lauantai 20. heinäkuuta 2019

Marjastajan pitäminen vapaana?

Niin, että mitä mieltä ootte? Koirankakkakeskustelu velloo joka kevät, kun lumi sulaa ja Murren tuotokset paljastuu kinosten alta. Kukaan ei hermostu rikotuista kaljapulloista, karkkipapereista, tupakantumpeista tai mäkkärin roskista mutta annas olla, jos ojassa nököttää aito ja oikea koiran paska, niin siitä se vasta paskamyrsky nousee pienimmässäkin vesilasissa! (Haha, mikä puujalkavitsi.)

Toinen, viimeaikoina koiriin liittynyt keskustelu on se, että pitäiskö koiran omistamiseen olla jonkunlainen "ajokortti". (Tässä kohtaa voisin sanoa, että myös lasten hankkimiseen vois olla sellanen!) Taas on jonkun tappajakoira käyny jonku fifin kimppuun ja tehny siitä itselleen aamupalaa. Saako koiria ylipäätään pitää missään vapaana, ikinä? Tää on sitä samaa ikuisuuskeskustelua. Mutta miule on tässä heränny uus huoli ja ajattelin pitäiskö tästä tehhä nyt ihan kansalaisaloite. Asia on nimittäin niin, että aina tällee kesäisin ja syksyisin maaniset marjastajat valtaa pusikot, onko tämä oikein? Saako marjastajan päästää vapaana metsään ja usein vieläpä ihan yksin?? Kuka ottaa vastuun sen tekemisistä? Maaninen marjastaja kun ei näe eikä kuule mitään saatuaan vainun täydellisestä mustikka-apajasta, marjoja pursuavasta vattupuskasta tai tuottoisasta sienipaikasta. Siinä jää kuulkaa karhut, möröt, menninkäiset ja metsänhenget kakkoseks.. Pahiten tilanne eskaloituu siinä kohtaa, jos joku onneton Helsinkiläinen tuurimökkeilijä sattuu samalle apajalle keräämään piirakkamarjoja. Maaninen marjastaja ärhentelee Hesalaiselle hipsterille oman reviirinsä reunoilta. Toistaiseksi ei ole raportoitu yhdestäkään maanisen marjastajan hyökkäyksestä mutta muutamia hipstereitä tiedetään hävinneen jäljettömiin marjastusretkillä.. Eikö ketään muuta huolestuta?!

Mistä maanisen marjastajan sitte tunnistaa? Miula on tässä pieni lista, ei ehkä täysin kattava, mutta hyvinkin omiin havaintoihini ja kuulopuheisiin perustuva. Tarkkaile näitä merkkejä perheessäsi, suvussasi ja läheisissäsi olevissa henkilöissä, jotka osoittavat pitkin vuotta kiinnostusta kaikenlaiseen marttailuun:

-Alkavat heti joulun jälkeen viettää pidempiä aikoja ikkunan äärellä seisten. Jos menet aivan lähelle saatat kuulla heidän mutisevan mietteissään, josko lumi kohta sulaisi, jotta pääsisi tarkistamaan onko korvasieniä. Saattavat siirtää hermostuneesti painoa jalalta toiselle, kuin laukkahevonen starttiboksissa.

-Näkevät mainoksen ilmaisista ämpäreistä ja ovat ensimmäisenä jonossa. Lahjoo naapurin penskat jäätelöllä mukaansa jonottamaan ja saa näin muutaman ylimääräisen ämpärin. Kotiin tullessaan piilottaa ne kaappiin n.19 muun ämpärin joukkoon. Perustelee tilannettaan, että marjaämpäreitä ei voi koskaan olla liikaa.

-Maaninen marjastaja haistaa kilpailevan marttailijamarjastajan kilometrien päästä. Talvella ja muuten offline-marja-aikaan, saattaa olla jopa tyynen ystävällinen naapurin Valpurille ja jutustella tälle aidanraosta, jos sattuvat samaan aikaan puutarhoihinsa. Maaninen marjastaja alkaa kuitenkin muuttua sulkeutuneemmaksi, mitä pidemmälle kevät etenee. Juhannuksen tienoilla marjastaja on jo hiljainen kuin kuollut simpukka. Näin hän varmistaa, ettei vahingossakaan möläytä Valpurille missä on viimeaikoina liikkunut ja tule näin paljastaneeksi parhaita marjapaikkojaan.

-On myös niitä marjastajia, jotka ottavat mieluusti kaverin mukaan marjametsälle. Älä anna tämän käytöksen hämätä. Joidenkin ihmisten tiedetään kuvitelleen, että he ovat päässeet maanisen marjastajan sielunsiskoiksi vain, koska tämä ottaa heidät mukaansa marjastamaan. Hän ei koskaan, EI KOSKAAN, vie vihollista(=henkilö, joka normaalissa arjessa marjakauden ulkopuolella on hyvä ystävä, työkaveri tai vaikka ihan naapuri)parhaille marja-apajille. Ottaessaan seuralaisen maanisella marjastajalla on aina joku taka-ajatus. Yleensä se on uusien apajien etsintäprosessi, jota on mukavampi suorittaa kun on joku seuralaisena. Siinä voidaan samalla sitten vaihtaa päivänpolttamat kuulumiset ja haukkua naapurin Valpuri.

-Maaninen marjastaja tunnistaa vihollisensa myös liikkeellä ollessaan. Hän tarkkailee koko ajan takanaan ajavia autoja ja jos hän marjastamaan mennessään havaitsee Valpurin punaisen Opelin seuraavan lähikauppaa pidemmälle, hän tarttuu toimeen ja karistaa takana seuraajan kannoiltaan.

-Maaninen marjastaja on harvemmin alle 30-vuotias, joten hänen ruumiinsa on yleensä jonkin verran elettyä elämää kokenut. Tämä ei kuitenkaan estä marjastajaa suojelemasta täpötäyttä marjaämpäriään, vaikka sattuisikin kaatumaan. Miten hän onnistuu pitämään ämpärin pystyssä menettämättä yhtään marjaa, vaikka itse heittää puolivoltin kiertäen kahdella splitsillä ja laskeutuu oikea olkapää edellä mättääseen, sitä ei kukaan tiedä. Telinevoimisteluvalmentajien liitto on luvannut kymmenen tuhannen euron palkkion sille, joka saa tämän tapahtuman kuvanauhalle. Summa on yhä lunastamatta, huom!

Eli, kysymys kuuluu, pitäisikö meidän normaalien ihmisten tehdä asialle jotain vai annetaanko maanisten marjastajien tolskata vapaana metsissä? Auttaisiko varoituskylttien asettaminen? Pitäisikö marjastajien vapaanaoloa rajoittaa? Tässä kohtaamme toisaalta sellaisen pikku ongelman, että marjastajasta voi tulla entistä agressiivisempi, jos tämä ei pääse toteuttamaan omaa, luonnollista marjastusviettiään. Ehkä se on parasta antaa maanisten marjastajien mennä menojaan ja pysyä itse poissa tieltä..

p.s. Älä anna herttaisen ulkokuoren hämätä!


pps. Hesalaiset, teitä on varoitettu. Hyvällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti