Ja tänään oli Huan Karlosin aika. Tosta noin vaan. Laitoin ne veteen, eli Huan Karlosin (kuvassa aivot pihalle levinneenä), Miso Mustaviiksen (vasemmalla) ja Liise-Lotten. Mikään ei oikeestaan poikennu normaalista. (Paitsi se, että oon viimeeks keittäny munia kun olin aupairina Ranskassa. Se oli vuonna 2006. Tää oli miu toka kerta, ever.) Olin just tullu lenkiltä, juoksutrikoot toimi erinomaisesti, eli ei se siitäkää voinu johtua. Tulin kotii, korkkasin siiderin, istuin parvekkeella, laitoin kasvonaamion, olin menossa suihkuun.. Iha normaalia. Sit aattelin keittää K:lle parit munat, kun se tulee töistä. Asettelin ne varovasti kattilaan, kiehuvaan veteen. Mikään ei enteilly tulevaa katastrofia! EI mikään!
Laitoin kellon soimaan kymmenen minuutin päästä. En viittiny enää soittaa kellekää, että kui kaua niitä pitää keittää mutta miusta 10 minsaa kuulostaa sellaselta sopivalta ajalta? VIRHE? Oliko tämä se virhe, jonka tein, virhe joka maksoi Huan Karlosin elämän? Mene ja tiedä..
Kaipaamaan jäivät Miso Mustaviiksi ja Liise-Lotte.
p.s. mei keittiössä haisee iha kuolleelle munalle..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti