Uniikki lumihiutale

..ja muita tosielämän kertomuksia. Tän tekstin nimi ois voinu olla myös: "Kun joulu tulee" mutta taitaa tuo jouluaihe noi muute olla vielä vähän kaukainen. Paitsi miule. Mie salaa tykkään kovasti joulusta. Tykkään just kaikesta siitä, mitä kaikki muut inhoo. Tykkään jouluruuhkasta ja ihmispaljoudesta ja joulustressistä ja joulusuklaista ja rumista tonttu-ukoista ja jouluruoasta ja jopa niistä iänikuisista jouluralleista, jotka soi radiossa! Tosin tässä sellanen poikkeus, että en voi sietää Hei mummo-biisiä. Se voitais vetää miun puolesta vessasta alas. Itseasiassa heti ku miusta tulee diktaattori, ni lisäänki sen listalle "asiat, jotka kiellän heti kun miusta tulee diktaattori." Muita asioita on rusinat ruoassa, paitsi sallin ne maksalaatikossa. Lisäksi kiellän salatut elämät, tai ainaki niitten näyttämisen parhaaseen katseluaikaan. Oli miula jotai muitaki missioita mutta en muista niitä just nyt ja toisekseen tän tekstin piti itseasiassa kertoo miun jouluaskartelusta.

Kuten mainittu, mie oon salaa jouluihminen. Tykkään sen juhlan tuomasta, osin jopa vähä hartaasta tunnelmasta. Ja tietty lahjoista :D Jotku o sitä mieltä, että aikuisille ihmisille ei ostella joululahjoja mutta mie saan varsinki niitten lahjojen antamisesta jotain sellasta alkukantaista tyydytystä, että harrastan edelleen joululahjojen antamista, ihan jopa aikuisille!

Nii, mutta senjälkeen, ku oon muuttanu omilleni, miula ei o ollu joulukuusta. Vaikka tykkäisin kovasti myös joulukuusesta. Eikä miula o mitää muutakaa joulukoristetta. Tänä vuonna päätin kuitenki olla niin valveutunu, että teempä äkkiseltään sellasen. Joulukoristeen siis. Oon haaveillu jo joku 14 vuotta ovikranssista ja nyt jo päätin sen sitte toteuttaa. Ihan tosta noin vaan.

Tää kaikki lähti tänä syksyisen kauniina lauantaipäivänä liikkeelle siitä, että päätin mennä vaihdattaa renkaat. Siitä aiheesta tulee ehkä toinen postaus leitör, joten ei siitä sen kummemmin. Muuta kun että se ei tietenkään onnistunu ja koska miula oli missio olla pari tuntia poissa kotoa, koska täällä opiskeltiin, niin päädyin sitte shoppailemaan. (Miula on tällä hetkellä hevoseton jakso menossa ku miu Kari Karinen lähti tosta noi vaan toisen kuskin matkaan, niin yritän keksiä vapaapäiville jotai muuta puuhaa..) Ostin kranssintekotarvikkeet ja tästä se lähti:

Nii, tosiaa, hain eka myös kassillisen risuja pusikosta.

Sitte Horse Show lähetys pyörimään taustalle.

Aloitin, eiku hitto, tehhääki tää sillee niinku mie neuvosin teitä tekemään samanlaista seppelettä. Noni, eli: Hanki kranssipohja ja muut tarvikkeet. Etsi paperiliima varastojen kätköistä ja löydä samalla vahingossa sakset, joita myös tarvitset tähän kotoiluun. Levitä liimaa kranssille ja tajua sitten, että olisi kiva, jos leikkaisi noita riekaleita(en keksi tähä parempaa sanaa!?)tuosta kreppipaperista(oikeesti, en ees tienny että kreppipaperia on enää olemassa. Luulin, että se kuoli sukupuutton, ku mie pääsin ala-asteelta.)ENNEN kuin on levittänyt liimaa. Muista ottaa kiinni siitä jo liimatusta kohdasta. Näin liima levittyy samalla kivasti myös tietokoneesi hiireen, saksien kahvaosaan ja omiin vaatteisiisi. Eihän sitä muuten kukaan usko, että olet tämän kranssin itse tehnyt!

Alku näyttää siis kutakuinkin tältä:

Kun koko kranssi on päällystetty ja liimaa levitelty joka paikkaan, on oksien vuoro. Tämä on hyvä tehdä ilman hanskoja, jotta kosteista oksista irtoava mädän ja kalman haju(nää on siis hautausmaan viereltä kerätty)tarttuu kivasti myös omiin sormiisi. Näin voit haistella luonnon tuoksua koko loppu päivän, sillä sehän ei irtoa käsistä, vaikka kuinka pesisit! Noniin, no siitä sitten kierittämään sitä katkeilevaa oksistoa sen kranssin ympärille. Tekniikka on vapaa. Vinkki: Erivärisillä nauhoilla saa kivasti väriä, jos sellaista tahtoo. Muista hankkia myös sellaista rautalankaa, joka on tarkoitettu juuri tähän touhuun. Sillä saa kovin kivasti epäyhteistyöhaluiset ja kykyiset, haisevat oksat pysymään paikoillaan kovinkin näppärästi. Perkele.

Kun koet, että oksia on tarpeeksi, tai jos ne vain loppuvat, tai jos et vaan enää jaksa, aloita koristelu. Itse käytin tässä ihanan joulunpinkin(?)nauhan lisäksi alekorista löytyneitä helmiä ja uniikkeja lumihiutaleita, sekä ruotsista ostettuja joulupalloja. Jos sinulla ei ole pääsyä Ruotsiin ja Rusta nimiseen kauppaan, et sitten varmaan vaan voi tehdä tälläistä kranssia. Harmi. Mutta te muut voitte jatkaa tekemistä ohjeen mukaan. Eli: 

Ensin uniikkeja lumihiutaleita..

..sitten niitä Ruotsista hankittuja pikku palloja..

Sitten ne uniikit lumihiutaleet heitetään pitkin lattioita, koska sieltä ne nyt on vaan jotenkin paljon helpompi ja mukavampi keräillä. Jotenki siitä voi sitten vaan kivasti aina napata yhen ku tarttee, eikä tartte sitä pakettia aina aukoa. Tässä voi käyttää toki omaa harkintaa, mikä on itselle se omin toimintatapa. Se, miten nuo hammaspuhdistusasiat liittyy tähän, niin siihen en ota kantaa. Ollenkaan.

Siitä se muotoutuu. Käytä omaa mielikuvitusta pallojen sijoittelussa. Jos sinulla ei ole mielikuvitusta, voit vaan kopioida suoraan tästä:

Ja valmis!

K tuli viereen kattomaan kun tein. Ihmetteli ensin, että mitä puuhaan ja kun kerroin, tämä totesi leikkisästi, että siitähän tulee ihan hieno! No kai nyt tulee, ku ite tein! Sen saa kuulema jo kahen kuukauden kuluttua laittaa oveen! Jeij, en ehkä malta oottaa!

 Kaikki tää ah-niin-ihana kotoilu tapahtui tietenkin jotain superkallista urheilumerkkiä tunnustavat pieruverkkarit ja itsetehdyt villasukat jalassa. Tukka oli löysällä nutturalla pään päällä ja puhuin samalla ruotsia. Joku teki ruokaa taustalla. (Lue: olin n.7 vuotta sitte Seppälästä ostetuissa, jo hieman väriltään kulahtaneissa housuissa, ilman villasukkia, kukaan ei tehny ruokaa, kahvinki jouduin ite keittää.. MUTTA melkein katoin Horse Show lähetyksen ruottiks! Viime hetkellä löysin suomenkielisen selostuksen siihe. Tukka ei yletä nutturalle.)

Ei muuta kun askartelemaan! Buahahaa! Pitkä päivä, tiedän.

Olo on vähän ku kaverin koirien syömällä pahiksella: