Ja siis tällä auraamisella ei tarkoteta nyt mitää (henkistä tai)fyysistä tien raivaamista vaan suksilla auraamista. Mäessä. Isossa mäessä. Jyrkässä, isossa mäessä.
Vanhana laskettelijana otin itsevarmasti haasteen vastaan osallistua pro hiihtelijöiden päiväretkelle Lahden Messilään (ei ole maksettu mainos, uskokaa tai älkää..En edelleenkää, siis kaikkien näiden vuosien jälkeen saa manosrahaa!). Ne on siis menossa jonnekki oikeeseen hiihtokeskukseen joskus talvilomalla, joten ne tuli vähä verryttelemään sunnuntaipäivän ratoks näihin pikkumäkiin (lue: hemmetinmoinen vuoristo!) tänne päijät-hämeeseen. Mie siinä sitte tietty, että mieki tahon! Laskin nopeesti, että miu edellinen hiihtoretki saattaa olla se ku räpiköin jossai päin alppeja miu au pair-aikoina, eli siis iha pari vuotta sitte.. Kui vaikeeta se laskettelu muka voi olla??
Noh.
Lähetää nyt ihan siitä, että sillo ku mie oon vielä joskus suomen rinteitä laskenu, niin hiihtolippu oli pahvinen läpyskä, jonka takana luki: Kuumuus pilaa lipun. Ja se oli sellasen jojon päässä ja ne ostettiin tiskiltä. Nykysi ne on jossai digimuodossa ja ostetaan netistä. Etukäteen. ONNEKS, ONNEKS, ONNEKS sekoilin aamulla aikatauluissa ja soitin miu matkanjärjestäjälle että missä ne menee (ne tuli siis tänne pohjoseen Helsingistä asti!). Siinä sitte samalla selvis puhelussa käydyn keskustelun sivulauseessa, että mitää "jojoja" ei enää käytetä, vaan kaikilla on "SKICARD". Sellasen sais myös iha netistä lunastettua, ei hätää. Nettisivuilla piti kuitenki.. tadaa.. REKISTERÖITYÄ, joten päätin olla laittamatta miu yhteystietoja mihinkää epämääräselle nettisivustolle, vaan hoitaisin tän paikan päällä jonku ihmisoletetun kanssa kasvokkain.
Saavuin ajoissa Messilän mäkiin. Ohitin siinä samat hiihtoladut, siis ihan sellaset hiihtohiihto-ladut, joita olin vajaa viikko aikasemmin tahkonu. Ehkä kerron siitä erikseen. Se postaus käsittelee sitä ku Jenni ei osaa lukee hiihtoreittejä/karttoja, suksi luistaa liianki hyvi, tekee mieli jäähä keskelle mäkee istumaa ja itkemään mutta koska kukaa ei ollu näkemässä ni hukkaan ois menny ja lisäks se, että hiihtäminen osaa olla myös vähän perseestä. Mut ei mennä siihe nyt, ku nyt lasketellaan.
Menin siis etukäteen hankkimaan itelleni välineet. Pro-hiihtäjillä on omat mut koska mie en tiiä meneeks siihen taas seuraavat 17 vuotta että palaan mäkeen, niin tein nopeen lyhyen matikan yhteenlaskun ja totesin, että toistaseks tulee halvemmaks vuokrata välineet. Tämä siis silläkin uhalla että pekka syö kaksi omenaa, liikennevalo vaihtuu vihreeks puolentoista minuutin päästä, kolmion tangentti on vinossa ja juna lähtee asemalta ennen kuin bussi terminaalista ja sitä ei tiiä kukaan missä ne kohtaa ja kohtaako ees, jos bussi meneeki vanhaa Lahdentietä eikä motaria. Sitäpaitsi tää tuli suorastaa ilmaseks, koska miu työnanaja oli taas ladannu miu eepassille hirveesti rahaa! (Se on kauheen kätevä, ainut vaikeus siinä on aina löytää se kusinen sovellus tuolta kitisevän kakkiaisen ruudulta. Hirveesti joutuu pyyhkimään oikeelle, vasemmalle, ylös, alas ja sivulle ja sit se aina vahingossa osuu silmiin jossai.)
Noh, Messilä on sillee käyttäjäystävällinen mesta, että sielä on hyvät opasteet (toisinku hiihtoladuilla!) ja selkeet ohjeet miten toimia. Sisään vuokraamoon, tiedot saa iha ite näpytellä jonku tabletin ruudulle(kyllä, sielä sen sähköpostiosotteen joutu kuitenki laittamaan!), monot hyllystä, sit sukset seuraavalta tiskiltä kantoon ja lippuluukun kautta ulos. Tässä luukulla tuli nyt koettua se, että se hahmo siinä tiskillä kysyy onks miula skicard. AAAHAHAA, oisin ollut IHAN turisti, jos en ois tuntia aiemmin jo kuullu tälläsestä skiikaardista. Vaikkaki jouduin tunnustamaan että ei o moista mutta ainaki tiesin mistä puhutaan :D Se myös kauheen kärsivällisesti kerto miule että se kannattaa laittaa oikeeseen taskuun. Tai oikeestaan jos siula sattuu olemaan sellanen hihatasku..joo, just siihen.
Siitä sitä vaan vilautetaan lukijalle ku mennää hissiin. Jännittävää.
Noh, sukset mukaan ja mäkeen..
Tätä tarkotin niillä selkeillä ohjeilla:
Ite oisin nimittäin laittanu ne jalkaa jo ENNEKS meen rinteeseen mutta ehkä tääki on muuttunu sitte 2000-luvun alkuvuosien..
Nää lenkit havaitsin vasta ku tallustin näillä monoilla kohti sitä rinnettä:
Tiiättekö tunteen ku ei o iha varma halusinko olla tietonen aiheesta, että monoissa on tollaset hinausköydet, joista vetämällä uhri voidaan tuoda turvalliseen evakuointipaikkaan. Tämä siis tilanteessa, jossa kaularanka o nii paskana kaatumisesta, että sitä ei kannata liikuttaa.. Onks se kiva vai huolestuttavaa, että moiseen on ylipäätään varauduttu.. 😲
Kun pro hiihtäjät saapu paikalle ja kyselin heiltä että ovatko nähneet näitä turvalenkkejä käytettävän tositoimissa, niin selvis että ne onki jotku jalkaanvetolenkit. Siis ku noita monoja vedetään jalkaan. 🙈 Selvis seki siinä sitte..
Ehdin siinä jo vähä odottelemaan joukkoja. En uskaltanu lähtee yksin rinteeseen, koska, no, sanoin K:lle että otan kolmen tunnin lipun, joten se ei ois kaivannu miuta kotiin iha heti. Kukaa ei siis ois tienny jos oisin taittanu niskani mäessä ja joutunu ski patrolin noutamaks. Ehkä pro team ois siinä kohtaa huomannu, ku ne oli saanu pygminsä puettua ja kaivettua välineensä suksiboksista mutta niillä o nii paljo kaikkee hässäkkää, että en halunnu aiheuttaa niille yhtää ylimäärästä vaivaa.
n.25min seisoskelua keskellä vilkkainta minttukaakao-kahvila-rinne-reittiä sai miut jo pariin otteeseen ensinnäki lähes jäämään sinne kaakaolle vaan ja toisekseen jäämään melkein kaikenlaisiin oikeisiin hiihtoasuihin pukeutuneiden perheiden alle. (Onneks miula oli siskolta peritty hiihtotakki ja melkei oikeet toppahousut!)
Vihdoin viimein päästiin mäkeen. Siitä ravintolalta lähtee heti kivasti sellanen alkurinne, varmaa joku pikku siirtymäkukkula oikeille rinteille. Tai ehkä se oli lasten mäki, ku oli siinä tollanen hissi. Siihe joutu kyllä menee yksin mutta onneks mukava setä autto nappaamaan sen kapulan joka hinas siut ylös.
Mie olin siis ihan valmis laskemaan kolme tuntia tätä kuus ja puol metriä pitkää lasten mäkeä mutta miu kaa samalla tasolla olevan hiihtäjäpari oli sitä mieltä että neljä harjotuslaskua sai riittää. 😑 (Huomatkaa, että ko hiihtäjän fysiikka on tapettu kovilla lääkkeillä ja se laskee normaalisti laudalla, tänään poikkeuksellisesti suksilla, jotka ei ollu sille yhtää sen tutummat ku miulekkaa. Miu fysiikkaa ei o tapettu ku liiallisella sokerilla ja henkinen kantti nujerrettu ihmisläheisessä ammatissa. Oltii siis tasaväkisiä rinteessä..)
Tässä havainnekuvaa:
Meillä oli päivän mottona otsikossakin todettu lausahdus, että "Myö tästä mennää edeltä jo aurailee." Sen lisäks että nykyisin lasketteluliput on päivitetty digiaikaan myös sukset on nykysi jotenki polvilla ohjailtavia. Se meni jotenki nii, että yläkroppa eteenpäi ja polvilla käännetään ja muotoillut sukset hoitaa loput. Miu päivän pelasti kyllä tieto siitä, että AURAAMINEN on edelleen sallittua! 😂 Se on sellasta tuttua ja turvallista menoa, eikä vauhtikaan pääse kiihtymään liikaa.
Miusta osa noista rinteistä oli kyllä iha mustia mutta kartan mukaan ei menty muista ku punasista rinteistä.. Jännitti, pelotti, sairasloma kävi mielessä mutta selvittiin!
Haluutko vinkkejä? Tässä tulee:
Mitä just sinun pitää (tai on sillee ainaki hyvä) tietää jos lähdet laskettemaan, Messilään tai muualle?
-Suksivuokraamosta saa kaiken muun mutta ei laseja. Ilmanki pärjää kyllä mutta se vie vähän sellasta pro fiilistä, etkä näytä nii pätevältä somekuvissa!
-Monoissa ei (kuulema)saa olla villasukkaa, en huomannu kysyä miks.
-Hanki sellaset housut, että hiihtohissi luistaa kivasti pois perseen takaa. Näin ollen siun ei tartte kyykkiä sivupoluilla jonne se hissi siut kuljettaa, jos jäät siihen kiinni perseestä. (tätä ei laskettu kaatumiseks, koska vaa kädet kävi maassa!!)
-Hanki vakuutus tai varmista ainakin että suhteet on kunnossa Jeesukseen, Jumalaan, Allahiin, siu henkiauttajiin, yksisarvisiin tai kuka siu suojeluksesta sitte vastaakaan.
-Hanki kyyti, niin voit ottaa terästetyn kaakaon. Tässä on ihan vaan peruskuraa kupissa ja seki jäähty melko nopeesti mutta oli mukavan sokerista!
-Tärkeintä kuitenkin on, että mukana on joku, joka on ihan yhtä paska laskija kun sinä ite! Sen tyypin kanssa voi sitte turata hississä, rinteessä ja lähtee ajoissa kotiin kun polvet, nilkat ja ranteet toimii vielä ja omat jalat kantaa!😅
Mukavia lasketteluhetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti