Kevättä ilmassa

..ja kesää ja mitä näitä nyt on. Paitsi jos on nii fakiiri että päättää muuttaa pohjoseen, ni sit ei o vielä kevättä ilmassa, on vaan kylmää takatalvea. Ja siis kyllä, tälläselle sisämaan ja etelän asukille Kemi on kyllä ihan pohjosta, Ivalo, Enontekiö ja Utsjoki on sitte jo pohjoisnapaa..

Se on kuulkaa muruset tässä tilanteessa asiat niin, että sitä on pienen ensihoitajan pakko mennä sinne missä töitä on, eli helveti kauas kotoa. Onneks on tutut huudit ja puolet kollegoistakin on tuttuja mutta se ei poista sitä faktaa että Kemi on kyllä ihan hevon kuusessa. Se on nii kaukana kaikesta, että ku sieltä matkustaa Onni-bussilla yön yli kotiin, on selkä aamulla nii jumissa että ei kolmeen päivään pääse kunnolla kävelemään.. Kyllä, se oli saikkua soiteltava, ei ollenkaan tyypillistä miule. 

Eli, homma nimi on se, että palasin Kemin ensihoidon leipiin. Pakkasin ilmapatjan, tallikamat, yhen satsin ruokailuvälineita, leivänpaahtimen, kattilan, pari pyyhettä ja Jessen (Jesse on tuo kasvi, kerron siitä kohta enemmä) Paavoon ja ajelin pohjoseen. Se hyvä puoli tässä Lahdessa on, että tää o sen verta pohjosessa että tästä ei aja ku 7 tuntia Kemiin. Eli ei juuri mitään :D 

Täällä etelän suunnilla "Ei o tarvetta hoitotason ensihoitajille." (Näillä sanoilla asia miule esitettiin) niin pakkohan se on mennä sinne missä niitä töitä on. Toki oon saanu kaks soittoa ja työtarjousta sen jälkee ku oon tuola alottanut, mutta pikkusen liian myöhään. Kaikella rakkaudella mutta en ensinnäkään aio alentua arvo(ja palkka-!) asteikossa yhtää sen alemmas mitä miu koulutus miule antaa valmiuksia ja toisekski, minä en istu kotona oottamassa kesäkuuhun asti, josko joku tarjois säälistä töitä. Noup, nii paljo ku kaikkee tyhmää mie elämässäni oonki tehny, ni jos miule tarjotaan duuneja mukavassa porukassa, olkoon ne työt sitte hiton kaukana kotoa, otan tämän vastaan. Kiva mennä paikkaan missä miule on tarvetta :D

No, se siitä paatoksesta. Tekee vaa välillä mieli vähä kirjottaa näitä eetteriin, ei sillä että näitä täällä kauheesti kukaan lukis, ni saa rauhassa vähä avautua..

No, alkuun (haha, alkuun!) kerron Jessestä. Tässä on Jesse: 

 

Ekassa kuvassa se matkustaa kohti pohjoista ja tokassa sen sivuhaarake, joka ei ollu iha juurtunu, ottaa uutta juurta elämään miu Kemiläisen yksiön ikkunalaudalla. Huomatkaa, että miula ei oikeesti ollu yhtää muuta ylimäärästä astiaa mikä pitäs sen verran vettä että sielä voi juurruttaa jonku.. :D Jesse on siis syntynyt pyhästä hengestä, tai siis menikö se niin että "sikisi pyhästä hengestä." Siitä hän sai nimen Jeesus Kristus, eli tuttavallisemmin Jesse. Jesse on kotiutunu hyvin. Nuo juurtumassa olleet oksatki on istutettu takas emäkasvin juurelle, se nauttii ikkunalaudalla auringosta ja Kemiläisen keskustan pöhinästä. 

Miu viherpeukalo on nii omituinen, että sen ansiosta (?) miu kasvin juurelle on kasvanu tatti. Kyllä, pieni tatti. Se tosin kuoli ennenku ehin varsinaisesti miettiä mitä sillä tekis, siis että söiskö, kuivaisko, polttaisko (piipussa tai takassa) vai antaisko olla. Tässätapauksessa oli paras antaa olla, luonto hoiti tehtävänsä. En silti tiiä onks tuo iha normaalia.. Tai siis onkai kaikki tällänen MIULE iha normaalia mutta noi niinku yleisesti..?

Laitetaanko väliin piristykseks pari kissakuvaa? Nää on S.Laarin ottamia. Virtanen on sen kämppis. Ekassa kuvassa esiintyy vaaniva sisäkissa ja toisessa se yrittää samaistua Jeesuksen (siis sen one and only, ei miu viherkasvin) kärsimyksiin pääsiäisen aikaan: 

 

Oon tässä parin viikon aikana puuhannu vähä jotai luovaaki. Ihan kaikkea en voi tässä nyt sattuneesta syystä paljastaa mutta tässä se mitä voin:

Sain miu terapeutilta palapelin joululahjaks ja kaunis palapeli onki. Piti miut mukavasti kiireisenä, ku turasin sitä pääsiäispyhien aikaan työkeikkaa ootellessa. Ei tullu keikkaa ja palapelinki tekemisee meni koko pääsiäinen. Paremmi miula meni ku Jeesuksella mutta kuitenki. :D

Tää toine asia liittyy miu tulevaan taidenäyttelyyn. Sinä sielä, joka luet tätä blogipäivitystä niin tiedoksesi, että 4.6 2025 näyttelyn avajaiset Unioninkadulla sijaitsevassa ihanan viihtyisässä pubissa, BK Bodegassa. Sieltä löytyy tämä kirja, jonka sisällä pieni johdanto jokaiseen tauluun. Jätäthän terveiset tyhjille sivuille :) Ja kyllä, tästä tulee vielä erillinen postaus ja toki mieletön somenäkyvyys, kuten kaikilla miu tekemisillä aina on muta tässä nyt tällänen esimaistiainen ;)

 

Loppuun haluun esitellä kikkeligallerian kuvan. Aion laittaa tänne koko gallerian, kunhan saan vähä lisää matskua. Jostai syystä kukaa ei o ikinä lähettäny miule yhtää munakuvaa, tiiä sitte onko vika miussa vai munassa. Ite pitää galleria kerätä..

Jep, palaan hetken päästä ainaki superjännittävällä matkapostauksella ja varmaa jollain muillaki jännillä asioilla...

J
 

From Paris to Berlin..

Eli matkalla Berliinissä. 

Miula ei ollu oikee mitää mielikuvaa, siis sitä muuria lukuunottamatta, että millanen mesta Berliini oikein on. Meillä on ollu parin laumanjäsenen kanssa tässä jo jokusen vuoden agendalla lähtee käymään sielä. Se nyt vaan on kuulkaa rakkaat lukijani yllättävän vaikeeta saaha yhen perheenäidin, yhen boheemin käsityöläisen ja yhen työttömän ensihoitajan aikataulut osumaan yksiin silleen, että saatais yhteinen vapaa reissua varten. Muutaman vuoden säätämisellä tää sitte kuitenki viimein jo onnistu ja reissuajankohta saatii lyötyä lukkoon. Alkuun oli vakaa tarkotus mennä maita pitkin. Tai maita ja meriä, muuten ku lentämällä. Sit päädyttiin vähän joustamaan ja sovittiin, että mentäis vaan toiseen suuntaan lentämällä. Lopulta havaittiin, että lentäminen ois nyt sit kuitenki helpoin, halvin ja nopein keino päästä perille.. (Tätä päätöstä saatto edistää se, että ku alettii puhua 23h bussimatkasta, mie sanoin että ei kestä perse moista, tuun lentämällä.. :D)

Mie oon tottunu viimeaikoina ettimää lennot vaan jostai luotettavasta lähteestä, koska oon nykysi melkei työssäkäyvä aikuinen ja enää ei tartte ettiä niitä kaikkein kämäsimpiä halpalentoja. Eli siis erään suomalaisen matkatoimiston sivuille ja sieltä matkapaketti Finskin lennot ja niitten hyväksi havaitsema hotla. Tarkan markan matkakumppanit bongas kuitenki, että puolet halvemmalla pääsee ku ottaa jonku kansainvälisen firman kautta lennot ja hotlat, joten niin tehtiin. 

Muistakaa rakkaat mussukat, että siinä missä ilmasia lounaita ei ole, ei ole myöskään halpoja lentoja. Jos siula on mitää matkatavaraa, se maksaa ekstraa. Lisäks jos ei tajua tehä tsekkiä netissä ajoissa (tästä ei tullu mitää muistutusta, ei viestiä, s.postia tai savumerkkiä, niinku Finskillä yleensä, siks en ees muistanu koko asiaa.. Lisäks tsekin voi yleensä tehä viimeistään kentällä automaattiin..) ja joudut menee juttelee tädin kanssa tiskille, se maksaa 20e per perse. Siis kyllä, ei ees per seurue vaan per perse. Tästä maksusta oli mainittu pienellä präntillä vaan jossai kohdassa, jossa puhuttii myöhäisestä bag dropista, eli jos jätät laukut ite jonnekki hihnalle joskus toimistoaikojen jälkeen. MISSÄÄN MUUALLA ei ollu mainintaa tästä. No, rahastuskeinohan se on tuoki, varsinki jos kukaa vähänkää vanhempi henkilö lentää tuolla firmalla, eikä o tottunu mihinkää nettitsekkauksiin. Toisaalta, vanhoilla ihmisillä on varaa lentää Finskillä.

Noh, ei siinä mitää, laukut saatiin matkaan (Jännittävää, koska yleensä matkaan vaan käsimatkatavaran kanssa! Toisaalta tää oli sillee helppoo, että ei tarvinnu jännittää onko joku urpo ehtiny jo työntää takkinsa ja "edessä olevan istuimen alle mahtuvan kokoisen laukkunsa" sinne ylähyllylle koneessa. 

Oltii sen verran ajoissa, että ehittii ottaa yhet skumpat enne lähtöä tunnelmallisessa relove-raflassa:

Siitä sitte koneessa tuttuun tapaan pienet unet ja kohta oltiinki jo perillä. Huolimatta halpalentoyhtiön leimasta, pienestä tsekkisäätämisestä ja ylimääräsistä maksuista, Eurowingsin kone oli kyllä ihan siisti, henkilökunta ystävällistä ja kyyti tasasta. Berliinissä oli just meiän saapuessa ollu lämmin. Seuraavat päivät oli kylmiä, aivan normaalisti. Lisäks mie tulin kipeeks. Mut nää on siis näitä perusjuttuja, ku mie reissaan :D

Etin eri nettisivuilta tietoja mitä Berlilinissä ois noi niinku muurin lisäks nähtävää. Ei kauheesti rohkaissu, kun parhaat nähtävyydet on joku torni (joo, on hienot näköalat mutta ku oot käyny yhen kaupungin tornissa, oot nähny ne kaikki. Kattoja ja kaupunkia. T: Jenni), sit joku aukio, jonka ympärillä on pilvenpiirtäjiä, sit museosaari, shoppailukatu.. Missä on vanhat linnat, kapeat kadut, katacombit, ritarit, kauhutarinat..?? Aini, ei niitä taida paljo Berliinistä löytyä. No, paitsi kauhutarinoita kylläkin..

Muuristaanhan Berliini tunnetaan. Miule tuli yllätyksenä (kyllä, oon aina ollu ihan paska historiassa) että sitä muuria ei rakennettukaan heti sodan loputtua vaan vasta 60-luvulla! Nykysinhän siitä on jälellä muutama pätkä, osa museoitu ja osasta tehty taidegalleria:

  

Tuo portti ei siis o "SE" portti. Eli checkpoin Charlie. Ei ehkä löydetty sitä ollenkaa. Mutta nää jäljellä olevat pätkät on kyllä mielenkiintonen pala historiaa ja toivottavasti ne pysyy pystyssä vielä pitkään muistuttamassa eräänlaisesta aikakaudesta ja lopulta sen päättymisestä. 

Ei oikei päästy iha täysillä syvälle siihen boheemiin Berliiniin mutta löydettiin kyllä tuolta taidegalleriamuurin luota mukava mesta, joka ois lämpimällä kelillä ihan täydellinen! Sieltä saa syömistä, juomista, kahvia, viiniä, herkkuja.. u name it. Pullo viiniä ja kolme lasia, edessä virtaava vesi ja pieni kainosti lämmittävä auringonpaiste, ni mikäs siinä :)

Ruoka noi yleisesti.. noh, ei ehkä päästy ihan kiinni siihen periBerliiniläiseen ruokakulttuuriin (ellei Lidlistä haettua brezeliä lasketa tähän), koska käytii ainaki kaks kertaa syömässä Vietnamilaisessa. Kyllä, mie oon edelleen superhuono kuvailemaan miu ruokia enneks syön ne mutta tää fuusiokeittiön annos oli nii vaikuttava, että jopa mie muistin kuvata sen. Ihmettelin, ku listalla oli tota tofuhässäkkää ja lisäks bataattiranskalaisia. Mietin,että mitä mie en nyt tässä ymmärrä mutta siis.. :

Kyllä, siinä on kookoskermatofuhässäkkä, jonka päällä on bataattiranskalaisia. EN o iha varma mitä mieltä oon tästä, siis että onks tää ihanan boheemia, mielenkiintosta, hyvä juttu jos ei tiiä iha varmasti mitä tahtoo syyä vai ihan vaan järkkyä?! :D

Mut hei, hotellin aamupala oli vallan mainio, eikä siis vähiten sen takia, että kerranki Nutellan määrästä ei keskusteltu:

Harrastettii myös ihan pikkusen kulttuuria. Käytii juutalaismuseossa. En siis tiiä miks miule tuli tietty mielee, että se keskittyis pelkästään toisen maailmansodan kauhuihin ja keskitysleirien kuvaukseen mutta siis nimesä mukaisesti juutalaismuseo kertoi juutalaisuudesta. Sivuttiin sielä nyt nopeesti toki myös niitä kauheuksia mutta suurin osa siitä museosta oli iha jotai muuta.. Se on ilmanen, joten kyllä sielä nyt toki vierailee mutta ehkä se luonnontieteen museo ois kuitenki ollu enemmä miuta.. 

Tässä kuvaa juutalaismuseosta:

Voitte käydä ite kattomassa mikä juttu tuo on :D

Berliini on esim Helsinkiin verrattuna ihanan värikäs. Se johtunee joka paikkaan liimatuista tarroista, siellä täällä lojuvista erilaisista pullonkorkeista ja seiniin maalatuista graffiteista. En ota kantaa mitä mieltä noi niinku ympäristön kannalta oon roskaamisesta mutta tarrat piristää miuta aina ;)

 

 

 

 

 

Aina ei tartte mennä Japaniin asti ihailemaan kirskikankukkia: 

Jäikö miula jotai näkemättä Berliinissä? Varmaan. Ainakin nähtiin paljon asuinalueiden loputtomia katuja 😂 Jäikö miule sellanen fiilis että Berliini for ever, tänne on pakko palata asap? Ei. Tulisinko takas, jos ois joku hyvä syy? Varmasti. Mille sijalle Berliini menee kaupunkirankingissa? Melko varmasti ei top 10 joukkoon.

Mitkä fiilikset siula on Berliinistä?

Tässä vielä paikallisesta torilta ostettu pinssi, joka kuvaa itseasiassa miu tän hetkisiä tunnelmia ja oikeestaa ylipäätää miu yleisiä tunnelmia.