perjantai 27. lokakuuta 2017

Talvirenkaat, talvirenkaat

Eiks se Robinin biisi o kesärenkaat, kesärenkaat? En saa tästä mitää mainostuloja(vielä)mutta haluisin, että kävisitte nyt juutuubista kattoo ton biisin ja sit se jäis teiänki päähä soimaa kolmeks vuorokaudeks. Että kivavaan.

Noni, no talvi yllätti autoilijan, kyllä vaan! Emmie ollu vielä uhrannu ajatusta talvirenkaille, enkä siis renkaanvaihdolle, enkä Lapin kumille, enkä lumelle, enkä lumiukoille, enkä millekkää muullekaa talviselle asialle, mitä niitä nyt on.

Kaveri oli käymässä pohjoisessa ja menin sitte moikkaamaa sitä Rovaniemelle. Sovittii, että meen sen kaa mökkeilee ja saunailee seuraavana päivänä, kui huippua. Pieni ääni sisällä pääni sanoi, että käy vaihtaa talvirenkaat enne ku lähet. En tietenkään kuunnellu sitä pientä ääntä ja perjantaiaamuna kun sieltä möksältä heräilin, niin näkymä oli tää:


Ärsyttävintähän tässä ei suinkaan ole se fakta, että tuola oli lähes täys talvi ja lunta ja pakkasta ja liukasta ja poroja ja hirviä ja mörköjä, ei, vaan se, että K oli ollu kaukaa viisas ja varannu renkaanvaihtoajan sen vanhukseen jo "viikko sitten". Se kävi vaihdattaa ne renkaat juurikin tuona lumisena perjantaina. Tästä päästään siihen aiheeseen, että meillähän on siis "naisten työt" ja "yhteiset työt". Jos tarttee pestä ikkunat tai matot, pyyhkii pölyt, puistella petivaatteet tai ommella jotain, ne on miun töitä. Sitte jos miun tietokoneeseen tulee joku ongelma, tarttee vaihtaa auton polttimo tai esim huolehtia siitä, että autoihin tulee vaihdettua talvirenkaat ajoissa, ne on "jokaisen omalla vastuulla." Ja jos se ei onnistu, ni google kertoo kyllä miten toimia.

Hitto ku mie aikanaan fantasioin siitä, että joskus jos miula on mies, jonka kanssa pystyn leikkii kotia sillee edes puolitosissaan, ni samalla ratkeis sellaset pikku äijäilyongelmat. Eli voisin rauhassa heittäytyä avuttomaksi naisihmiseksi ja jättää moiset hommat toiselle osapuolelle.

No ei. Ei se o muodikasta nykymaailmassa. Sellanen avuttomaks heittäytyminen siis. Sitäpaitsi mie oon salaa aina tykänny vähä äijäillä. Kyllä mie nyt toki renkaat osaan vaihtaa, ei se siitä o kiinni mutta miula ei o täällä iskän hienoja laitteita, joilla renkaanvaihto käy lähes rallimaailman nopeudella. Ei siis muu auta, ku turvautua Lapin kumin palveluihin. Sitäpaitsi siks mie käyn töissä, että voin maksaa jollekki 30egeä siitä, että se tekee tälläset äijäilyhommat miun puolesta. Välillä vaan tuntuu, että siinäki o liikaa vaivaa, että ne renkaat pitää hakee häkkivarastosta ja toiset viiä sitte sinne tilalle. Ja roudata se auto sinne liikkeeseen.. Se o vähä sama homma kaikkien tollasten tylsien asioitten kanssa, niinku laskujen maksaminen, uuden verokortin tilaaminen, hammaslääkäriajan varaaminen, verikokeissa käyminen..

Käsittämätöntä tavallaan, että mie voin tehä tallilla vaikka 12 tuntisen työpäivän väsymättä mutta jos on joku tollanen tylsä homma ni mie vaa venytän sitä nii pitkää ku mahollista. 


(iskä: Niin paljon tehtävää, niin vähän halua tehdä se.)

Noni, no tän johdannon lämmittelemänä päästiin aiheeseen, eli talvirenkaat. Aattelin kivasti tällee lumisena lauantaina, että miepä pakkaan renkaat autoon ja lähen vaihdattamaan ne. Kyllä se Lapin kumissa on aina onnistunu tyylillä: "Tarttis renkaavaihdon." "Onks renkaat kyydissä?" "On" "No anna avaimet ja ota kahvia." "Kiva"

No nyt se ei tietenkää onnistunu niin, koska talvi yllätti (muutkin) autoilijat. Mie voin kyllä iha rehellisesti sanoa, että miut se yllätti. En o lukenu säätiedotuksia moneen viikkoon ja aamuteeveenki tiedotukset on menny jotenki ohi. Tää talventulo oli kyllä vissii iha tiedossa kaikilla muilla paitsi miula. Ja tietty ne kaikki muut oli ehtiny sinne rengasliikkeeseen enne miuta ja mie saan sitte luistella kesäkumeilla vielä pari päivää. 

Oli tässä kaikessa jotai hauskaaki, nimittäin havaitsin, että kaikilla miun renkailla, niin kesä- ku talvimalleillakin on oma persoona! En ois kyllä auton renkaista uskonu mutta nii vaa on. Hain niitä talvikumeja tuolta varastosta pareittain. Ne menee käytävää pitki pyöritellen sillee näppärästi ja samalla tulee tunne, että ei o nii pitkä ja tuskanen matka roudata niitä, ku vie kaks kerrallaa. No, kaks näistä renkaista kulki parina oikeinki näppärästi. Ne vieri sillee kivasti vierekkäin, ku hyvinkoulutetut kärryhevoset konsanaan. Ne lähti liikkeelle pyynnöstä, kulki tasasesti vierekkäin, suoraan, pysähty helposti ja siinä pihalla nojailivat kaikessa rauhassa seinään, ku läksin hakemaan seuraavaa paria. 

Olin jo ehtiny riemulliseen flow-tilaan, että kyllä tääki (paska)homma tästä taas sutviutuu, kunnes hain toisen rengasparin häkistä.. Ne oli sielä iha selkeesti enemmän sellasella gansta-asenteella, HETI alusta lähtien. En lähe mihinkään, en pysy pystyssä, en rullaa, törmään seinään, en kulje suoraan, en ainakaan ala mihinkään ton toisen renkaan kanssa. Sit miula alko pyöriä päässä sen Robinin biisin sijasta tää aiheeseen sopiva ralli:

https://www.youtube.com/watch?v=fJlTOwV0Wfk

Ja sama homma toisinpäin, kun vihdoin viimein sain ne renkaat alle. Kesärenkaita viedessä meni just samalla tavalla, että kaks niistä kulki kiltisti parina. Ne ei kyseenalaistanu mitää, ne vaan rullas eteenpäin loputonta pommisuojan käytävää, käänty kivasti mutkassa ja vierähti kevyesti varaston lattialle talviunille. Sitte taas se toinen kauhukaksikko, ni ei hyvää päivää sentäs. Emmää,emmää, emmää, emmää taivu tuonne ovelle, tahdo mennä talviunille, pysy pystyssä, ala mihinkään.. Enkä varsinkaan parina ton toisen renkaan kanssa!

Niillä renkailla on nimetki. Ne hyvinkäyttäytyvät renkaat oli selkeesti jotai ruotsinkielisen nimisiä kuten: Uffe, Rolle, Lars ja Mikkelsson. En o varma onks Mikkelsson iha täysin ruotsinkielinen, ainakaa sellanen perinteinen nimi mutta se se on. Ne mulkerorenkaat on: Pera, Makke, ViliVili ja Unto. 

Onneks renkaanvaihto on vaan kaks kertaa vuodessa. Se vie henkisesti miusta kaiken energian..


Amen. Yhellä a:lla.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti