lauantai 5. syyskuuta 2026

Fiiliksiä

 Haha, kirjotan näitä haistapaska-päivityksiä puhelimella,ni näköjää aika railakkaasti tulee kirjotusvirheitä 😄 Ei anneta sen hidastaa.. tai ehkä vähän, laitetaa tähä postaukseen vaan vähä kuvia. 

Joku paikallinen kasvi: (tein siitä upeen,taiteellisen mustavalkokuvan)




Maisemaa. Merimaisemaa. Tää meren ympäröimänä olemine o tälläselle sitkeelle Saimaan rannan asukille aika eksoottista. Toisaalta siinä, ku o käymässä illalla nukkumaan ja kattoo vielä vaahtoavalle merelle köykäsen katulampun heijastellessa tunnelmaa, ni oha siinä jotai samaan aikaan rauhottavaa ja jännittävää. Hallitsematonta kunnioitusta luontoa kohtaan. Siis eri tavalla ku mitä jossai ryssänrajalla olevan tiheän metsikön laidalla uinuessa 🤔

 Keräsin tuolta rannalta hienoja simpukoita, ku luulin että ne on tosi spessuja. Kolmen minuutin päästä tajusin että ranta on täynnä niitä. Eikai sille o mitää tuontirajaa montako kiloa simpukoita saa tuua kotosuomeen? 🤔 en tiiä, siis iha oikeesti en tiiä, miks miula o sellanen fetissi niitä kohtaan. 


Täällä on myös poltettu "noitia" roviolla 1600-luvulla. Miula o iha sellanen tunne, että olin entisessä elämässäni joku niistä. Näitten noitavainojen muistoks palaa muistomerkillä ikuinen tuli. Tässä kuvassa saa pohtia mite se tuolla nurmikolla oikee roihuaa 😄




Merituulen tuivertaessa tuhat metriä sekunnissa, ja tuota käytävää kulkiessa tuli jotenki aavemainen fiilis.. mut samalla hienoa että näitäki ihmisiä muistellaa iha nimellä vielä monta sataa vuotta näitten kauheuksien jälkee.




Laitetaan loppuun vielä joku hilpeempi kuva. 


Siinä o jonku leukaluu. Miusta tuossa o kuitenki iha hilpeet värit 🤔

Mites töissä sit menee? Sain tänää varmaa tietoa aiheesta mite veriviljelyt otetaan ja montako kertaa päivässä silmätulehdustippoja laitetaa. Kyllä miusta vielä kelpo sairaanhoitaja tulee muutaki ku paperilla 😁



torstai 3. syyskuuta 2026

Dag 3, rakas päiväkirja

Lahti-Helsinki-Rovaniemi-Tromssa-Kirkkoniemi-Vardø. Aamulla herätys 4.30 ja 12h myöhemmi  kohteessa. Sielä näytti tältä seittemän aikaa illalla:


Olin ladannu taksisovelluksen, jonka piti toimia myös täällä. No arvatkaa kui kävi 😄 no mut, hei jouduin soittaa sit iha ite itelleni taksin. Siis niinku aikuiset kosmopoliitit tekee. Se meni hyvin. Taksikuskina paikallinen "Pena 57v" jutusteli mukavia ja nosti miu hemmetinpainavan laukunki takakonttiin ja sieltä ovelle. Kämppä löyty helposti ja avain sopi lukkoon. Näkymä siinä puol 8 aikaa




Täällä o siis edellee iltasi ja varsinki aikasi aamusta ihanan valosaa vielä!! 

Muita havaintoja:

Kosteusprosentti: tuhat
Ihmisiä: joitain
Luonto: mieletön
Kieli: så där
Miten ensihoitaja taipuu sairaanhoitajan rooliin: epäselvää

Päivä kerrallaan..

Tuhat prosenttia vähemmän stressaavaa oli alottaa täällä ku aikanaan Tukholmassa. Saattanee johtua siitä, et sillo en osannu senkää vertaa ruotsia ku mitä nyt ja lisäks nyt oma henk.koht.elämä o sillee tasapainossa, että viikatemies ei seiso ainaka kovin näkyvästi kenenkää miu perheenjäsenen sängynvierellä just nyt 😄 

Teenkö tätä rahan takia, sitä työ sielä kuitenki mietitte, vastaus: en. Oisin varmasti lähteny tänne vaikka saisin saman tai jopa huonommanki palkan ku suomessa. Onks se kiva pieni lisä tässä? Absolut 😁

Tässä vielä ekan aamupäivän tunnelmat:



Vardõ vaikenee. Hetkeksi.