tiistai 14. syyskuuta 2021

kalloja raunioilla ja muita kummitustarinoita

Nyt on viimeaikoina ollu niin paljo tekstiä, että otetaan tähän vähä hengähdystaukoa ja tutkitaan tätä miu uutta asuinkuntaa vähän kuvien kautta. Täällä on luontoa ja kansallispuistoa ja muuta sellasta huttua vaikka kuinka mutta eihän sitä tunnelmaa ja maisemaa saa millään keinolla vangittua kuvaan, ei vaikka ois kuinka ammattilainen. Lisäksi kaikki on nähny kuvan kauniista auringonlaskusta, hienosta kuusikosta, synkästä metsästä ja korkealta avautuvasta Kolin kansallismaisemasta. 

Eli, nyt katotaan mitä muuta uutta,outoa ja vähä niskavilloja nostattavaakin jännää täältä suunnalta löytyy..

Kuusiston linnanrauniot nyt ihan ekana. Tää on jossai Turun ja Salon välillä, pikkusen joutuu poikkeemaan motarilta. Googlaamalla löytyy tietoa näistä raunioista, joten en ala tähän nyt kopioimaan mitään hikipedian artikkelia. Sen verran kerrottakoon, että tää kämppä on pistetty pystyyn joskus 1400-luvulla. Vaikka itse linnasta ei olekaan enää jäljellä muuta kun tosiaan rauniot, saa siellä käppäillessä ihan pienellä mielikuvituksella aikaan ajatuksen millasta elämää linnassa on joskus eletty..

Tässä Rosalina poseeraa raunioilla: 


Pakko melkein todeta, että jos sinulla on aikaa (kauniina kesäpäivänä varsinkin!) käydä vierailulla vain toisessa kohteessa, joko tuolla raunioilla tai sitten ihan oikeessa Turun linnassa, niin saattasin jopa suositella noita raunioita. Turun linna on myös hieno, aikansa esimerkillinen kohde, joka on harmillisesti pommitettu sodan aikana sisältä ihan tuusan nuuskaksi. 

Sisäänpääsy nyt ei paljon maksa mutta ilmaiseksi aukeaa ehkä kuitenki hienoimmat maisemat, eli linnan ulkopuoli:



Sisällä on sitte juhlatiloja ja hienosti siloiteltuja saleja mutta tunnelma ei ole sama. Käymisen arvoinen paikka toki! Varsinkin alakerran synkät vankisellit houkutteli tän blogin pitäjän mielikuvitusta erityisellä tavalla..


Turkuhan on kuuluisa myös Kakolan mäestään ja siellä sijainneesta vankimielisairaalasta. Nykyisin siellä on trendikkäitä kerrostaloja ja erityylisiä hotelleja mutta historia seuraa tätä paikkaa edelleen..


Noni, se linnoista ja sellasesta kulttuurista. Nyt mennään luontoon. 

Tässä eka puunrunkoon piirtynyt mustetahratesti. Mitä SINÄ näet siinä?


Sitte vielä kaks paikkaa, joissa kummittelee satavarmasti. Hylätty rautatietunneli:
(tuolla päällä on vuosiluku 1924)


Tuo on ihan metsässä, eikä siellä tosiaan näy merkkiäkään minkäänlaisesta rautatiestä. En uskaltanu mennä yksin kovinkaa pitkälle tonne tunneliin, koska sieltä kuulu outoa ääntä.. 

Miule ois saattanu käydä samalla tavalla ku tälle peuralle:


sen raaja tuli vastaan ihan kauniina kesäpäivänä hiljaisella metsäpolulla, kun olin geokätköilemässä.

Täällä varsinais-Suomessa on aikanaan asunu vaikka minkälaista kansaa. Täällä on ollu muinaista asutusta jo luolamiesaikoina ja tuo metsäkansa on ollu myös aika taikauskoista. Tiettävästi he uskoivat esim tälläiseen:



Tiiä sit mitä tuohon lähteeseen on uhrattu? Itse en uskaltautunu nyt heittämään sinne mitään, en edes kiviä tai käpyjä, koska en tiiä jos lammen henki vaikka suuttuu. Uitin siinä vaan sormiani ja esitin kainon toiveen lammen druidille..


Tähän loppuun vielä metsähenkisiä kuvia, joita kävin perheen kanssa kuvailemassa:

Kallo ja vuosirenkaat:


tappavan kaunis:


Onnenongintaa:


Katsoa saa mutta ei koskea:


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti