jonka kyydillä pääsee putkaan. Hahmo nousee ojasta ja jatkaa matkaansa. Kansalainen seuraa tapahtumaa hyvän matkan päästä ja kertoo ystävälleen, kuinka hän pelasti hahmon hengen. Tämä herättelytapahtuma maksoi veronmaksajille, eli myös minulle, ensihoitajalle, auton lähtöpaikasta riippuen jokusen satasen.
4. Potilas tulee ovelle vastaan laukku pakattuna ja ihmettelee, kun esihoitaja pyytää tätä riisumaan toppatakin, jotta saadaan mittaukset tehtyä ja tilanne tarkastettua. "Miksi ihmeessä, hänhän on vain tarvinnut kyydin sairaalaan? Ei tässä tarvitse mitään terveydentilaa määrittää, kyllä hän itse tietää että nyt on tarve mennä lääkäriin." Ja et soittanut itsellesi taksia koska..??
5. Potilas ei ole tehnyt elettäkään sen eteen, että olisi valmis lähtemään sairaalaan. Ensihoidon todetessa, että nyt mennään, aletaan etsiä lääkelistaa, pipoa, kaulahuivia, pastillirasiaa, lastenvahtia.. kysellään, josko ambulanssi voisi odotella ihan vaikka puolisen tuntia, että potilas ehtii ensin laittaa makaroonilaatikon uuniin, ulkoiluttaa koiran, soittaa puolisolle, käydä tupakalla ja ratkaista maailman rauhaa koskevan kysymyksen. Kyllä vaan, sillä meillähän on täällä yksi ambulanssi/kotitalous ja tässä on aikaa odotella vaikka työvuoron loppuun asti. Eikun..?
6. Potilas ei vastaa itse, vaan kysyy puolisoltaan vastausta kysymyksiin: Koska kipu alkoi, missä se tuntuu, onko sellaista ollut joskus aiemmin, kuinka pahaa se on, voitko kuvailla sitä jonkinlaisella adjektiivilla..? (Ymmärrän tämän pienten lasten kohdalla mutta että aikuiset ihmiset..)Vastaavasti puoliso saattaa vastata potilaan puolesta ihan pyytämättäkin.. Lisäksi tarinaan tuo oman lisämausteensa naapurissa oleva eläköitynyt sairaanhoitaja, joka uhkaa tehdä ensihoidosta valituksen, jos he eivät nyt vie potilasta sairaalaan. Ihan sama onko tällä tarvetta päästä sinne vai ei, varsinkaan ambulanssikyydillä.
7. Potilas hermostuu, kun ensihoito toteaa ettei tämä tarvitse ambulanssikyytiä mutta että päivystyksessä olisi nyt hyvä mennä käymään. Soitetaan kela-taksi, jos lähipiiristä ei löydy ketään, joka voisi viedä sairaalaan. Ensihoitaja joutuu ravistelemaan pölyistä mutta ah niin tiukassa istuvaa käsitystä ettäkö ambulanssilla päivystykseen saapuvat potilaat pääsisivät jollain tavalla jonon ohitse tai nopeammin hoitoon. NÄIN EI OLE VAAN KAIKKI POTILAAT TUTKITAAN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ!! Usko hyvä ihminen kun ensihoitaja kertoo sinulle, että kela-taksi on ihan saman hintainen kyyditysväline päivystykseen, kuin se keltainen pakettiautokin. Plussana mainittakoon, että siinä on ihan varmasti mukavampi matkustaa ja lisäksi pääset varmemmin suoraan päivystykseen kulkematta ensin elvytys-pysähdyksen tai tajuttoman juoppoasunnon kautta, johon kiireetöntä potilasta kuljettava ensihoitoyksikkö joutuu rantautumaan, jopa potilas kyydissä, jos sellainen tehtävä osuu kuljetusmatkan aikana kohdalle. Potilas avautuu feispuuk-ryhmässä aiheesta kuinka ambulanssi jätti kotiin ja potilas kuoli.
8. Kansalainen soittaa HÄTÄkeskukseen tilatakseen itselleen kotiin terveystarkastuksen, sen sijaan että soittaisi vaikka päivystykseen ja tiedustelisi, onko näillä oireilla tarvetta tulla käymään. Vinkkinä, jos älykello kertoo, että syke on koholla, se ei ole syy soittaa 112, varsinkaan, jos et tunne minkäänlaisia oireita. Myös verenpaineen jatkuva mittailu saa sen 100%:lla varmuudella nousemaan! Monenmoiset mittarit ovat ihan kivoja mutta tunnustele nyt hyvä ihminen ensin onko sinulla jonkinlaista tuntuvaa oiretta! Kipu, huimaus, hengenahdistus, tajunnan menetys..? Ensihoitopalvelu ei ole mikään kotiin tilattava terveystarkastus! Sitä varten varataan terveyskeskuksesta lääkäriaika!
9. Potilas valittaa kyydissä kuinka peti on huono, auton jouset ovat huonot, kyyti heiluu, tyyny ei tue niskaa ja oma ikisuosikkini: "Eikö teillä tosiaan ole täällä mitään juotavaa, kun suuta kuivaa niin?" Ei, tämä ei ole Esson baari, tämä on pakettiauto, jolla kuljetetaan (hädässä olevia) ihmisiä sairaalaan. Kansalainen avautuu kansanradiossa saamastaan kohtelusta.
10. Se, kun yritän saada sen keltaisen pakettiauton pujoteltua kolaripaikalle/tapahtumapaikalle/elvytyspaikalle ja sinä rakas utelias kanssakulkijani olet parkkeerannut Volvosi siihen kulkuväylälle ja seisot itse kauempana kuvaamassa onnettomuutta. Vaarannat itsesi, auttamaan tulleet viranomaiset ja apua tarvitsevat uhrit olemalla tiellä ja häiritsemällä toimintaa. Ensi kerralla kun mielesi tekee kuvata kuorma-auton alle jäänyttä lasta tai hukkunutta vanhusta, mieti jos kyseessä olisi joku läheisesi?
Kyllä, pohdin toisinaan palaamista hevosten pariin. Siinä sai tehdä ympäripyöreitä päiviä joskus jopa 2 viikkoa putkeen jollain kisamatkalla, työ oli fyysistä ja raskasta mutta hevoset ei ikinä hölmöile silleen ku ihmiset. No, pidän työstäni, koska miula on mukavat työkaverit ja joskus joku potilas sanoo kiitos. Sillä jaksaa!
Kiitos ja anteeks.
