Huomasitteko, ku otsikko oli enkuks. Yritän vähä kansainvälistyä tässä samalla, ties vaikka ovet aukeis johonki isommille areenoille!
Eiks kaikilla perheenäideillä aina kaikissa jenkkileffoissa o sielä jättimäisen vaatekaapin ylähyllyllä sellanen memorybox, jossa ne säilyttelee joko pygmiensä ensimmäisiä kenkiä tai (yäk) hiuskiehkuroita tai hampaita tai sitte sielä o nuoruusajoilta jäänyttä kannabista, jota ne sitte polttelee ollessaan yksin kotona. En tiiä miks yleistän tän, että "kaikissa jenkkileffoissa." En tiiä onko yhessäkään, vai oonko vaa nähny unta. Mut siis miunhan on jo pitkää pitäny paljastaa mitä MIUN memorybox pitää sisällään. Teiän, rakkaat lukijani, on aika saaha selville miu sielun syvimmät salat! Tässä ne tulee:
Haha, eipä, alkuun on vaan pakko laittaa yks ihan muuhun asiaan liittyvä kuva, eli Jari (se haluaa että sen nimi lausutaan kansainvälisesti "Tsjari"). Se on ihan tuiki tavallinen Tanskalainen mörkö, jonka miu siskon lapset salakuljetti miule tuliaisina. Tätänykyä se asuu miu autossa ja uhittelee ihmisille. Miu pitää aina muistaa varottaa uusia ihmisiä, jotka istuu miu autoo, etteivät työnnä sormiaan tonne. Noh, nyt miulta tippu yks päivä pähkinä maahan, enkä muistanu noukkia sitä. K oli sitte löytäny sen ja tarjonnu Jarille. Nyt se muhii sitä pähkinää tuolla, ei syö sitä mutta ei myöskään anna ottaa sitä pois. On entistä vihasempi. Yritin saaha sen vaihtamaa sen pähkinän vaikka kultasormuksee mutta ei onnistunu.. Että jos jollai on vinkkejä mite tanskalainen mörkö saadaan harhautettua ni kertokaa ihmeessä!
Noni, eli, miu muistoboksi on koottu ihan oikeeseen laatikkoon, jonka sisällä oli miu 30-v lahja miu luokkakavereilta. Valitettavasti laatikko oli vuorattu nii rajuilla kuvilla, että en voi kokonaisuutta tässä näyttää mutta tässä hieno ja oivaltava yksityiskohta:
Ensihoitajille x-3 kertonee kaiken..
Kurkataampa sitten sisälle. Ihan ekana sielä tuli vastaan ystävänpäiväkortti. Otin tän tähä esimerkiks siks, että tää o miu siskolta. En o kuitenkaa ihan varma onko tää sen vai sen lasten piirtämä. Tosi hieno on, ei sillä. 😀
Heti seuraavana tulee kaikkee sarjassamme "Zenin tärkeät paperit". Koska kukapa näitä nyt säilyttelis missää kansioissa. Tai kukapa näitä nyt ylipäätään säilyttelis??
Siis todistus jostai ihme ripulikantanettikurssista (nää kurssit on sellasia, että työnantaja haluaa, että näitä käydään näpyttelemässä, koska sit ne voi sanoa, että työntekijöitä koulutetaan. Oikeesti ne pääsee läpi vaikka silmät kiinni, eikä niistä jää mitään muuta käteen ku tollanen höpötodistus, jonka mieki oisin voinu kyllä luontoa säästääkseni jättää tulostamatta..mutta eipä mittään, sielä se nyt on, miu muistelulaatikossa! Kuten myös miu yks kesätyötodistus!! En voi ymmärtää mite helkarissa se oli tonne joutunu..)
Sit sieltä löytyy luonnollisesti esim ohjeet mite Peijaksen päivystyksen työvuoroja suunnitellaan ja sen lisäks perehdytysopas. Oon siis varuiks säästäny neki..
Tässä sen sijaan on sitä varsinaista säilyttämisen riemua:
Tuo on siis kirjepaperia, tarkemmin sanottuna ton arkin vipo lehti. Se o sellanen, että siitä saa sit samalla taiteltua sen kuoren. Miusta tää oli nii hienoa paperia, että halusin lapsena säästää tän vipon sivun jollekki tärkeelle kirjeelle. Täällä se vielä on, ehkä se tärkee asia vielä joku päivä tulee eteen, jonka haluun tuohon kirjottaa. Mie siis kyllä kirjottasin kirjeitä edelleenkin, jos vaan löytäsin jostai yhtä hienoa kirjepaperia :D
Sit miulta löytyy kortteja.. Osa hienoja, osa iha jäätävän älyttömiä! Siis kuka säilyttää vanhempiensa Madeiralta lähettämän postikortin? Tai jonku susiruman joulukortin, joka on vielä joltai superurpolta ihmiseltä, jota et haluis ehkä nähä luonnossa enää ikinä?
Mutta ehä mie voi noita poiskaan heittää, koska ne o jo tavallaa lunastaneet paikkansa tuola boksissa! (ok, no, tunnustan, Peijaksen perehdytysmatskut ja vaitiolovelvollisuussopimus sekä s.postin tunnuspaperit lähti nyt tuolta mutta ihan vaan koska pakko JOSTAI muistoista luopua, että voi saaha uusia!)
Toki miula on tuola ihan superpaljon ihania, omaa aikaansa heijastelevia synttäri- joulu- ja muutenvaankortteja. En o varma mikä niistä tää on mutta arvannettekin, että idästä on tämä miule lähetetty :)
Sit miula on täällä kirjeitä, joita on lähetetty miule millo minneki päi eurooppaa. Nää on tullu Tanskaan. 💓
Tässä on oikeestaa kaiken memory-meiningin alku ja juuri:
..ja tässä sen kääntöpuoli..
Oon saanu tän miu siskolta, yhtää en muista mistä mutta selvästi aikavälillä 26.2. 2009-26.2.2011 :D En vaan o raaskinu avata tätä ja nyt se saattaa olla jo vähä biohasard.. Myyn tän sit joskus superkalliilla jollekki keräilijälle. Ehkä. Sit ku en o enää sitä mieltä että voisin mennä naimisiin captain Jack Sparrown kanssa. Tätä lähemmäs en sitä tavotetta o vielä päässy..
Miula on tai ainaki on ollu kaikenlaisia lehtileikkeitä ajalta ku kisasin esteratsastuksessa. Niitä ei nyt jostai syystä täältä löytyny mut löyty lehtijuttu miusta ja miu couch surfareista. Valitettavasti oon joutunu tänki jutun rajaamaan tälleen, koska näytin siinä kuvassa lähinnä krapulaiselta vampyyriltä, vaikka en ollu juonu muuta ku aamuteetä. 💀
Tää oli hauskaa, ku tän jutun ilmestymisen jälkee miulta alettii periä kaksinkertasta vesimaksua 😂 Ois pitäny vaatia vapautusta maksuista kaikkina niinä kuukausina, ku olin jossai reissussa tai harkassa jossaipäi suomee mutta koska en o nii pikkumainen, niin en tehny sitä. Hauskaa on, että miulta ei kysytty mitään, miu rapun kyylät oli vaan ilmeisesti tunnistanu miut tästä jutusta. Tai jotai. No, siitä o sata vuotta aikaa. Couchsurfinng muuttu maksulliseks, ni jättäydyin sieltä pois. Se on harmi, koska sitäkautta tutustu kyllä supermahtaviin ihmisiin!
Tässä pieni otos kuvakollaasista, jonka miu au pair- lapset oli tehny miule ku olin lähdössä kotiin ranskasta. Siis kyllä, olen Jenni, tunnettu lapsivihaaja mutta silti miula oli ihan ok vuori Le Bois d´Oingt´ssa, jossa kuskaili kolmea lasta ympäri kyliä tuolla miu hienolla autolla. Toinen kuva on Chamonixista. Sieltä ois ollu kyllä paljon muitaki hienoja kuvia mutta tässäpä nyt tällänen..tilannekuva. Siinä näkyy muute myös miu yläasteaikana kässätunnilla tekemä kassi, jota käytin kaikki miu villit hippivuodet niin pitkään, että se vaan lopulta räjähti. Kaipaan tota kassia aina välillä.
Kuka tunnistaa:
Balhashs. Miu eka ja vika hoitohevonen, johon oon antanu itteni kiintyä sillee että vieläki ahistaa ajatella sitä. Se myytiin Ouluun 25.2. 1996. Edelleen miule tulee haikee olo aina helmikuussa. Tällee vähä kokeneempana hevosihmisenä jos tuo kaakki tulis nyt vastaan ni saattasin sanoo, että huh huh mutta sillo se oli maailman tärkein elukka miule.
Noni, no tähän loppuun oon tiivistäny vähä tällästä pikkusälää..
-Avainkaulakoru. Tuo avain löyty yhestä vanhasta koulusta, jonka tiloissa olin töissä jonku aikaa. Tein siitä kaulakorun ja pidinki sitä itseasiassa kaulassani aika pitkään.
-Helmet. En tiiä mistä ne on tullu, onks ne aidot vai pääsiäismunalaatua, miks ne on miula ja miu boksissa. Jos joltakulta on helmet kadoksissa ni huutakaa hep ja antakaa anteeks.. Sen tiiän että ne ei o ikinä kuulunu miu tyyliin. Siis vielä ainaka. Tätilook odottaa vielä tulemistaan vaikka aika moninaisia muotityylejä oonki käyny läpi..
-Rock in the city- ranneke. Kävin festareilla Oulussa. Itekseni. Synttäreitäni juhlimassa. Oulu on kiva kaupunki. Sieltä on paljon hyviä muistoja. Toisin ku vaikka Kouvolasta.
-Tuo pieni hippiautoki on miu siskon jostain tuoma matkamuisto. Seki kuuluu miu hippiaikaelämään. Ehkä elän sen ajan vielä joskus uusiks.
-Musta rannerengas. Sain sen miu lauman jäseniltä tyylii 19-v synttärilahjaks. Oltii Armadalla ja L kysy että onko miu ranteissa vielä tilaa yhelle korulle. Miula oli ehkä siihen aikaan paljon kaikkee ranteissa. Se oli sitä hippiaikaa se.
-PIeni kummitustarinakirja. En o vielä saanu sitä luettua loppuun mutta pidän siitä silti :D Se on enkuks.
Ja lopuksi..
-Haalarimerkki. En näköjää ehtiny ommella sitä miu haalareihin mutta todistuksena siitä, että olen oikea opiskelija (mitä nyt vähän yli-ikänen sillo jo..)ja osallistuin Willimiehen vipellykseen. (Myönnettäköön, että se oli kolmantena opiskeluvuonna ja otin tuota tapahtumaa varte miu haalarit paketista.. Pikaompelin niihi parit merkit ja sotkin niitä vähä tussilla. Meni iha täydestä vaikka ne haiski vähä turhan uudelta :D )
-Pääkallolaastarirasia (olin aikanaan tunnettu näistä laastareista, nyt niitä ei meinaa löytää enää mistään!) jonka sisällä on pääkallohelmiä. En ikinä muista että miula oli ainakaan tollane rannekoru. Voi johtuu siitä että se tais hajota tyyliin heti ja nyt se oottaa tuola että mie saisin punottua sen takas kasaan..
-Miu lävistyskorut. Miula tais olla aina hitoksee monta korvareikää ja sitte naamassa. Kaipaan aina välillä miu lävistyksiä mutta ehkä niitten aika meni jo..
-Sitte o Silence trought the rain-sinkku. Tunsin kerran edellisessä elämässä tän bändin basistin. Mut se ei ehkä enää taida soittaa ko.bändissä. Mut miula o sellanen mielikuva, että ostin tän sinkun ku kävin niitten keikalla Lepran apinaravintolassa niitä aikoja ku olin just alottanu opiskelut. Kaima oli ehkä miu mukana tuolloin. En o kai koskaa kuunnellu sitä.. Apua, noloo :D Mutta jos tää ko.basisti nyt jostai syystä lukee tätä postausta, niin ilmotteleppa seuraavasta keikasta, niin lupaan tulla paikalle! :D
Voi että, ehkä vielä joskus julkasen täällä miu teiniaikasen päiväkirjan välistä löytyvän listan, jossa on kaikki ihmiset joille haluisin käyvän jotai kamalaa.. Joo, saatoin olla vähä mustasukkanen miu hoitohevosista aikanaan.. Nykysin oon siis ihan lepposa, en o suunnitellu mitää woodoo-meininkejä vuosiin.. En ainakaa paljon.
Kevään aikana tulevia aiheita:
R&ES group Goes Puola teemalla "matkaseurana maksullinen nainen". Ja sitte klassikko Zeni hyppää laskuvarjolla. Vai hyppääkö. 👀
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti