Hip hei.
Tehhää tähä alkuun pieni virtuaalijumppa eli oikea käsi pystyyn(tai jos teillä on kädessä, vaikka virtuaalikädessäkin, joku vamma joka estää sen nostamisen, ni nostakaa vasen. Jos teillä ei ole vasenta kättä tai siinäki on joku vamma, ni voi nostaa minkä tahansa ruumiinosan, jonka saa ylös)kaikki te, jotka olette joskus halunnu tehä jotai tosi kapinallista. Ja sitte voitte laskee. Sitte nostakaa joku raaja ylös(huomatkaa, että miehän en oikeesti tiiä nostatteko työ mitää raajaanne mutta jos vaikka luette tätä nyt työpöytänne ääressä, niin olkoon tää pieni taukojumppamuistutus!)kaikki te kaikenkarvaiset mussukkani, joitten mielestä suurin osa(jolleivät lähes kaikki!) apteekit tädeistä on tosi nuivan kuivia hahmoja?! Mie kerron kohta mite nää kaks asiaa liittyy toisiinsa mutta mietiskelläämpä hetki noita apteekkityöntekijöitä..
Jos nyt noi niinku yleensä asiakaspalvelijoilta odotetaan jonkinlaista iloista, reippaan rempseää otetta työhön, tilannetajua ja pientä pilkettä silmäkulmassa tilanteen näin vaatiessa, niin ootteko nähny jossai apteekkarin, jota vois kuvata sanalla "rempseä"? tai "nauravainen"?
Ne käy varmasti läpi jonkinasteisen ankeuttajaprosessin. Siellä niitä kielletään hymyilemästä tai olemasta liian iloisia tai avoimia. Heille painotetaan työn vakavuutta ja sitä kuinka olla viileän asiallinen, mielummin hieman tylyn kankea kuin iloisen reipas. Näytetään power pointtina kuvia syöpäkasvaimista ja jalkasilsasta ja kerrotaan kuinka ne vaikeuttavat ihmisen elämää. Sitten kun joku tulee ostamaan näitä lääkkeitä, apteekkari muistaa ankeuttajakoululttajan sanat: "Sami oli tavallinen perheenisä, kunnes hänellä todettiin jalkasilsa. Hän oli saanut sen todennäköisesti Riihimäen uimahallin yleisistä tiloista. Vaimo ei tätä kuitenkaan uskonut vaan olil varma Samin käyneen jossain silsaisessa paikassa. Sami joutui näin silsan lisäksi kokemaan avioeron. Myöskään lapsiaan Sami ei saa tavata kuin valvotusti Hop Lopissa ja Mäkkärissä järjestettävillä lastenkutsuila jättimäisen pellen vahtiessa, ettei Sami ota kenkiä, eikä varsinkaan sukkiaan pois. Samin elämä meni pikkuhiljaa vieläkin kurjemmaksi, koska tämä ei voinut enää kenkäkaupassa sovittaa uusia jalkineita, vaan joutui tilaamaan ne netistä. Koko ei osunut kohdalleen mutta Samin oli pakko käyttää edes jotain kenkiä. Lopulta vääränkokoiset monot hiersivät Samin jalkoihin sellaiset rakkulat, että jalat oli pakko amputoida. Nyt Sami pelaa pyörätuolikorista ja juo lähipubissa kaljaa Ronald mäk Donaldin kanssa."
Niin, että tämä mielikuva mielessä ei siinä apteekin tätiä paljon naurata!
Toisaalta, mitä jos eri ammattikuntien edustajat, siis asiakaspalvelutiskillä olevat, tuliski päiväks apteekkin töihin? Siis sellaset, ei ankeuttajakouluja käyneet?
Vaikkaaaa.. kirjakaupan kassalla työskentelevä? "Ai sä otit tätä hiivalääkettä, tää onki aivan ihanan pehmeetä!" Kirjakaupan täti huudahtaa! "Oon kans ite käyttäny ja tykkään tosi paljon. Ja täähän on nyt sesonkituote, kun on isänpäivä ja kaikkee."(En tiiä mite tuo isänpäivä liittyy tähä? Varmaa siks, ku nytjust on isänpäivä.) "Onks sulla kanta-asiakaskorttia? Saat kuudella leimalla ilmasen kuppatartunnan tosta naapurin Jartsalta. Voit sit tulla kerää taas uusia leimoja!"
Autokauppias: "Meillä on tää uus malli tästä jalkaraspista, voit ihan koekäyttää jos tahot. Meillä on toki käytettyjäkin malleja tuolla takahuoneessa mutta kyllä mä nyt teikäläisenä satsaisin ihan tähän uuden karheeseen malliin. Voit ihan ottaa sen käteen ja tunnustella miten se kivasti muotoutuu kouraan. Siinä on varta vasten suunniteltu tollanen geriatrinen kahva, että saa sitte reumasemmillakin sormilla kiinni siitä. Kaupan päälle mä voin kato laittaa sulle tästä vaikka tän jalkarasvan. Tykkäätkö enemmän mintun hajusesta vai ootko enemmän tällänen ei-allergisoiva-hajuton-mauton-väritön-rasva- miehiä?"
Kelan-täti: "Juu, sulla on vissiin se resepti siinä? Näytäs, voidaan kyllä yhessä täyttää nää kohat, jos tuntuu vaikeelta. Aikujoo, tää onki valmiiks täytetty. No katotaas. Tossa lukee tosiaan toi lääkkeen nimi ja tossa on sun oma nimi. Onks se kirjotettu oikein? Niinku passissa lukee? Joo, hyvä. Katotaas sitte. Juu, tuo suhru tuola alareunassa on sen sun lääkärin nimi. Tosi hyvä että oot päässy käymää lääkärissä, tää sun hilsetartunta tuntuu olevan aika pahaa laatua. Mä vilkasen tästä koneelta mitä tänne on laitettu.. joo.. *näppäilyn ääniä* Nyt kuule musta tuntuu, että sun tartteis kuitenkin käydä eka tuolla S-marketissa ostaas ihan sitä perus Head and Shoulderssia eka ja tuut sit vasta iha viimesenä toiveena hakee tätä reseptilääkettä. Juu, valittettavasti en voi nyt auttaa enempää mutta ota hei vettä tosta tonkasta mennessäs, se on ilmasta! Hyvää päivänjatkoa! *Hymyilee*
Baarityöntekijä: "Mooooi, mitäs sulle? Ai et tiiä vai, mutta jotain kipuun. N o kuule multahan löyty täält siis vaik mitä. Täs ois tää perus Burana. Sitä on tätä lasten mallia kans, siinä on tää tosi kivan värinen pakkaus jossa on näit nallekarhuja. Se o vähä niinku et ne skidit sit söis sitä lääkettä paremmi. Sit mult löytyis tälläses tylsäs valkoses purkis ihan Panadolit ja muut tälläset. Onks sul niinku jotai toiveit, et millast? Et pitäskö sen kivun lisäks tuhota mielummi sun maksa vai aiheuttaa vatsahaava? *Räpsyttelee jättimäisiä ripsiään ja hymyilee*
Nojoo, tarkemmin ajateltuna se on ehkä iha hyvä, että apteekin tädit käy ankeuttajakoulun..
Se mite tää liittyy tuohon aiheeseen nuori kapinallinen, ni kävin tänää apteekissa olemassa kapinallinen. Miu naamahan tunnetusti punottaa aina ja ollaa yhen ystävän kanssa puhuttu paljon aiheesta, koska meillä molemmilla on samansuuntasta vaivaa samoilla oireilla. K oli sitte diagnosoinu, että se vois olla ruusufinni, ehottanu sitä lääkärille, joka oli kirjottanu reseptin. Tuli sitte puheeks, että samaa mönjää saa ilman reseptiäki, että mieki voisin kokeilla josko se auttais. No, mentii sitte apteekkii ja heti sieltä hyökkäs sellanen ankee, kovin nuori ja hiljanen blodi tyttönen tiedustelemaan millä asioilla oltiin liikkeellä. No ruusufinniin lääkettä ja siinähän sitä oliki. Sit se tyttöparka oli ihan että "Onko lääkäri todennu sen?" "NO ei, katoin googlesta!" (Harmittaa, että en oikeesti sanonu noin x) No ei o todennu, mutta selitin että kaverilla samoja oireita. Sitte se tyttöparka alko vähä panikoitua, ku huomas että mie edelleen tuijotin niitä hyllyllä olevia tuubeja ja mietin, että mikä ero niillä on. Hän sitten kertoi, että toinen on geeliä, toinen voidetta mutta lääkärin pitäis todeta se ruusufinni. Mie otin sitte sen voiteen käpäliini ja totesin että tää on varmaa iha jees, että mie kokeilen. Kävi sääliks se nuori tyttönen, kun näki ihan mite se raukka kävi kovaa taistelua itsensä kanssa. Mitä tässä nyt tehhää, tuo kapinallinen aikoo ostaa tuon reseptivapaan tuubin ,vaikka lääkäri ei ole todennu ruusifinniä! Apua, en voi pidättää häntä, en voi estää häntä. Hän menee muuten toiseen apteekkiin ja tekee ostoksensa siellä! En voi muuta kun poistua taka-alalle ja neuvoa asiakkaan kohti kassaa. Sielä se nyt menee tuubeineen ilman lääkärin määräystä!
Voi että, meitä vähä nauratti. EI sais nauraa. Tietenkää. Varsinkaan apteekissa.
hih
Tehhää tähä alkuun pieni virtuaalijumppa eli oikea käsi pystyyn(tai jos teillä on kädessä, vaikka virtuaalikädessäkin, joku vamma joka estää sen nostamisen, ni nostakaa vasen. Jos teillä ei ole vasenta kättä tai siinäki on joku vamma, ni voi nostaa minkä tahansa ruumiinosan, jonka saa ylös)kaikki te, jotka olette joskus halunnu tehä jotai tosi kapinallista. Ja sitte voitte laskee. Sitte nostakaa joku raaja ylös(huomatkaa, että miehän en oikeesti tiiä nostatteko työ mitää raajaanne mutta jos vaikka luette tätä nyt työpöytänne ääressä, niin olkoon tää pieni taukojumppamuistutus!)kaikki te kaikenkarvaiset mussukkani, joitten mielestä suurin osa(jolleivät lähes kaikki!) apteekit tädeistä on tosi nuivan kuivia hahmoja?! Mie kerron kohta mite nää kaks asiaa liittyy toisiinsa mutta mietiskelläämpä hetki noita apteekkityöntekijöitä..
Jos nyt noi niinku yleensä asiakaspalvelijoilta odotetaan jonkinlaista iloista, reippaan rempseää otetta työhön, tilannetajua ja pientä pilkettä silmäkulmassa tilanteen näin vaatiessa, niin ootteko nähny jossai apteekkarin, jota vois kuvata sanalla "rempseä"? tai "nauravainen"?
Ne käy varmasti läpi jonkinasteisen ankeuttajaprosessin. Siellä niitä kielletään hymyilemästä tai olemasta liian iloisia tai avoimia. Heille painotetaan työn vakavuutta ja sitä kuinka olla viileän asiallinen, mielummin hieman tylyn kankea kuin iloisen reipas. Näytetään power pointtina kuvia syöpäkasvaimista ja jalkasilsasta ja kerrotaan kuinka ne vaikeuttavat ihmisen elämää. Sitten kun joku tulee ostamaan näitä lääkkeitä, apteekkari muistaa ankeuttajakoululttajan sanat: "Sami oli tavallinen perheenisä, kunnes hänellä todettiin jalkasilsa. Hän oli saanut sen todennäköisesti Riihimäen uimahallin yleisistä tiloista. Vaimo ei tätä kuitenkaan uskonut vaan olil varma Samin käyneen jossain silsaisessa paikassa. Sami joutui näin silsan lisäksi kokemaan avioeron. Myöskään lapsiaan Sami ei saa tavata kuin valvotusti Hop Lopissa ja Mäkkärissä järjestettävillä lastenkutsuila jättimäisen pellen vahtiessa, ettei Sami ota kenkiä, eikä varsinkaan sukkiaan pois. Samin elämä meni pikkuhiljaa vieläkin kurjemmaksi, koska tämä ei voinut enää kenkäkaupassa sovittaa uusia jalkineita, vaan joutui tilaamaan ne netistä. Koko ei osunut kohdalleen mutta Samin oli pakko käyttää edes jotain kenkiä. Lopulta vääränkokoiset monot hiersivät Samin jalkoihin sellaiset rakkulat, että jalat oli pakko amputoida. Nyt Sami pelaa pyörätuolikorista ja juo lähipubissa kaljaa Ronald mäk Donaldin kanssa."
Niin, että tämä mielikuva mielessä ei siinä apteekin tätiä paljon naurata!
Toisaalta, mitä jos eri ammattikuntien edustajat, siis asiakaspalvelutiskillä olevat, tuliski päiväks apteekkin töihin? Siis sellaset, ei ankeuttajakouluja käyneet?
Vaikkaaaa.. kirjakaupan kassalla työskentelevä? "Ai sä otit tätä hiivalääkettä, tää onki aivan ihanan pehmeetä!" Kirjakaupan täti huudahtaa! "Oon kans ite käyttäny ja tykkään tosi paljon. Ja täähän on nyt sesonkituote, kun on isänpäivä ja kaikkee."(En tiiä mite tuo isänpäivä liittyy tähä? Varmaa siks, ku nytjust on isänpäivä.) "Onks sulla kanta-asiakaskorttia? Saat kuudella leimalla ilmasen kuppatartunnan tosta naapurin Jartsalta. Voit sit tulla kerää taas uusia leimoja!"
Autokauppias: "Meillä on tää uus malli tästä jalkaraspista, voit ihan koekäyttää jos tahot. Meillä on toki käytettyjäkin malleja tuolla takahuoneessa mutta kyllä mä nyt teikäläisenä satsaisin ihan tähän uuden karheeseen malliin. Voit ihan ottaa sen käteen ja tunnustella miten se kivasti muotoutuu kouraan. Siinä on varta vasten suunniteltu tollanen geriatrinen kahva, että saa sitte reumasemmillakin sormilla kiinni siitä. Kaupan päälle mä voin kato laittaa sulle tästä vaikka tän jalkarasvan. Tykkäätkö enemmän mintun hajusesta vai ootko enemmän tällänen ei-allergisoiva-hajuton-mauton-väritön-rasva- miehiä?"
Kelan-täti: "Juu, sulla on vissiin se resepti siinä? Näytäs, voidaan kyllä yhessä täyttää nää kohat, jos tuntuu vaikeelta. Aikujoo, tää onki valmiiks täytetty. No katotaas. Tossa lukee tosiaan toi lääkkeen nimi ja tossa on sun oma nimi. Onks se kirjotettu oikein? Niinku passissa lukee? Joo, hyvä. Katotaas sitte. Juu, tuo suhru tuola alareunassa on sen sun lääkärin nimi. Tosi hyvä että oot päässy käymää lääkärissä, tää sun hilsetartunta tuntuu olevan aika pahaa laatua. Mä vilkasen tästä koneelta mitä tänne on laitettu.. joo.. *näppäilyn ääniä* Nyt kuule musta tuntuu, että sun tartteis kuitenkin käydä eka tuolla S-marketissa ostaas ihan sitä perus Head and Shoulderssia eka ja tuut sit vasta iha viimesenä toiveena hakee tätä reseptilääkettä. Juu, valittettavasti en voi nyt auttaa enempää mutta ota hei vettä tosta tonkasta mennessäs, se on ilmasta! Hyvää päivänjatkoa! *Hymyilee*
Baarityöntekijä: "Mooooi, mitäs sulle? Ai et tiiä vai, mutta jotain kipuun. N o kuule multahan löyty täält siis vaik mitä. Täs ois tää perus Burana. Sitä on tätä lasten mallia kans, siinä on tää tosi kivan värinen pakkaus jossa on näit nallekarhuja. Se o vähä niinku et ne skidit sit söis sitä lääkettä paremmi. Sit mult löytyis tälläses tylsäs valkoses purkis ihan Panadolit ja muut tälläset. Onks sul niinku jotai toiveit, et millast? Et pitäskö sen kivun lisäks tuhota mielummi sun maksa vai aiheuttaa vatsahaava? *Räpsyttelee jättimäisiä ripsiään ja hymyilee*
Nojoo, tarkemmin ajateltuna se on ehkä iha hyvä, että apteekin tädit käy ankeuttajakoulun..
Se mite tää liittyy tuohon aiheeseen nuori kapinallinen, ni kävin tänää apteekissa olemassa kapinallinen. Miu naamahan tunnetusti punottaa aina ja ollaa yhen ystävän kanssa puhuttu paljon aiheesta, koska meillä molemmilla on samansuuntasta vaivaa samoilla oireilla. K oli sitte diagnosoinu, että se vois olla ruusufinni, ehottanu sitä lääkärille, joka oli kirjottanu reseptin. Tuli sitte puheeks, että samaa mönjää saa ilman reseptiäki, että mieki voisin kokeilla josko se auttais. No, mentii sitte apteekkii ja heti sieltä hyökkäs sellanen ankee, kovin nuori ja hiljanen blodi tyttönen tiedustelemaan millä asioilla oltiin liikkeellä. No ruusufinniin lääkettä ja siinähän sitä oliki. Sit se tyttöparka oli ihan että "Onko lääkäri todennu sen?" "NO ei, katoin googlesta!" (Harmittaa, että en oikeesti sanonu noin x) No ei o todennu, mutta selitin että kaverilla samoja oireita. Sitte se tyttöparka alko vähä panikoitua, ku huomas että mie edelleen tuijotin niitä hyllyllä olevia tuubeja ja mietin, että mikä ero niillä on. Hän sitten kertoi, että toinen on geeliä, toinen voidetta mutta lääkärin pitäis todeta se ruusufinni. Mie otin sitte sen voiteen käpäliini ja totesin että tää on varmaa iha jees, että mie kokeilen. Kävi sääliks se nuori tyttönen, kun näki ihan mite se raukka kävi kovaa taistelua itsensä kanssa. Mitä tässä nyt tehhää, tuo kapinallinen aikoo ostaa tuon reseptivapaan tuubin ,vaikka lääkäri ei ole todennu ruusifinniä! Apua, en voi pidättää häntä, en voi estää häntä. Hän menee muuten toiseen apteekkiin ja tekee ostoksensa siellä! En voi muuta kun poistua taka-alalle ja neuvoa asiakkaan kohti kassaa. Sielä se nyt menee tuubeineen ilman lääkärin määräystä!
Voi että, meitä vähä nauratti. EI sais nauraa. Tietenkää. Varsinkaan apteekissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti