Nonni, miehän oon siis täällä, jälleen ja ylipäätään olemassa. Miu tietokone nyt vaan piti vähä päivittää tähän päivään, se liittyy siis jotenki windowsiin ja sen tietoturvaan ja jotenki siihe, että miu kone on ikivanha. Oon tässä keränny rohkeutta avata tätä laitetta, ku en tiiä enää mite tätä ajetaa. (Ei siis sillä että oisin tätä aiemminkaa osannu käyttää mutta nyt tää tuntuu olevan entistä jännittävämpää..)
Toki piti alottaa sillä, että miten pääsen sisää tänne miu blogiin. Se on kulkaas jännä juttu ku miula on sama salasana ihan joka paikkaan. Siis aina ja iänkaikkisesti, amen. Toki siitä saattaa olla pieniä variaatioita, tyylii vipo kirjain voi olla numero tai sit se kirjain on iha kirjain ja numero tulee vasta sitte mut käytännössä siinä ei o kauheesti vaihtelua. Ja silti se on itkua ja potkuraivaria, ku se SAATANAN SALASANA ei IKINÄ kelpaa mihinkään!!!! Sama homma oli ku piti vaihtaa miu eka älypuhelin uuteen. Siis nyt jo, kuuden vuoden jälkeen. (Siinäki miuta kusetettii ku se mukava mies sielä myyjäliikkeessä sano, että uuen puhelimen akku kestää iha varmasti kauemmi ku vanhan ja oletin että se ois tyylii jotai pari päivää vähintää mutta ei, ei siinä kyllä juurikaan mitään eroa ole vanhaan.. Tää ei liittyny aiheeseen mitenkään, siis miulahan ei oikeesti ees o mitää aihetta tässä, piti vaa päästä purkamaan tää johonki!!) Lisäks se hahmo väitti että on iha helppoa siirtää tiedot vanhasta luurista uuteen. Jos se oli sen mielestä helppo homma, ni mikä sen miekkosen maailmassa on sitte se vaikee juttu?? Tai nii, kai se o helppoo jos on syntyny aifouni kourassa 2000-luvulla.. Saatana.
Joo, miu ei siis pitäny tästä teille avautua, ehei. Tosiaa pahoittelut, että täällä on ollu hiljasta, tosiaan syy tuossa yllä. Puhelimella jo pelkän lyhyen wa-viestin kirjottaminen on tuskasta, ku se on kolme kirjainta ja sit joutuuki jo korjaamaan niistä kaks, koska ei vaa onnistu. Eli kokonaisen postauksen kirjottaminen ois jo iha..no, hankalaa sanoisinko.
Pysykää silti linjoilla, mie kyllä tuun kertomaan mikäli aion lopettaa tän blogin pitämisen ni voitte sitte työki luovuttaa. Toistaseks kyllä pidän tän aktiivisena, vaikka tää ei ookkaa enää muotia. :D Yritän myös saaha tänä vuonna joululkalenterin aikaan. Haluaisin ehkä herättää Aave Aikamielen taas henkiin, hän on miule jotenki läheinen hahmo. (lue aiemmat joulukalenterit)
Otetaa tähä pari juttua Lappeenrannasta. Miula on aina perinteinen kesä-Lepra-postaus, joka nyt tosiaa jäi tänä vuonna vähä tekemättä, koska.. noh, tietokone, työt ja ei kesälomaa. (Tuo viimenen ei o mikää selitys, koska eihän miula koskaan o kesälomaa.) Haluun tässä kuinteki nyt jättää tuleville sukupolville, jotka bittiavaruuden roinaa joskus louhii, muiston äärinerokkaasta synttärilahjaideasta, jonka miu terapeutti toteutti. Se oli tilannu tän netistä ja kuulema hetkittäin oli ollu jo lievää epäilystä siitä, että tää on huijausta koko homma. Nigerialaisen prinssin yhteydenoton sijaan eräänä päivänä miun lahja oli kuin olikin saapunu postissa, joten ei kaikki o aina huijausta mikä vahvasti siltä haiskahtaa!
Myö ollaa siis terapeutin kanssa geokätköharrastelijoita. Tai terapeutti on siis gold-levelillä, mie ryömin vielä sielä pölyisellä maantiellä mutta kyllä myö silti aina välillä käyää yhessä kätköillä. Älkää nyt kertoko kellekkään mutta joskus terapeutti laittaa miunki nimimerkit johonki logiin, vaikka miula ei ees o oikeutta siihen hienoon kätköön! Varmaa saisin estot koko sovellukseen, jos joku sais tietää..
No, enivei, miu synttäripaketista siis paljastu tällänen koru, jossa oli koordinaatit. Miuta ohjeistettii laittamaa ne geokätkösovellukseen. (älkää kysykö mite se tapahtu, en enää muista, noloo.) Sit vaan puhelimesta sijaintitiedot päälle ja synttärikahvin päätteeks ajamaan kohti kohdetta. Melko nopeesti alko näyttää siltä, että tie johtaa melko lähelle miu synnyinkotikontuja. Ja totta tosiaan, kotipihaan asti pääs autolla ja sit piti jalkautua. Tarkka paikka oli ihan miun "oman" tammen juurella, miu Olavinpuiston takapihalla. Epäilin, että sielä on miule joku oma henk.koht.geokätkö mutta sieltä löytyki tölkki lonkeroa ja viesti oli se, että sit ku miusta tulee vanha ja höppänä, ni löydän aina takas kotiin näillä koordinaateilla. EN KESTÄ KUINKA IHANA AJATUS!! 😭
Ja korukin on tositosi kaunis! Miehän poistin miu carpe diem-korun kaulastani tossa reilu vuos sitte ja nyt sielä oli Thyrin seurana paikka tälle ihanalle helylle. 💓
Apua, tätä blogiohjelmaa onki äärivaikee käyttää, ku tää haluu koko ajan tuottaa sinistä, alleviivattua tekstiä :D
Noni, nyt toimii taas mutta jos tänne tulee jotai sellasia pätkiä, ni se johtuu tästä.. en tiiä, käyttöjärjestelmästä?
Mut siis joo, tuossa kuvassa on miu ihana koru ja miu kotitammi, jonka oksien suojassa on vietetty kesäpäiviä ja istuttu iltaa ja se on nähny ja kuullu vaikka mitä. Haluun uskoo että se on tallentanu kaikki ne kauniit muistot oksistoihinsa ja jonai päivänä tuhannen vuoden päästä keksitään keino jutella puille sillee että kaikki ne muistot saahaan sieltä ulos ja vieraatki ihmiset voi hymyillä niille mukaville hetkille.
Ah, olipa ihanan imelää. Jatketaan lepraseikkailua..
Samalla geokätköreissulla, ku kahvit oli juotu ja kätköt löydetty, jatkettii takas terapeutin mansionille, koska meillä oli sielä pikku missio. (huomatkaa, ku käytän sujuvasti tällästä suomi-englantia. Tää miu blogi o muuttunu myös englannin kieliseks, ni ehkä myös siks viljelen tänne nyt vähä vierasta kieltä..) Terapeutin tiluksille oli siis pesiytyny räyhähenki tai vastaava, joka kylvi kuolemaa ympärilleen. Ehkä muistat viime kesältä Lasse-lepakon? Lasse ei suinkaan ollu ainut uhri! Nyt sitte päätettii ottaa järeet keinot käyttöön. Mie ostin Visbyyläisestä noitakaupasta loitsukynttilöitä(joojoo, näitä saa joka cybershopista mutta haluun uskoo että se taika oli just tollasessa ikiaikasessa hansakaupungissa. Vaikka en ees tiiä onko Visby mikää hansakaupunki? Mikä ees oli hansakaupunki?)
Siinä ihan muina noitina tuikattii neljä kynttilää tuleen ja kaivettii ikiaikanan kalevalasta tuttu (tai joku vastaava)loitsu netistä ja luettii se ääneen. Räyhähenki yritti kovasti vastustaa tätä noitumista tuulella, joten kesti hetki löytää sopivan tyyni nurkka, jotta saatii kaikki neljä kyttilää palamaan sen aikaa, että saatii loitsu luettua loppuun. Miks just neljä kynttilää? Koska neljä on numerologiassa sellanen tasaluku, esim talossa on neljä nurkkaa, se seisoo sillo jämäkästi paikallaan. (Ei, mie en o vielä iha valmis noita mutta jostainhan se o alotettava!)
Nyt teitä varmaa kiinnostaa toimiko tää loitsu? No ainaki pari tuntia tästä tuli viesti, että Martti-koiran lempipallo, joka oli siis ollu kadoksissa viikkoja, oli ilmestyny ihan tyhjästä keskelle pihanurmea. Martti ei ollu ollu ulkona, eikä palloa ollu tosiaa näkyny viikkoihin. Ja tähän päivään mennessä tontilta on löytyny vaan itse murhattuja ruumiita, ei räyhänhengen tappamia. Haluun siis uskoo että loitsu toimi!
(Voi apua sinä joka tätä luet, etkä tunne miuta tai miu terapeuttia tai sitä, mitä kaikkee myö puuhataa yhessä. Voin vakuuttaa, että ei ole tarvetta soittaa 112, kaikki o iha hallinnassa..)
Lappeenrannassa on sillee kiva, ku sielä ei o nii justiinsa oikee mikää. Tiiättekö ku tyylii jossai Helsingissä kaikki on nii hienoo ja tarkkaa ja suuren maailman tyylistä mutta meillä maalla kaiken voi korjata vaikka teipillä:
Sellasta. Leprasta vielä sen verran, että sielä on nykysi kolme mahtavaa kahvipaikkaa, jotka kannattaa kaikki testata jos sielä päin on käyntiä tai enneks ne paikat lopettaa. Uusimpana tuttavuutena keksi et (tähä ei saa tällä ohjelmalla sitä et-merkkiä) company. Voin kertoa, että niitte bueno-nutella-coocie tyydytti kyllä makeanhimon ihan sillee mukavasti, että uskaltaisin jopa väittää, että vähemmän sokeria käyttävät amatöörit saattaa olla tyytyväisiä jopa ihan puolikkaaseen keksiin. Ammattilaiset vetää sit kokonaisen, toki. Tää mesta sijaitsee ihan siinä kaupungin kuolleessa ytimessä.
Sitte meillä on perinteinen Majurska. (Näitä kuvia ei taas saanu vierekkäin, ei vaikka tein mitä. Paitsi sadetanssia en kokeillu mutta sitä ei voi tehä istuen ja koska miula on kova kusihätä ja aion saaha tän nyt kirjotettua kerralla putkeen enneks nousen kuselle, eikä siitä sadetanssin toimivuudesta blogiohjelman kuvanmuokkaukseen o edes mitää todisteita, ni nää o nyt tällee peräkkäin. Haha, olipa pitkä lause. Noh, mie en koskaa tullukkaa toimee about yhdenkää miu äidinkielenopettajan kanssa, ni tässä kai se tulos sitte on. Onneks miu todistuksia ei voi enää postuumisti muokata, vaikka ehkä syytä ois!)
Nii, Majurska. Se tarkottaa vähä niinku kai majurin vaimoa. Tää kahvila on ehkä jonku vanhan majurin talossa. Tai sit ei. Mut siis tää on sellanen peruskiva kahvila, joita on kaikissa vanhoissa kaupungeissa. Eripari tuoleja, seinillä jotai ristipistotöitä, paikallista kahvia pikkukupeista ja tila on sellanen sokkeloinen. Tarjoilut on hyvää ja itse tehtyä mut ei mitää yllättävää. Epäsomeorientoituneena teen aina saman virheen, eli oon jo syöny puolet tuotteista enneks muistan, että ne pitäis AINA MUISTAA KUVATA EKA. Terapeutti ehkä saatto muistaa tänä vähä enemmä ajoissa. Sielä se taustalla kuvailee sen hienolla, uuella, keltasella aifounnilla.
Viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä mestana suosittelen kotikaupungistani mestaa nimeltä kahvila Luovuus. Sieltä miula ei o kuvaa, koska se oli kesällä kiinni maantaisin ja sillo oltas just sinne menty ja nyt syksyllä(kuukie-kuva on nyt syksyltä) piti testata keksimesta. Mutta muistakaa se noi niinku yhtenä vaihtoehtona, jos itärajalla liikutte. Luovuus ei o sillee samalla tavalla ytimessä, joten kokeile google mäpsiä josko se johdattais siut sinne. Jos ei, ni kysy paikallisilta, se on Leprassa iha normaalia jutella vieraille, sitä ei tartte jännittää yhtään.
Huomioikaa, että itäraja on siis ihan turvallinen paikka, ei sitä venäjää tartte pelätä. Lapsena saatettii toki pelotella nimeltämainitsematonta serkkua, että venäläiset tulee meille yöllä. Virhe, koska sit piti nousta vielä sängystä laittamaa takaovi lukkoon, koska pelko sisälle tunkevista venäläisistä alko tuntua todelliselta. (Ei siis miun tai miun rakkaan siskon, vaan meiän vieraana olevan serkun mielestä. Serkku ei asunu Leprassa ni se ei sillee ollu tottunu tähä itärajan lepposuuteen..)
jööh. Noh,
Leprassa on myös fazer outlet. Suosittelen käymään sielä, jos ei o sillee muutakaan tekemistä ja haluu ostaa vaikka halpaa leipää tai karkkeja tai kettu-heijastimen. En kyllä tiiä onko niitä aina valikoimissa. Jos ei, ni harmittaa että en ostanu kahta. Tässä mestassa ei o sillee mitää ihmeellistä mutta koska se on lappeenrantalaisille ihmeellistä, ni siks haluun suositella sitä. Hesoissa kun nyt on ikea ja helsinki outlet, ni ei tää varmaa niille o sillee jännää mutta jos nyt tulee tänne vaikka Kotkasta tai Raumalta, ni ehkä tää o näkemisen ja kokemisen arvonen putiikki.
Tähän loppu vielä sitä yleistä. Eli parhaat kirpparilöydöt, osa jotain, tosin tähän hätään vaan yks kuva mutta tää o nii legendaarinen, että pakko laittaa se iha vaa tällee yksinään. Sanokaa viisaammat, nauranko tälle nyt ihan turhaan, onks tää kuitenki iha oikee löytö?
Kyllä, se on jonku bändin bäkkäripassi vaan kympillä. (vai mikä se hinta nyt onkaan, en saa tosta selvää enkä uskalla koittaa suurentaa sitä, koska en tiiä mitä tapahtuu.)
En siis tosiaa tiiä, eihän tohon o kirjotettu kenenkään nimeä, et ehkä tuo toimii sitte joka paikassa missä tuo bändi keikkailee, et oma nimi vaan alle ja bäkkärille? Ostaisitko ite?
Tähän kauniiksi lopuksi, ihan vaan että saan tästä mahollisimman sekalaisen postauksen, haluun näyttää teille havainnekuvan töistä. Meillä on siis kolmenlaisia ensihoitajia.
1. Ei täydennä verensokerimittarituotteita ollenkaan
2. Tekee se tyylillä (nää on salettii sisäisiä psykopaatteja)
3. Jennin tapa (jälkimmäinen kuva)
Siitä sitte..
Tässä vielä kuva miu nykyisestä kotikaupungista Lahdesta. Tää o vähä niinku halloweenin kunniaks.
Lisäks esikatselin tässä just tän miu tekstin ja jostai syystä osa tästä postauksesta näkyy eri värillä. En tiiä, en jaksa. Ehkä se uuden tietokoneen hankinta ois asiallista.. Miu brother from another mother oli sitä mieltä että miu pitäs ostaa omppukone. Mitähä siitä tulis, mitä luulette :D
apua. Lähen nyt uimahalliin ahdistumaan. Onneks syysloma o sentäs ohi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti