Kesäriemuja

Nii, kyllä voi olla kesäriemuja, vaikka ei ookkaa kesälomaa. Eikä ollu kyllä kesääkään enne heinäkuun alkua. :D

Vaikka tää ensihoitajan työnkuva onki tänä päivänä hyvin sekavaa, ei o töitä, on töitä, missä niitä on ja millo niitä on, niin ainaki tässä on se hyvä puoli, että vuorot on pitkiä ja samoin vapaat. Toki sellanen 700km työmatka tekee tähä omat haasteensa ja sen, että aina yks, yleensä ihanan lämmin ja aurinkoinen, päivä menee matkustaessa. Noh, mut sitä se miu elämä on. Mietin just että oon lähteny heppahommiin maailmalle ku täytin 19v ja siitä asti osa miu tavaroista on ollu pahvilaatikoissa "oottamassa että mie sit asetun johonki ja hommaan oikeen kodin." Ei siitä sen enempää 😄

Mut hei, kesääää! Kesä on kesä vaikka ois kui kuppaset säät, eikä ikinä lomaa ja vaikka oiski vaa kotona. Tai Ahvenanmaalla. Tai Kemissä. Alotetaan siitä Kemistä. Liittyy vahvasti siihen miu semipitkään työmatkaan. Siinä on puolensa ja puolensa palata takasi sellaseen paikkaan (töihin)missä on aikanaa ollu hyvä olla. Se mikä Kemissä on edelleen kiva, on valoisat kesäyöt. Siis oikeesti valoisat. Kun maisema on tää puol 10 aikaa kesäiltana, ni voin kertoo ettei tee mieli lähteä meren rannalta mihinkään, varsinkaan nukkumaan, vaan haluu vaan istuu siinä hiljaa itikoiden syötävänä ja pohtia syntyjä syviä:

Noni, no nyt ei mennä työasioihin enempää, koska tää on kesäpostaus. Äkkiä ennen sitä Ahvenanmaan-meininkiä sellanen muistutus että jos joskus mietit mukavaa ja ilmasta(?) harrastusta, niin suosittelen geokätköilyä. Siihen tarvii vaan kännykän ja jonku sovelluksen. Kyyllä, mieki inhoon kaikkien sovellusten lataamista mutta tää menee, koska geokätköily on mukava harrastus. Jos et haluu ladata sovelluksia, niin mee joko jonku kaverin kanssa, joka tätä lajia puuhaa(tuurilla se on joku jolla on joku premium-versio ja sillä näkyy sellasia kätköjä, joita siula ei!) tai sit et vaa harrasta. Tai voihan niitä kätköjä ettii tietty iha sokkonaki mutta koska se on ton sovelluksenki kanssa välillä vähä haastavaa, ni jos oot yhtää luonteeltas sellanen, että hermo menee herkästi, ni ei, ei kannata..

 Mutta siis tosiaan, vahva suositus, koska tässä tulee havaittua sellasiakin mestoja, joihin ei välttämättä muuten eksyis! Esim Alli Paasikiven syntymäkodin raunioille tai nälkävuosina junaradan rakentamisen yhteydessä kuolleiden työläisten kalmistoon KESKELLE METSÄÄ!

 

sellasta.

Nyt paljastan teille, että miten kootaan näppärä kesälomareissu kotimaassa sillee, et tuntuis et ois vähä niinku ulkomailla. Että vois matkustaa jollai välineellä (muullaki ku autolla) ja puhuu vierasta kieltä? No tokikin otetaan viikkarin matkapaketti Ahvenanmaalle! Mukaan tarvitaan vaan pari alaikästä pentua ja hyvä aikuisseuralainen. Tietty paras on R&Es groupin toinen perustajajäsen mutta jos siula ei o mahista matkata jommankumman meiän kanssa, ni panosta sitte vaikka niihi hobitteihin senki eestä. 

En tiiä miks useimmat matkat alkaa aina iha hullun aikasi aamusta. Niin tääki. Tuo auton kello ei ehkä iha näy mutta se aika on siis 6:29. Puolelta oli tarkotus startata. Menin vihjeeks istumaan autoon, jotta perhe P sais siitä sellasta pientä kimmoketta pistää aifounit hetkeks sivuun ja sitoo kengännauhansa. Paavolla mentiin ja mainittakoon, että tää oli meiän vipo yhteinen pidempi reissu, sillä Paavo muutti uuteen kotiin. (Siitäki tulee erillinen postaus tässä iha lähiaikoina..) Matka Turkuun kesäaamun valjetessa alkoi.

Vinkki vitonen kaikenlaiseen laivamatkailuun: Hommaa joku ruokailu, mieluusti jo ennen lähtöä, koska on halvempaa. Sielä laivassa ei o oikeesti mitää muuta tekemistä ku syyä tai(ja) olla kännissä ja jos on kaks hobittia ja auto matkassa, ni vaihtoehdot kapenee puolella. 😀 Ville Viikingin disco oli nimittäin rajattu täysikästen ohjelmistosta ja se paf:n bingoki on kusetusta. Enne sentäs oli hyvän näkösiä trubaduureja laulamassa mutta nykysi neki on vanhoja tai naisia. Tai molempia. 

Tässä havainnekuvaa aamupalalta. Alaikäsenä (ainakin)voi ottaa samalle lautaselle yhellä jonottamisella sekä suolasta että makeeta. Tässä kummilapseni Holger havainnollistaa tilannetta teemalla nakit ja pannari.. 😝

Lisäksi todettiin, että överit on parempi ku vajarit mitä kermavaahtoon tulee.. Itellä tässä kerman tilalle laitetaan Nutella mutta muuten oon samoilla linjoilla. Paitsi noitten nakkien kanssa, ne ei o ihmisravintoa. 

  

Maissa suunnattiin ekana cafe Vikrotiin, jolle siis vahva suositus, mikäli Maarianhaminassa liikuskelet. Tavattiin sielä miun nuorin kummilapsi (lapsivastaseks tädiks miula on muute aika paljon kummilapsia..) mutta siitä ei sen enempää, koska kukaan ei halua lastensa kuvia kenenkään blogiin. 

Koska kesä saaristossa tuntu olevan aika suosittu, myös kaikki mukavat majotuspaikat oli joko varattu tai hullun kalliita. Tehtii tästä pieni budjetimatka ja majotuttiin mestassa nimeltä:

Havsbandet pensionat


 

Tämä mesta on keskikesällä varmana aika mukava paikka, on puutarhaa ja merta ja vieressä vielä joku posti-tulli-mikälie-museorakennus, jossa ehkä on joku kahvila, ehkä ei. Ei sit käyty sen enempää tsekkaamassa tilannetta :D Tässä pensionaatissa on sellasta mukavaa, pysähtyttä vanhan ajan tunnelmaa. Vessassa haisee samalta ku mei mummin ja papan saunassa aikanaan, kuuma, sellanen ikivanhoihin lauteisiin imeytyny persehiki. Tuli iha lapsuus mieleen 😍 Mut hei, oli sentäs oma vessa ja kaikille neljälle oikeet sängyt, eikä kukaa joutunu nukkuu millää taittohetekalla. Lisäks henkilökunta oli tosi ystävällistä ja maisema oli hieno. Nää on siis ihan tosiasioita, en pelkästään yritä saaha tätä tuntumaan mukavalta vaihtoehdolta ketjuhotellien kylmään sieluttomaan meininkiin. No, niillä on kyllä salettiin aina jotai herkkua aamupalalla.. sitä ku ois vielä löytyny ni tää ois ollu aivan jees mesta majottua. Huomioi, oma auto on kiva olla, koska matkaa tonne Maarianhaminasta on jotai 25min..

Noh, Ahvenanmaalla kun ollaa ni meri ja linnan ritarit on aina läsnä. Tosi harmi että en voi laittaa tähän kuvaa missä kummilapseni, vanha kääpiönkuristaja, on kasvanu isoks ja kuristaa pahvista linnanneitoa. Oon usein nii ylpee noista pennuista 💓

Jos Ahvenanman menot jollain muulla lailla kiinnostaa, lue toissakesäinen postaus aiheesta. En aio tässä esitellä sen enempää niitä samoja kohteita. Eipä sillä että tätä varmaa kukaan lukee ainaka tällä vuosisadalla.. mutta lohduttaudun sillä, että aina sanotaan "kaikki mikä päätyy nettiin jää sinne ikuisiks ajoiks" niin sinä tulevaisuuden ihminen joka luet tätä joskus aikanaan, tälläistä oli elämä kesäkuussa, herran vuonna 2025. 

Meillä oli taas iha mahtava reissu. Lapsetki löyti mestan mistä saa maailman parhaat kananugetit ja meille aikuisillekki löyty aivan vallan hyvää margarita-pitsaa! Vaikka sää oli pikkusen viilee, ni eipä ollu liian kuuma. Nähtiin tappajaetanoita, jotka elvytti toisiaan keskellä tietä, puhuttiin ruotsia vaihtelevalla menestyksellä, lapset kävi uimassa nii kylmässä vedessä että kuulema tuli hypotermia, ajeltii pitkin saaren maaseutuja ja miuta sivistettii nykyajan menopiiseillä, eli euroviisuhitit vol 3 ja Robinin kesähitti Antti Järvinen. 

Mitähä myö keksitää ens kesänä?

Tässä vielä kauniiksi lopuksi pari kuvaa. Ekassa miu tuotoksia epoksihartsikorukurssilta. Voin suositella kaikille, jos ikinä tulee mahis mennä moiselle. Ei vaadi taitoa tai taiteellisuutta, onnistuu varmasti kaikilta! Ihanaa, luovaa ja rentouttavaa, kunhan ei mieti sitä että mite myrkyllistä tuota hartsihöyryä on haistella..

Ja tässä vielä pikkukallo j Kemitär kiellettyjen mutta niin kauniiden kukkien ympäröimänä. Siinä o vähä jopa sellasta raamatullista kaikua, eikö :D

Ihanaa kesää tyypit! Oon linjoilla, vaikka vähä hiljalleen postailen. Johtuu siitä, että miula ei o miu kakkoskodissa tietokonetta..