Marjastajan pitäminen vapaana?

Niin, että mitä mieltä ootte? Koirankakkakeskustelu velloo joka kevät, kun lumi sulaa ja Murren tuotokset paljastuu kinosten alta. Kukaan ei hermostu rikotuista kaljapulloista, karkkipapereista, tupakantumpeista tai mäkkärin roskista mutta annas olla, jos ojassa nököttää aito ja oikea koiran paska, niin siitä se vasta paskamyrsky nousee pienimmässäkin vesilasissa! (Haha, mikä puujalkavitsi.)

Toinen, viimeaikoina koiriin liittynyt keskustelu on se, että pitäiskö koiran omistamiseen olla jonkunlainen "ajokortti". (Tässä kohtaa voisin sanoa, että myös lasten hankkimiseen vois olla sellanen!) Taas on jonkun tappajakoira käyny jonku fifin kimppuun ja tehny siitä itselleen aamupalaa. Saako koiria ylipäätään pitää missään vapaana, ikinä? Tää on sitä samaa ikuisuuskeskustelua. Mutta miule on tässä heränny uus huoli ja ajattelin pitäiskö tästä tehhä nyt ihan kansalaisaloite. Asia on nimittäin niin, että aina tällee kesäisin ja syksyisin maaniset marjastajat valtaa pusikot, onko tämä oikein? Saako marjastajan päästää vapaana metsään ja usein vieläpä ihan yksin?? Kuka ottaa vastuun sen tekemisistä? Maaninen marjastaja kun ei näe eikä kuule mitään saatuaan vainun täydellisestä mustikka-apajasta, marjoja pursuavasta vattupuskasta tai tuottoisasta sienipaikasta. Siinä jää kuulkaa karhut, möröt, menninkäiset ja metsänhenget kakkoseks.. Pahiten tilanne eskaloituu siinä kohtaa, jos joku onneton Helsinkiläinen tuurimökkeilijä sattuu samalle apajalle keräämään piirakkamarjoja. Maaninen marjastaja ärhentelee Hesalaiselle hipsterille oman reviirinsä reunoilta. Toistaiseksi ei ole raportoitu yhdestäkään maanisen marjastajan hyökkäyksestä mutta muutamia hipstereitä tiedetään hävinneen jäljettömiin marjastusretkillä.. Eikö ketään muuta huolestuta?!

Mistä maanisen marjastajan sitte tunnistaa? Miula on tässä pieni lista, ei ehkä täysin kattava, mutta hyvinkin omiin havaintoihini ja kuulopuheisiin perustuva. Tarkkaile näitä merkkejä perheessäsi, suvussasi ja läheisissäsi olevissa henkilöissä, jotka osoittavat pitkin vuotta kiinnostusta kaikenlaiseen marttailuun:

-Alkavat heti joulun jälkeen viettää pidempiä aikoja ikkunan äärellä seisten. Jos menet aivan lähelle saatat kuulla heidän mutisevan mietteissään, josko lumi kohta sulaisi, jotta pääsisi tarkistamaan onko korvasieniä. Saattavat siirtää hermostuneesti painoa jalalta toiselle, kuin laukkahevonen starttiboksissa.

-Näkevät mainoksen ilmaisista ämpäreistä ja ovat ensimmäisenä jonossa. Lahjoo naapurin penskat jäätelöllä mukaansa jonottamaan ja saa näin muutaman ylimääräisen ämpärin. Kotiin tullessaan piilottaa ne kaappiin n.19 muun ämpärin joukkoon. Perustelee tilannettaan, että marjaämpäreitä ei voi koskaan olla liikaa.

-Maaninen marjastaja haistaa kilpailevan marttailijamarjastajan kilometrien päästä. Talvella ja muuten offline-marja-aikaan, saattaa olla jopa tyynen ystävällinen naapurin Valpurille ja jutustella tälle aidanraosta, jos sattuvat samaan aikaan puutarhoihinsa. Maaninen marjastaja alkaa kuitenkin muuttua sulkeutuneemmaksi, mitä pidemmälle kevät etenee. Juhannuksen tienoilla marjastaja on jo hiljainen kuin kuollut simpukka. Näin hän varmistaa, ettei vahingossakaan möläytä Valpurille missä on viimeaikoina liikkunut ja tule näin paljastaneeksi parhaita marjapaikkojaan.

-On myös niitä marjastajia, jotka ottavat mieluusti kaverin mukaan marjametsälle. Älä anna tämän käytöksen hämätä. Joidenkin ihmisten tiedetään kuvitelleen, että he ovat päässeet maanisen marjastajan sielunsiskoiksi vain, koska tämä ottaa heidät mukaansa marjastamaan. Hän ei koskaan, EI KOSKAAN, vie vihollista(=henkilö, joka normaalissa arjessa marjakauden ulkopuolella on hyvä ystävä, työkaveri tai vaikka ihan naapuri)parhaille marja-apajille. Ottaessaan seuralaisen maanisella marjastajalla on aina joku taka-ajatus. Yleensä se on uusien apajien etsintäprosessi, jota on mukavampi suorittaa kun on joku seuralaisena. Siinä voidaan samalla sitten vaihtaa päivänpolttamat kuulumiset ja haukkua naapurin Valpuri.

-Maaninen marjastaja tunnistaa vihollisensa myös liikkeellä ollessaan. Hän tarkkailee koko ajan takanaan ajavia autoja ja jos hän marjastamaan mennessään havaitsee Valpurin punaisen Opelin seuraavan lähikauppaa pidemmälle, hän tarttuu toimeen ja karistaa takana seuraajan kannoiltaan.

-Maaninen marjastaja on harvemmin alle 30-vuotias, joten hänen ruumiinsa on yleensä jonkin verran elettyä elämää kokenut. Tämä ei kuitenkaan estä marjastajaa suojelemasta täpötäyttä marjaämpäriään, vaikka sattuisikin kaatumaan. Miten hän onnistuu pitämään ämpärin pystyssä menettämättä yhtään marjaa, vaikka itse heittää puolivoltin kiertäen kahdella splitsillä ja laskeutuu oikea olkapää edellä mättääseen, sitä ei kukaan tiedä. Telinevoimisteluvalmentajien liitto on luvannut kymmenen tuhannen euron palkkion sille, joka saa tämän tapahtuman kuvanauhalle. Summa on yhä lunastamatta, huom!

Eli, kysymys kuuluu, pitäisikö meidän normaalien ihmisten tehdä asialle jotain vai annetaanko maanisten marjastajien tolskata vapaana metsissä? Auttaisiko varoituskylttien asettaminen? Pitäisikö marjastajien vapaanaoloa rajoittaa? Tässä kohtaamme toisaalta sellaisen pikku ongelman, että marjastajasta voi tulla entistä agressiivisempi, jos tämä ei pääse toteuttamaan omaa, luonnollista marjastusviettiään. Ehkä se on parasta antaa maanisten marjastajien mennä menojaan ja pysyä itse poissa tieltä..

p.s. Älä anna herttaisen ulkokuoren hämätä!

pps. Hesalaiset, teitä on varoitettu. Hyvällä.

Mietin vaan..

Tää ei o nyt se "I just called to say.." Tai siis että tuon "mietin vaan" vois laulaa sillä sävelmällä. Jos siis osais laulaa. Mutta koska mie en osaa, ni jätetää se siihen. (sitäpaitsi tajusin just, että se suomenkielinen versio menee: "Soitin vain..") Oikeestaa aika harmi, että miuta ei o siunattu minkäänlaisella musiikillisella lahjakkuudella. Siis ei varsin minkäänlaisella. Kaikki miu musiikinopettajat on vihannu miuta, niin ala-asteella, ku sen jälkeenki. En muistele ketään heistä lämmöllä, aamen. Muttasiis jos mie voisin olla iha mitä tahansa, oisin maailmalla tunnettu rock-tähti. :D Aina saa haaveilla,eikö!

Mut se ei ollu nyt se juttu ja koska tää homma lähti iha vähä sivuraiteille, ni alotetaan tää postaus yhellä kuvalla:

Kyyllä, se on kuin onkin Budapestin katakombi-dracula-luolastosta! Hieno paikka, käykää ihmeessä. Oikeestaa miu pitäs varmaa tehhä joskus joku matka-aiheinen teksti, siis sellanen, jossa ois jotai paikkoja suositeltuna ja ravintoloita ja kahviloita ja puistoja jajaja.. Ainii, mutta sehä ois jotai mitä JOKU MUUKIN JO TEKEE, eli en voiskaa olla se uniikki lumihiutale. Ja ei, sehän ei sovi miule ollenkaan, eli jatketaan tällä linjalla.

Miula oli tässä tänpäivän aiheessa nyt kaks juttua, jotka vähä niinku löysästi liittyy tuohon otsikkoon. Eka "mietin vain" juttu tuli, ku pakastin tuossa just mansikoita. Siinä ei sinällää o mitää ihmeellistä. Vanhana martan jälkeläisenä keksin jo muutama vuosi sitten pakastaa ne pieniin pusseihin ja pilkkoa ne valmiiks, eli niistä tulee vähä sellasia kerta-annoksia. Se mitä mie en o aiemmin ajatellu, mikä tuli tänää mieleen, ni ne pussit tuntuu vähä ku ne ois jotai ihmiskehon elimiä. Siis tyyliin vaikka maksa tai sydän.. En meinannu päästä tästä asiasta yli, vaan pitelin aina niitä pusseja käsissäni ja leikin, että siinä ois jonku sydän. Yritin tarjota K:lekin niitä käpälöitäväksi mutta jotenki se ei lähteny ollenkaa mukaan tähä miu ajatusleikkiin. En tiiä, pitäiskö miu olla huolissani itsestäni? Ei ne siis jäisenä enää tunnu siltä. Tätä kokemusta ois varmaa korostanu se, jos ne ois ollu sellasia ruumiinlämpösiä..?

Laitan tähä välii jonku hyvän kuvan..

Tuoki on Budapestistä. En nyt just jaksa muistaa mikä sen tarina oli, jotenki se oli kuuluisa. 

Noni, nyt siihen toiseen asiaan mitä mietin. (alunperin tässä oli juttu virkaintosesta järkkärinaisesta, joka teki miule ruumiintarkastusta mennessäni festareille viime viikonloppuna. Se suoritti sen jotenki sillee tosi ammattimaisesti mutta samaan aikaan se esitti sellasta vähä kyllästynyttä. Tyyliin siis katto vähä poispäin ja oli sen olonen, että "tää nyt on tätä taas." Se kokeili miu rannekkeenki oikee sillee tosissaa nykimällä, että se oli kiinni. Ihanan virkaintonen :D Mutta ei siitä nyt sen enempää oikeestaan..) 

Eli tää toine asia tapahtu tänää kuntosalilla. Käyn aina välillä leikisti salilla jotai riehumassa. En tosin juurikaan käytä niitä valmiita laitteita, koska en tiiä mite päi niihi pitäis asettua. Hinaudun siis aina sinne hyväfiiliksen alasaliin, jossa on vapaita painoja ja siellä saa yleensä olla iha rauhassa. Paitsi tänää. Oisin halunnu testata miu uutta ahaa-elämystä nyrkkeilyssä mutta siinä oli just kaks beibeä tekemässä niitten jumppasarjoja, siis siinä säkin vieressä, enkä sit halunnu häiritä heitä, vaan alotin muualta. Kun ne poistu, pääsin tositoimiin. Hetken sali oli hiljanen mutta sit sinne hinautu kaks muuta, toisistaan täysin riippumatonta junppaajaa, jotka molemmat rantautu jostai merkillisestä syystä vajaan metrin päähän siitä miu nyrkkeilysäkistä. Ja ei, kyse ei ollu siitä, etteivätkö he ois voinu suorittaa niitä lämmittelyjoogaliikkeitään jossain toisessa kohdassa, tilaa ois kyllä ollu..

Mietin siinä sit kahta asiaa. Asia 1. Miks K:n ollessa mukana ja varsinki jos SE on hanskat käsissä hakkaamassa tattia(säkkiä), ni miks sen liikeratojen eteen ei koskaan parkkeeraa kukaan värikkäissä pöksyissään junppaamaan?? Onko tää sattumaa, vai eikö miulla vaa o tarpeeks tatuointeja ja liian vähäkarvaset jalat??

Asia 2: Olin jälleen ainut hahmo koko keskuksessa, joka ei kanna aifounia koko ajan käden ulottuvilla(tää siks, koska K ei tosiaankaan ollu mukana) niin että kun ne beibet kuitenkin kuuntelee sitä Rihannaa niistä niitten langattomista kuulokkeista, niin miks sielä salilla soi aina, siis AINA joko Kiss fm tai Energy? Ihan vaan kaverin puolesta kyselen. Sen aivot räjähti tänää seinälle, kun se yritti kyykätä leikisti jotain siinä ja radiosta soi Roope Salminen tai HenniLeenaEveliinaMariaJOosefJaakobinpoika-mainstream-musa. 

Ah. Ihanaa. Helpotti. En aio lukee tätä tekstiä läpi, menköö kirjotusvirheineen päivineen. Laitan tähä loppuu vaan jonku kuvan: