Tää ei o nyt se "I just called to say.." Tai siis että tuon "mietin vaan" vois laulaa sillä sävelmällä. Jos siis osais laulaa. Mutta koska mie en osaa, ni jätetää se siihen. (sitäpaitsi tajusin just, että se suomenkielinen versio menee: "Soitin vain..") Oikeestaa aika harmi, että miuta ei o siunattu minkäänlaisella musiikillisella lahjakkuudella. Siis ei varsin minkäänlaisella. Kaikki miu musiikinopettajat on vihannu miuta, niin ala-asteella, ku sen jälkeenki. En muistele ketään heistä lämmöllä, aamen. Muttasiis jos mie voisin olla iha mitä tahansa, oisin maailmalla tunnettu rock-tähti. :D Aina saa haaveilla,eikö!
Mut se ei ollu nyt se juttu ja koska tää homma lähti iha vähä sivuraiteille, ni alotetaan tää postaus yhellä kuvalla:
Kyyllä, se on kuin onkin Budapestin katakombi-dracula-luolastosta! Hieno paikka, käykää ihmeessä. Oikeestaa miu pitäs varmaa tehhä joskus joku matka-aiheinen teksti, siis sellanen, jossa ois jotai paikkoja suositeltuna ja ravintoloita ja kahviloita ja puistoja jajaja.. Ainii, mutta sehä ois jotai mitä JOKU MUUKIN JO TEKEE, eli en voiskaa olla se uniikki lumihiutale. Ja ei, sehän ei sovi miule ollenkaan, eli jatketaan tällä linjalla.
Miula oli tässä tänpäivän aiheessa nyt kaks juttua, jotka vähä niinku löysästi liittyy tuohon otsikkoon. Eka "mietin vain" juttu tuli, ku pakastin tuossa just mansikoita. Siinä ei sinällää o mitää ihmeellistä. Vanhana martan jälkeläisenä keksin jo muutama vuosi sitten pakastaa ne pieniin pusseihin ja pilkkoa ne valmiiks, eli niistä tulee vähä sellasia kerta-annoksia. Se mitä mie en o aiemmin ajatellu, mikä tuli tänää mieleen, ni ne pussit tuntuu vähä ku ne ois jotai ihmiskehon elimiä. Siis tyyliin vaikka maksa tai sydän.. En meinannu päästä tästä asiasta yli, vaan pitelin aina niitä pusseja käsissäni ja leikin, että siinä ois jonku sydän. Yritin tarjota K:lekin niitä käpälöitäväksi mutta jotenki se ei lähteny ollenkaa mukaan tähä miu ajatusleikkiin. En tiiä, pitäiskö miu olla huolissani itsestäni? Ei ne siis jäisenä enää tunnu siltä. Tätä kokemusta ois varmaa korostanu se, jos ne ois ollu sellasia ruumiinlämpösiä..?
Laitan tähä välii jonku hyvän kuvan..
Mut se ei ollu nyt se juttu ja koska tää homma lähti iha vähä sivuraiteille, ni alotetaan tää postaus yhellä kuvalla:
Miula oli tässä tänpäivän aiheessa nyt kaks juttua, jotka vähä niinku löysästi liittyy tuohon otsikkoon. Eka "mietin vain" juttu tuli, ku pakastin tuossa just mansikoita. Siinä ei sinällää o mitää ihmeellistä. Vanhana martan jälkeläisenä keksin jo muutama vuosi sitten pakastaa ne pieniin pusseihin ja pilkkoa ne valmiiks, eli niistä tulee vähä sellasia kerta-annoksia. Se mitä mie en o aiemmin ajatellu, mikä tuli tänää mieleen, ni ne pussit tuntuu vähä ku ne ois jotai ihmiskehon elimiä. Siis tyyliin vaikka maksa tai sydän.. En meinannu päästä tästä asiasta yli, vaan pitelin aina niitä pusseja käsissäni ja leikin, että siinä ois jonku sydän. Yritin tarjota K:lekin niitä käpälöitäväksi mutta jotenki se ei lähteny ollenkaa mukaan tähä miu ajatusleikkiin. En tiiä, pitäiskö miu olla huolissani itsestäni? Ei ne siis jäisenä enää tunnu siltä. Tätä kokemusta ois varmaa korostanu se, jos ne ois ollu sellasia ruumiinlämpösiä..?
Laitan tähä välii jonku hyvän kuvan..
Tuoki on Budapestistä. En nyt just jaksa muistaa mikä sen tarina oli, jotenki se oli kuuluisa.
Noni, nyt siihen toiseen asiaan mitä mietin. (alunperin tässä oli juttu virkaintosesta järkkärinaisesta, joka teki miule ruumiintarkastusta mennessäni festareille viime viikonloppuna. Se suoritti sen jotenki sillee tosi ammattimaisesti mutta samaan aikaan se esitti sellasta vähä kyllästynyttä. Tyyliin siis katto vähä poispäin ja oli sen olonen, että "tää nyt on tätä taas." Se kokeili miu rannekkeenki oikee sillee tosissaa nykimällä, että se oli kiinni. Ihanan virkaintonen :D Mutta ei siitä nyt sen enempää oikeestaan..)
Eli tää toine asia tapahtu tänää kuntosalilla. Käyn aina välillä leikisti salilla jotai riehumassa. En tosin juurikaan käytä niitä valmiita laitteita, koska en tiiä mite päi niihi pitäis asettua. Hinaudun siis aina sinne hyväfiiliksen alasaliin, jossa on vapaita painoja ja siellä saa yleensä olla iha rauhassa. Paitsi tänää. Oisin halunnu testata miu uutta ahaa-elämystä nyrkkeilyssä mutta siinä oli just kaks beibeä tekemässä niitten jumppasarjoja, siis siinä säkin vieressä, enkä sit halunnu häiritä heitä, vaan alotin muualta. Kun ne poistu, pääsin tositoimiin. Hetken sali oli hiljanen mutta sit sinne hinautu kaks muuta, toisistaan täysin riippumatonta junppaajaa, jotka molemmat rantautu jostai merkillisestä syystä vajaan metrin päähän siitä miu nyrkkeilysäkistä. Ja ei, kyse ei ollu siitä, etteivätkö he ois voinu suorittaa niitä lämmittelyjoogaliikkeitään jossain toisessa kohdassa, tilaa ois kyllä ollu..
Mietin siinä sit kahta asiaa. Asia 1. Miks K:n ollessa mukana ja varsinki jos SE on hanskat käsissä hakkaamassa tattia(säkkiä), ni miks sen liikeratojen eteen ei koskaan parkkeeraa kukaan värikkäissä pöksyissään junppaamaan?? Onko tää sattumaa, vai eikö miulla vaa o tarpeeks tatuointeja ja liian vähäkarvaset jalat??
Asia 2: Olin jälleen ainut hahmo koko keskuksessa, joka ei kanna aifounia koko ajan käden ulottuvilla(tää siks, koska K ei tosiaankaan ollu mukana) niin että kun ne beibet kuitenkin kuuntelee sitä Rihannaa niistä niitten langattomista kuulokkeista, niin miks sielä salilla soi aina, siis AINA joko Kiss fm tai Energy? Ihan vaan kaverin puolesta kyselen. Sen aivot räjähti tänää seinälle, kun se yritti kyykätä leikisti jotain siinä ja radiosta soi Roope Salminen tai HenniLeenaEveliinaMariaJOosefJaakobinpoika-mainstream-musa.
Ah. Ihanaa. Helpotti. En aio lukee tätä tekstiä läpi, menköö kirjotusvirheineen päivineen. Laitan tähä loppuu vaan jonku kuvan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti