Uuttavuotta

Nii siinä kuulkaa kävi, että en saanu mistää bileseuraa=ryyppään kotona. Tai siis en tietenkää ryyppää, vaan nautiskelen sivistyneesti drinkkejä.

Kävin tänää aamusta tallilla. Sain ihanan elämyskokemuksen, kun hyppäsin "Yleis-Sirpalla." Tallilla on siis ihana tamma, joka on superturvallinen ratsu. Sirpalle käy kaikki. Se kuljetti miut esteiden yli ihan tosta vaan :) Jäi niin hyvä mieli, että leijailen vieläki vähä. Tosin se hyvä mieli pikkusen lässähti, kun piti tallin jälkee ajella Helvetin portille, joka siis myös Prismana tuttavien kesken tunnetaan. Mei lähiPrisma on ihan jees paikka. Mutta muutamana iltapäivänä vuodessa se kuitenkin muuttuu zombilandiaksi, jossa tahdottomat ihmismassat tukkii käytäviä, juoksee alennusmyyntien perässä, kahmii taisteluvankkurit täyteen herkkuja, lapsille limsaa, isille kaljaa ja Maija-tädille vissyä. (Kun se nyt vaan joka vuosi tunkee muiden mukana uudenvuoden juhliin, sinkku kun on mutta ei kuitenkaan vaihda koskaan vaihda vapaalle ja nautiskele alkoholia. Vissyä kuitenkin kuluu pienen ydinperheen vuosikulutuksen verran uudenvuoden aattona. Joskus Maija irrottelee ja ostaa makuvissyä. Onneksi Maija-täti on lähtökohtaisesti harmiton ja huomaamaton hahmo, joka menee limeviipaleilla koristeltuine kuplajuomalaseineen sohvan nurkkaan istumaan ja somettaa älypuhelimellaan. Hän ei poistu siitä edes vessareissulle. Kukaan ei ole viitsinyt kysyä, kuinka se on tuolla juomamäärällä mahdollista. Maija tulee kuitenkin katsomaan raketteja ja poistuu, ennenkuin kukaan ehtii kinuta häneltä kyytiä kylille. Hondan takavalot vilahtavat pihatiellä viimeisten rakettien savun hämyssä ja jäljelle jäävät vain tyhjät vissypullot.)

Nii. Mie oon aina ihmetelly mite ihmiset VOI hiihtää siellä kaupan käytävillä niin hitaasti! Sitte jos siihe sattuu useempi hidastelija mutta ne menee eri kaistoilla, ni yritä siinä sitte ohittaa. Välissä juoksee jonku rakkaudenhedelmä vastaan alekorista pöllimänsä legopaketti kädessä ja seuraavaks saa väistää sen perässä tulevaa mummoa(ne on pahimpia, koska niillä on kuulon alentuma ja silmänpainetauti, lisäksi korkee verenpaine, joka johtuu kahden tunnin yksinolosta alaikäisten seurassa.). Tää kauppahomma yleensä onnistuu sillee normipäivänä juuriki tallihommien jälkeen, ku mummot on jo käyny ja normaalia työtä tekevät nuoret aikuiset ovat vielä töissä (eli siis n.klo 13-14:30 aikaan)ja ne alaikäset on hoitolaitoksessa. Tänään oli kuitenki erikoispäivä ja kaikki oli päästetty vapaalle samaan aikaan. Ei käy kateeks Prisman henkilökuntaa. Luulen, että niille jaetaan joka joulu "erikoisherkkukori" jossa on suklaan tilalta vähä piriä jossai kauniissa purkissa.

Huh. Noh, oisinhan mie itekki voinu suorittaa kauppa-asiat jo etukäteen mutta mie vihaan ennakoivaa kaupassakäyntiä jopa enemmä ku (hitaita)ihmisiä, ni siks olin itekki siellä. Onneks oon nyt kotona ja kuuntelen ulkona olevaa myrskyä ja voin nyt jakaa (taas kerran) drinkkivinkin. Tässä tulee:

Puolukkamargarita:

Esivalmistelut: Jäädytä jäät.

Miula on tässä nyt tälläsiä ammattikäytöön tarkotettua pääkallojäitä mutta ei se o nii justiinsa. (Varsinki, ku ne ajetaan kaikki murskaks..)

Sitte sinä päivänä, ku aiot nautiskella juomaa, niin alota esivalmistelut, eli ota tarvittavat viinat ja lasi esille. Halutessasi käytä drinkkimittaa, tulee jotenki sellanen ruotsinlaiva-fiilis. :D

Toi punanen ei o jauhelihaa, vaan pakastemansikoista (ja äskeisistä jäistä)mössöks ajettua.. no, mössöä.

Siitä sitte vaa tekemään. Jos tahdot tehä niinku mie, eli vaikeella tavalla, toimi näin:

-Ota pari lusikallista mansikkamössöä molempiin laseihin.

-Mittaa (leikisti)molempia viinoja n.saman verran perään.

-Muista, että oleellisena osana margaritaa on se suolaraita lasin reunalla..

-Yritä kallistaa puolitäyttä lasia ja totea, että ei se toimi.

-Kaada laseissa olevat juomat jonnekki(ite käytin tässä viinilasia, kun se tuntu jotenki..no, oikeemmalta, ku nyt kuitenki drinkeistä on kyse. Mutta oikeesti luulen, että ei sillä o nii väliä, kunhan siinä kipossa pysyy neste.)

-Havaitse tässä kohtaa, että lime puuttuu. Kaiva se jääkaapista, lohkaise (Jos haluat lisää haastetta, tee se ensin ilman leikkuulautaa ja normaalilla voiveitsellä. Jos jännitystä on jo tarpeeksi, ota lauta ja oikee veitsi. Terävä, jos löytyy.)

-Ajele lasin reunat limenpuolikkaalla niin, että suola tarttuu n.puoliväliin lasin reunaa asti. (Ruotsinlaivalla ne tekee sen nii, että se suolarantu on sellanen..siisti..)

-Kaada juomat takas 50/50 tyylillä ja havaitse tässä kohtaa, että drinkki jää vajaaksi. LIME! Tähän pitäs tulla limemehua. Purista sitä sillee vähä molempiin juomiin. Jos oot tosimies, yrität jatkaa juomaa tequilalla(koska sitä on isompi pullo). 

-Päätä aloittaa koko turaaminen IHAN alusta ja tässä kohtaa voitte tehä sen helpon kaavan kautta eli:

Ota pakastemansikoita, joita voi sulattaa pikkusen mikrossa. Siis pikkusen! Sen verran, että ne irtoo siitä klimpistä.

Lisää mansikat, jäät, haluamasi määrä alkoholia, limemehua ja hyvää mieltä jonkinasteiseen blenderiin ja aja mössöksi. 

Suolaa lasit ja kaada mössö laseihin.

Juo ja humallu. 

HYVÄÄ UUTTAVUOTTA!

p.s. Vaikke ette uskois uudenvuoden lupauksiin, niin luvatkaa edes olla itsellenne armollisia tulevana vuotena. Tehkää jotai kivaa, tavatkaa vanhoja ystäviä, menkää seisomaan kesäsateeseen, syökää vähä suklaata ja tehkää ylipäätään jotain, joka tekee teiät onnelliseks ees pieneks hetkeks.

<3

napatequilaa..

Kyllä, tiiätte kaikki sen biisin, eikö? Mie mietin iha hitoksee pitkää, että mitä on napatequila. Tuli vaa kaikkee asiatonta mielee. Sitte ku kerran keskityin kuuntelemaan niitä sanoja, ni totuus selvis. Siinähän siis kaadetaankin napaan tequilaa. (Tässä kohtaa o mainittava, että vaikka oon kehittyny aika nopeeks kymmensormijärjestelmäkirjoittajaks, jopa ihan ilman että oisin ottanu yläasteella moiseen toimintoon valmistavan kurssin valinnaisena, niin silti q-kirjain pitää kyllä ihan erikseen ettiä täältä näppäimistöltä. )

Siinäpä johdatus kuulkaa, ku miu piti ihan tulla jakamaan tää hassun hauska sattumus tänne. Jos joku ei tienny, ni kohta on uusivuosi. Siis uudenvuoden aatto ja bileet ja kaikkee. Miula on sattumoisin vapaata koko aatto ja päivä ja vaikkajamitä mutta kuinka ollakaan, en saanu ketää juhlaseuraks. Menee vähä niinku taas yks hyvä syy juhlia hukkaan. Tästä riemastuneena päätin, että ainaki sitä voi ottaa alkoa, vaikka sitte yksin. Sain jälleen perinteeksi muodostuneen liköörin K:lta (Kai perinne nyt voi muodostua jo kahesta peräkkäisestä joulusta, eikö?) ja päätin, että teen aattona margarita-drinkin. 

Siitä on muuten jossain aiemmassa postauksessa juttua.. Tässä tulee nyt siis puolukka-mansikka-margarita. Ja se K:n lähettämä likööri liittyy siihen niin, että ei tartte ostaa quantreau´ta ku käytän tätä kotipolttosta. Mitäs muuta? Mietin ja mietin, että mikä se toinen alkoholi on ja päädyin, että se on rommia. Sensijaan, että oisin tarkistanu asian enne kauppaa lähtöä tai vaikka iha vaa koetellu alkon tätin drinkkitietämystä kysymällä siltä mikä se toinen viina margaritassa on(harkitsin tätä hetken jo vakavasti, ei luontaista miulle kysyä apua.)päädyin rommihyllylle. (Huomautetaan myös, että mikäli miula ois älypuhelin, oisin saattanu mulkasta siitä tätä asiaa..Onneks ei o. Elämä on paljo jännempää näin!) Mikää hälytyskello ei soinu siinä pohtiessa, että ykskää niistä rommipulloista ei näytä siltä, että meillä ois ollu sitä aiemmi. Siitä häiriintymättä päätin, että viina ku viina ja ostin tän:

Ei, tämä ei ole maksetttu alkon mainos ja kyllä, nuo Fazerin parhaat tuossa on vaan kuvausrekvisiittaa.

No seuraavana (tai niinku täällä pohojosessa sanotaan seukki)päivänä tarkistin asian netistä, ku K alko kysellä, että mitä lantrinkia siihen tulee.. No, ootas, katotaa resepti.. Tarvitset quantreauta, tequilaa.. Jeij ja miula o puol litraa rommia :D No, hätä ei ole tän näkönen, ei muuta ku takas kauppakeskuksee. Miula oli sinne muutenki asiaa, ku piti mennä ettii kalsareita alesta. Ei löytyny muuta ku jotai pitsihepeneitä ja ne hankaa perseen ruvelle esim ratsastaessa. Harmi että Seppälää ei enää o, sen valikoimii pysty aina luottamaa. Lisäks niitten kalsareissa oli kaikkia hauskoja mulkosilmäeläimiä.. Romanttista!

Nii, eli siis se alko. Menin ovesta sisää ja tadaa, siinä kassan takana istuu sama rouva ku eilenki! Ei perhana, en sit voinukkaa mennä sinne.. Menin ruotsin alkoo, jossa oli iha hirvee ruuhka. Siis ihan sellanen, että ovella tuli beibeä vastaan kahen siiderilaatikon kanssa ja poikaystävä hinautuu perässä kaljakeissi kourassa. Ihan ku viina ois loppumassa maailmasta. Sit ku menin ite sinne hyllyväliin ni havaitsin, että hakemani viina oli itseasiassa 12 egeä halvempi systembolagetissa. Että tavallaa ymmärrän sitte kuitenki ton ihmisryntäyksen..

Tässä kuvassa oikee pullo. Ois sillä ollu muutaki tequilaa mutta tuo hattukorkki jotenki kuuluu tähä näytelmää:

ja tässä pääraaka-aine:

Fazerit edelleen kuvausrekvisiittaa mutta ei hätää, niitä saa kaupasta karkkihyllyltä läpi vuoden!

Laitan sitte uutenavuotena teille kuvia miu drinkeistä :D

Zombi-mummi ja muita sattumuksia

Noni rakkaat, rikkaat, köyhät ja kipeet lukijani, se on joulut vietetty. Tai nyt on kyllä virallisesti vasta Tapaninpäivä, eli joulu jatkuu mutta koska mie oon viettäny sitä jo alkaen 21.12, ni miu pyhät alkaa olla siinä pisteessä, kun puoliso ajetaan lumihankeen ja ite sammutaan perässä samaan kasaan. Miula on kyllä myös sellanen tilanne että olin eilen töissä, joten katkes nää pyhät sillee just kriittisestä kohdasta ja puoliso saa olla rauhassa. Sitäpaitsi mie tykkään (salaa)joulusta. Töissä oon aina iha että "Nyt tää RadioNova pois ja City tilalle" mutta heti ku istun omaan autoon, ni äkkiä vaan Radio Aalto päälle ja joululaulut soimaan :D Tänä aamuna havahduin kyllä siihen, että joulu on ohi, koska Aalto soitti taas sitä samaa vanhaa humppaa ku aina ennenki. No, aika aikaansa kutakin. (Meneeköhän se sanonta ees noi? En edes tiiä mitä se tarkottaa mutta miusta se sopii nyt tähä hetkeen.)

No, mitäs jouluna? Miula oli tosiaan sellanen pieni missio tässä vielä enne joulua, kun sen perhanan pikku-een-suoritus. (Jos liityit vasta tässä kohtaa miun blogin pariin, niin lue hetki sitten tehty päivitys aiheesta "Jenni autokoulussa".) Onneks en taas tienny sitäkää etukäteen kui vaikeeta voi olla hankkia yks pikku-e-merkintä omaan ajokorttiin. VAIKEETA! Kaikki muu meni ykkösellä läpi mutta pikkueeajokoe ei. En osannu liikennesääntöjä. Kaiken lisäks se inssiukko oli oikeesti tosi asiaton. Aion ehkä laittaa sinne sellasen semiasiallisen palautteen, että jos ajot menee nii päi persettä, että siitä ei voi sanoo MITÄÄN hyvää, niin sanois nyt edes,että "On siula kuitenki ihan hienon värinen auto." (Tai jotai.) No, nyt se kortti on taskussa, perhana. Kuka lähtee miu kaa karavaanarireissulle ens kesänä?? Anyone? 

Mie kävin suorittaa sen (loppuun) samassa legendaarisessa autokoulussa, jossa oon ajokorttiniki saanu joskus aikanaan. (Piti mennä tääki asia hoitamaan Lepraan asti mutta tulipa hyvä syy käyä samalla tapaamassa vähä ystäviä siellä :) Kävin varuiks yhellä ajotunnilla enne sitä ja kui hauskaa meillä olikaa miu entisen autokouluopettajan kanssa. (Se oli vähä vanhentunu. Toisaalta en ihmettele yhtää, ku miettii mitä työtä se tekee!) Miu teki ihan tositositosi paljo mieli kysyä siltä muistaakse miuta tai möläyttää jotain tyyliin "Siehän se miut opetit aikanaan ajamaan autoo.." mutta en sit viittiny. En ehkä ollu mikää kaikkein paras oppilas aikanaan :D Mutta kyllä siinä taas huomas kuinka lepposia Karjalaiset ihmiset on! Oli niin hauskaa. No, sain kortin ja kaikki on nyt hyvin. 

Tehtii miu siskon kaa sellanen pikareissu Lepraan siinä joulun kunniaks. Meillä oli huippuhauskaa, ku kruisattii nostalgiareittiä Hki-Kuvola-Lepra. Pysähyttii oikee Pukarossaki ja kaikkee. Äitin Kirnulla mentii. Se on samanlaine ku miu muna oli aikanaan, ihana, urhee pikkuauto, joka on helppo parkkeerata supertäyteen Citymarketin parkkihalliin mutta jonka kanssa ei haluu lähtee yrittämää liian pieneen rakoseen, että kiihtyykö se enneks rekka ajaa yli.. 

Noni, no Pukaron Paronista vähä matkaevästä, eli lehmäkarkkeja, Raffeleita, Muumilimsaa ja Nessuja. 

Sit miu ajojen jälkee lounasruokailua..

Tuo tonttu tuossa kuvassa on se miu sisko. :D Miu ihanat ystävät K ja N (N=miu terapeutti mutta käytän tässä hänen omaa nimeään ihan vaa, että ette luule että sen oikee nimi on terapeutti. Miule oli nimittäi lapsena yllätys että mei mummin nimi ei oikeesti ole "mummi".. Mummista kohta lisää.) tuli meille lounasseuraks. Olivat molemmat kaivautuneet kotikoloistaan ihan vaan tullakseen moikkaamaan, ihanat <3 (Sillä ei ollu asian kaa mitää tekemistä, että houkuttelin niitä paikalle tarjoomalla lounaan. Ei, ne tuli ihan vaan hyvän seuran takia :D) Tässä myös lounasvinkki, jos joskus syystä x liikutte Leprassa lounasaikaan. Kehruuhuone on siihen hyvä mesta!

Seuraavaks suunta oli sitte Helsinkiin ja miu rakkaiden siskonpygmien luo. Ne alkaa olla aika hauskassa iässä. Tehtii niitten kaa pipareita, tässä mei tuotoksia:

Kuvan nimi: "Kuinka monta ranskanpastillia saan mahtumaan yhteen lumiukkopipariin?"

Tässä vähän ylivalottuneessa kuvassa meiän lopputuotos. Meinattii eka tehä piparitalo mutta totesin tässä, että kuinka paljon helpommalla pääsee, ku liimaa noita tyyppejä vaan tollee toho alustaan. Saa tehä ja koristella ilman sitä *#(%#RQ)R#""(/W/!!!: aa* Ton nimi on "Yksisarvistaikametsä." (Tai jotai sen suuntasta..)

Sitte on ihan miu oma tuotos. Tää on miu alter ego, se edustaa kaikkee sitä mitä mie haluisin olla mutta en oikeesti oo. Eli sillä on isot tissit, mekko ja kruunu :D Holger kutsui sitä tissiprinsessaks ja sehän se miu supersankari-minä olis. 

Holger 5v on myös käsittäny ihmisen kuolevaisuuden miusta aika hienosti. Se totes, että kun mei mummi nyt kerta on kuollu, niin siitä on tullu zombi. Joskus nää asiat naurattaa ja toisaalta en kadehdi yhtään aikaa, jolloin noille pygmeille tulee se varsinainen kyselykausi ja niille joutuu selittää että missä kärpäsen lapset on, kun niitä ei koskaan näe, kuinka iso avaruus on ja miks naapurin Penalla on aina isompi auto kun meiän isillä. No, toisaalta ootan aikaa, kun voin viettää noitten kaa pari päivää laatuaikaa ihan ilman vanhempia. Voidaan sit käyä loppuun se tänä jouluna vähän kesken jääny keskustelu aiheesta "kuka on Nasu-possu, jonka reisipala on sinapilla peiteltynä iskän lautasella" ja todeta, että Pandan konvehtirasia o ihan hyvä aamupala joulupäivän aamuna. 

Tähä välii yks kuva. Maailman pehmeimmät pehmolelut! Ei meinattu päästä pois jostai kaupan leluhyllyltä, ku piti vaa kosketella näitä ihania möttösiä..

Meillä yritetään pitää perinteitä yllä ja vieteltii sitte jos jonkinlaisia sukujouluruokailuja. Jostai syystä puheenaiheet meinaa aina karata johonki höpöjuttuihi.. Ei siinä sillee mitää, jos on ihan vaa oman perheen kanssa liikkeellä. Tai toisissa perheissä varmaan tyyliin syyään pöydän ääressä, istutaa nii kaua ku kaikki on syöny ja lautanen syödään tyhjäks. Meillä voi vaikka työntää viinirypäleen nenään ja leikkiä ravunkuorilla. Ei, alkoholilla ei ollu (kovinpaljon)tekemistä asian kanssa. Tää ei liittyny aiheeseen muuten, kun että huomattiin keskusteluissa ja vanhoja muistellessa, että mite se onki, että kaikki hauskat jutut ja puheenaiheet liittyy jollain tavalla alkoholiin ja sen vaikutuksiin? Meiän lapsuus oli ehkä vähä vapaamielinen. Tänä päivänä ois lastensuojelu oven takana jo aika paljon vähemmästä :D Mutta toisaalta, meiän suvussa ja tuttavapiirissä ei koskaa juotu rähinäviinaa, aina oli hauskaa.. Mutta mitä jos ei aina niitä viinajuttuja? Kai sitä nyt hauskoja juttuja tulee jostai muustaki aiheesta? *Pöytään laskeutuu hiljaisuus..* "No oli sellanen hassu juttu, ku Holgeri oli pieni ja se väänti sellaset ripulit, että sitä oli jokapaikassa ja siellä sitä huoltsikan vessassa yritettiin minimoida vahinkoja.." Haha. Eli kaikki hauskat jutut liittyy joko viinaan tai.. niin no. Tällästä joulua meillä.

Tässä vielä tiivistettynä tän joulun väsyneet tunnelmat. 

Onneks Sakke kävi peittelemässä väsyneen juhlijan. :)

Viininaama-Viivi ja Silmäpussi-Simo toivottaa R&ES-groupin puolesta hyvää joulua ja parempaa uuttavuotta. Tää kaksikko suuntaa nimittäi seuraavaks Tallinnaan Bon Jovin keikalle! HA!

It's my life 

It's now or never 

I ain't gonna live forever 

I just want to live while I'm alive… 

Bon Jovi

Joulun tunnelmaa

Heij vaan heij tyypit! En o ollu linjoilla aikoihin mutta nyt täällä taas! Haluutteko tietää miu autokoulusta? Joo, ette, hyvä.. Kerron siitä sit ehkä, ku käyn vielä koittaa iha vihoviimestä ajo-osiota sen pikku-een puolesta. Pitää seki mennä Lepraan asti suorittamaan, ku eihän se niin vaan onnistukkaan näillä leveysasteilla! Mitää dramaattista ei tapahtunu, vaikka se inssiäijä oliki sitä mieltä, että oon tosi hasardi kuski, eikä se lainais miule peräkärryään, eikä oikeestaan haluis muutenkaa olla miu kaa missää tekemisissä. Noh, sillä oli kai joulustressi tai jotai? Aion laittaa ajovarmalle palautetta mutta vasta jos saan joskus sen kortin haltuuni :D Muistuttelen heitä hampurilaispalautteesta, joka on siis ollu päivän sana ainaki sillo, ku mie opiskelin psykologiaa joskus lukiossa.

No, kerron mei Leprareissusta sit ehkä omassa tekstissä. Aiotaa lähtee rakkaan siskoni kanssa sinne ens to-pe. Otetaa äitin Kirnu alle ja ajellaa sillä. Ollaa yks yö ja tullaa sit joulun viettoon. Kiva nähä kavereita, tai ainaki osaa, ku eihän kaikkia ehi millään, Leprassa sillee pikaseltaa. Kavereihin ja siihen aiheeseen tässäki vois nyt vähä viitata (tai tviitata. Eiks tvitterii kirjottamine o tviittausta? Kirjottaako kukaa enää tvitteriin?)kun oltii siis just tuossa Helsingin sykkeessä juhlimassa miu lauman sisäisiä pikkujouluja. On niin huippua, että elämässä säilyy ihmisiä, joitten kanssa on kasvanu. Vaikka kaikilla on omat kiireet, eikä sitä ehi aina soittelemaan, menee pitkiäki aikoja että ei nähä mutta silti aina on sitte niin ihanaa ku ehitää näkemää, istumaa alas, juomaa vähä viiniä ja kaikilla on nii paljo asiaa, ettei meinaa ehtiä kertoo kaikkee mitä haluis :D

No, jouluun kuuluu pikkujoulujen lisäks joulukortit. Miulekki on tullu laatikkoon jo muutama aivan huippuvedos! Tässä pari niistä:

Harmi, että en osaa käyttää miu kameraa nii hyvi, että saisin tarkkoja kuvia, mutta tuo tonttuhahmo sanoo tossa lähteestä joudessaan: "En enää ikinä.." Haahahaa, tää on nii huippu! Jokaine voi mielessää miettiä mitä ja kenelle se siinä lupailee.

Sitte tuli toinen:

Tää on aika liikkis. :´) Ite tehty!

Tein perinteisiä(?)pipareita. Ajatuksena oli herätellä miu koristelutaitoja, että voin tänä vuonna voittaa meiän asemien välisen piparitaloskaban ni eikös käyny nii, ettei kukaa julistanu sitä kisaa tänä vuonna?? Enkä miekää voinu sitä tehä, koska sitä ois epäilty sopupeliks, jos(kun)mie oisin sen voittanu. Tälläsiä pipareita kuitenki puuhasin ja ei, ei perinteistä joulukikkelipiparia tänä vuonna. Toki vielähän tässä kerkee..

Nyt seuraa sitte äänestys, johon toivon vastauksia. (Ei liity jouluun, että jos et ole jouluihminen, niin voit kyllä lukea pidemmälle!) Eli kuvitelkaa tilanne, että ootte haaveillu jostai mättöruoasta ja monen mutkan kautta päädytte aasian bistroon syömään kärvähtänyttä leipää(siis ei mikään "vähän tummaksi paahtunut" vaan ihan musta! En tiiä onks se joku hipsterijuttu polttaa ruoka kunnolla mut eiks se ollu nii, ettei se o iha terveellistäkään? Karsinogeenit ja sillee..) ja pala mozarellaa. Nälkä jää, meette kauppaan ja päädytte ostamaan paprikan makusia tuc-keksejä ja brie-juustoa. Hotellilla ei ole kuitenkaan veistä, jolla tuhota juusto, joten päädytte käyttämään sellasta eräjormailuun tarkoitettua haarukka-lusikka-yhdistelmää. Noni, nyt tulee se kysymys, eli kummalla puolella on loogisempaa ottaa sitä juustoa, haarukka- vai lusikkapuolella??

Koska itsehän olen vahvasti sitä mieltä, että EI NÄIN:

Se kaikki möhnä jää tuonne lusikkaan kiinni. Mutta jokainen tyylillään, vai? :D

Tän tyylin lisäks K:lla on ainutlaatuinen ruokavinkki aamupalalle. Eli täysjyväsämpylä, siihen päälle juustoa, graavilohta ja mansikkahilloa. On kuulema se suolasen ja makean liitto, joka on omiaan tuossa yhdistelmässä. Hans Välimäki, saa ottaa listalle!

Harmi,että miula ei ollu kameraa mukana, että oisin saanu tuosta kuvan mutta tässä yks toinen tähä ruoka-aiheeseen liittyvä kuva. Mikä ei kuulu joukkoon:

Näin meillä. Tähän loppuun vielä Bärtilin ja kavereiden joulutervehdykset myös teille, jotka ette ole heitä postilaatikkoonne tänä jouluna saaneet. Olkaa kilttejä ja muistakaa tää lauantaiyönä Zetorin vessassa kuultu elämänviisaus: "Sie et voi olla kenenkään kanssa, jos et voi olla yksin." (Joku tyttö lohdutti toista, ku sillä oli jotai poikaystävähuolia.)

Olkaa varovaisia ja hyvää joulunodotusta!