Ha, uskonpuhdistajapapparaispapit, eipä auttanu vaikka kuinka ootte yrittäny saaha tästä jotai Johannes Kastajan päivää mutta niin vaan tätä edelleen juhlitaan ihan vaan keskikesän (ryyppy)juhlana! Ei sillä että oisin jotenki katkera uskovaisille, jotka on väkisi tunkenu jotai Jessejuhlia kaikille pakanallisille, vanhan kansan perinnejuhlapäiville mutta uskon mielummi hikisiä esi-isiäni, ku jotai pappismiehiä.
Aamen ja asiaan.
Miula sattu tositosi pitkästä aikaa kohalle sellanen ihme, ku kesäloma. Siis ommiula kesälomia ollu elämässäni jopa useampia(joku talvi/kevätlomaki on vissii ollu!) mutta nyt ei siis taas pariin vuoteen. (eikä varmaan taas tuu hetkeen olemaankaa, joten aion nauttia!) Kuinka ollakaan lomakin sattu näppärästi niin, että se alko heti sekä helteillä, että juhannusviikolla. Nyt on se hetki, kun aion tosiaan tehä jotai juhannuksena, siis ihan jotai suunniteltua! Mietin mielessäni eräänä sateisena päivänä, joskus kauan aikaa sitten. (En oikeesti muista satoks sillo mutta jotenki se natsaa tähän tarinaan ja tuo kivaa kontrastia..)
Koska kukaa ei pystyny/halunnu/jaksanu/ehtiny lähtee miun ja K:n kaa mökkeilemään (Kyllä, mökkejä ois saanu vielä keväälläki vuokrattua, ei toki välttämättä kovin halvalla eikä rannan läheltä mutta mökki ku mökki..) ja kuka sitä nyt mitää mökkijuhannusta haluiskaan viettää, iha lapsuuden ajan haihatuksia moiset, niin päätettii viettää kaupunkijuhannus. Salo ei ollu vaihtoehto, joten otettii määränpääks joku, jossa kumpikaan ei o käyny. Paikaksi valikoitui siis Naantali. Mie en o vieläkä ihan varma onko se oma kaupunkinsa, vai joku väkisin Turkuun liitetty kuntaliitoshaara, siis tyyliin Lepra-Zeno, vai mikä se on olevinaan mutta sinne mentiin.
Olin olevinani tosi näppärä tyttö ja varasin meille ihanan pikkuhotellin, Hotel Palon, viimeisen huoneen. "Ei mitään ketjuhotellia, vaan ihana pikkuinen hotla vanhassa puutalossa." Paikan päällä huomasin, että ei siellä ollu mitää muuta ku tälläsiä pikku-puutalo-hotellimajotuksia :D No, ei se tokikaan millään tavalla himmentäny tän mestan viehätystä ja voin kyllä ihan lämpimästi suositella Hotel Paloa Naantaliin matkaaville. Vielä kun aamupalle ois saanu jotai kivaa pientä herkkua niitten Lidl-laatusten kuivien kaneliässä-keksien tilalle, niin vierailu ois ollu täydellinen. Noh, kaikkee ei voi tietty saaha.
Hotellilta rantaan oli muutama sata metriä. Näkymä ja tuntuma oli ihan ku jossai hienommassaki rantakohteessa!
Käppäiltiin rannassa ja käytiin tietysti tsekkaamassa paikallinen hautausmaa hienoine kivikirkkoineen..
Hasta la Pasta-ravintola tarjos meille ihanaa, itsetehtyä pastaa! Mikä parasta, parmesaaniraaste tuli tollasessa pikku purkissa pöytään, eikä sen kanssa kitsasteltu. Sitä sai mättää ihan reilulla kädellä :D
Sit tehtii toki vähä juhannustaikoja..
"Kansan viisaus sanoo, jos katsot juhannusaattona vanhaan peiliin, voit nähdä siellä pikkukallon."
Se mikä miuta vähän tässä jännittävässä pikkusityssä sillee ihmetytti, niin miks kaikki oli kiellettyä??
Tiiä sitte.. Noh, enivei, pari muuta ruokasuositusta tähän väliin, eli siinä satamakadulla, siis just siinä missä oli kaikki perheet vaareineen, lapsineen, hormoonihuuruisine äiteineen ja päihtyneine puolisoineen, siinä oli myös ihana vohvelikahvila, josta sai sekä suolasta että makeeta vohvelia. Ainut miinus oli, että nutellavohvelissa ois voinu olla ihan hitusen enemmän nutellaa ja siitä ois voinu jättää ne banaanisiivut ja kermavaahdon pois. Mutta hyvin se meni siis noinkin, emmie sillä. Siitä ei o nyt kuvaa, koska en o niin someorientoitunu, niin en tosiaankaan aina muista kuvata miu ruokia.
Aijoo, ja samalla suositus alkoholittomalle marjasiiderille, jota tuossa mukissa on. Olikohan sommersbyytä? Makeeta mutta saahan se kesällä ollakki!
Toinen ruokasuositus, siis ihan noi niinku sarjassamme "maistuuko mikään enää ikinä miltään", oli sieluttoman ja vähän päälleliimatun oloisen kylpylähotelli Naantalin yhteydessä ollut Bistro Rucola. Mentii sinne vähä sillä ajatuksella, että päästään pois siitä rannasta, missä on ihmisiä. Kuvitelkaa mielessänne pitsa missä on cammembert-juustoa, parmesaanilastuja, tuoretta pinaattia, saksanpähkinöitä ja punajuurihummusta pieninä kököinä. Ja sitte vielä ruokajuomaks kuiva, aito omppusiideri. Kyllä, mikään ei enää ikinä maistu miltään tän jälkee mutta oli se sen arvosta.. Palvelukin oli hyvää ja ystävällistä ja paikka ei ollu liian täynnä!
Mitäkö muuta Naantalista? Rantakatua:
Itse ehkä suosittelisin nappaamaan vanhan höyrylaiva Ukko-Pekan aikataulun haltuun ja ei muuta ku risteilemään sillä Turusta Naantaliin joku kaunis kesäpäivä. Paatti lähtee Turusta, puksuttaa sen pari tuntia Naantaliin, on sielä parkissa jokusen tunnin ja lähtee sitte illalla takas. En tiiä onko laivassa tarjoilua tai paljonko se maksaa mutta ihan kivalta vaihtoehdolta tuntui ja aion sen ehkä vielä itekki toteuttaa, jos vaan saisin jonku seuralaisen huijattua tänne Varsinais-suomeen..
Noni, sielä nyt mietitään että unohdinko muumit! No en mutta tiiättekö 32e pääsylippu muumimaailmaan, jossa on lapsia, äitejä ja hikisiä hahmoja joita pitää halata, niin eih, eih. Niin innoissani kun mie alkuun aiheesta olinki niin kyllä tossa hinnassa menee nyt kipuraja. Ehkä jos ois ollu joku lapsi rekvisiittana ja ois sen varjolla voinu mennä ottaa selfien Nuuskamuikkusen kanssa ni joo mutta kahden mielikuvituksettoman aikuisen matka ei nyt sit vieny sinne ollenkaan..
Kaduttaa vähän mutta en kerro sitä kellekkään..
Hyvää keskikesää enivei, pysykää pinnalla!
