tiistai 4. helmikuuta 2020

salilla sattuu ja tapahtuu

Tapahtui tänään.

Taustatietoja: Olen Jenni, muutin tänne Helsinkiin kavereiden ja perheen luo viimevuoden lopulla. (harrastan lukemista, neulomista, valokuvausta, sisustamista, pahan ravinnon valmistamista, lastenohjelmien kielenkäytöstä ahdistumista ja yleistä alakuloisuutta. Aini, mut nehän ei liittynykkää tähä juttuun, vaan nuo oli niitä asioita mitä kerron sit jos pääsen jatkoon miss Vantaa-kilpailussa!) Nettosin tässä sen, että näen miule rakkaita ihmisiä tositosi paljon enemmän ku pohjosessa asuessani mutta menetin toisen rakkaan asian, eli hevosharrastuksen. Tätä asiaa korvatakseni myin sieluni ja vasemman etusormeni jäljen fitneskuntokeskukselle, jonka hikisessä syleilyssä oon korvannu sen ajan, jonka muuten oisin tallilla. Ei, ei se o sama asia lähellekkään mutta pysympähän sen tunnin verra aina silloin tällöin poissa pahanteosta(ja herkkujen ääreltä).

Tänään salilla tapahtui siis kaks asiaa. Eka heti aamusta, ku kävin vatsa-persejumpassa. (Toim.huom.miu persejumppa menee aina iha sananmukaisesti reisille. Ootan että T ehtii tulla kattomaa miu liikeratoja.. Se on jo valmis personal trainer. Jokaisella pitäis olla ystäväpiirissä yks PT, yks kokki, yks joka tietää mite tavaroiden tullimääräykset menee, yks kelan-täti ja yks pieneläinhoitaja. Miula on ne kaikki :D)

Noni, se jumppa. Tai se oli sen jumpan jälkee. Tiiättekö, ku on pienet tilat, siis tosi pienet pukkaritilat ja sit siellä on 28 just persejumpasta tullutta hikistä naista, jotka tahtois vaan saaha vaatteet päälle ja poistua sieltä kopperosta ostamaa palkkaripatukkaa (tai miu tapauksessa Mars-patukkaa) ja siitä sit puolenpäivän paltsuun jakkupuvussa, ni siinä tilassa on aikamoinen pöhinä. Mitä tekee "Mirkku" (nimi muutettu, luulisin.) SOMETTAA SIINÄ KESKELLÄ PAHINTA RUUHKAA ihan tyynen rauhallisena, kaikki tavarat levällään. Ok, oon jo vähä yli 20-vuotias, joten en ehkä IHAN täysin ymmärrä mite rankkaa on olla kokonaiset 45minsaa irti puhelimesta mutta voisko sen instapäivityksen tai feispuuk-stoorin tehhä vaikka siellä käytävällä, jossa ois enemmän tilaa? Siis ihan vaan ehdotus, Mirkku hyvä.

Toinen asia. Kävin C:n kanssa mukavan pt:n laiteopastuksessa. Käveltii sen perässä tunti pitkin salia ja yritettii näyttää pätevältä. On kuulkaa rankkaa yrittää vetää mahaa sisää kokonainen tunti! Jos ikinä meette tollasii laiteopastuksiin, ei siis mihinkään henk.koht.valmennukseen, ni kannattaa jättää ne kokoa liian pienet jumppahousut kotiin ja mennä vaa rennoissa pieruverkkareissa.

No, se mitä mie oikeesti opin tästä ja mistä en siis meinaa päästä millää yli on tää:


Nyt rehellisesti käpälä pystyyn, kuinka moni ties, että niissä supertylsissä soutu- ja hiihtolaitteissa voi pelata tollasta peliä samalla ku soutaa? Idea on väistellä noita isoja kaloja ja napsia noita pieniä. Mitä kovempaa soudat, sitä ylemmäs se siu kala nousee ja sit ku rauhotat tahtia, se laskee. Oon siis iha liekeissä tästä asiasta! :D

Aini, ja piti se vielä sanoa että kyllä, olen sukua julkkikselle mutta emmie sitä nyt sillee varsinaisesti taho mainostaa. Paitsi ehkä vähä. Oscarin arvonen suoritus, ehdottomasti! ;)

Noni, no johan sitä oli siinäki taas. Asiaa. Nyt otan siiderin. Kiitos.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti