Oon pohtinu tätäki asiaa aiemmin mutta jotenki se tuntuu aina vaan tupsahtavan työpöydälle, kuin lumihiutale joulukuisena aamuna helsinkiläisen autoilijan työmatkan varrelle.
Haluan tässä jakaa omia havaintojani, mistä oon ite huomannu, että keski-ikä kolkuttaa jo ihan tuossa parvekkeen oven takana:
1. Turvallisuusasiat, esim vakuutukset. Mie oon oikeesti lähteny ihan penskana tallihommiin eurooppaan silleen, että miula oli letit ja hevoslehti matkassa ja olin jutellu tästä tulevasta työpaikastani kaverin kaverin kanssa, joka oli miun tulevan pomon kaverin tallilla töissä ihan toisella puolella maata. En muista oliko miula edes osotetta mihi olin menossa, tulevan pomoni nimi ehkä? "Otat hevoslehden mukaan ja laitat sen kassin päälle, niin siut tunnistetaan siitä lentokentällä." (Siis oikeesti!) Se lehti oli vielä Hevoset ja ratsastus ja mie leikkelin sen myöhemmin miu päiväkirjan koristeeks :D Nyt elettiin kuitenki jo kännykkäaikaa mutta soittaminen ulkomailla oli niin pirun kallista, että sitä ei turhaan harrastettu.. Tallia vaihtaessani, miula ei ollu senkään vertaa tietoa mihin olin menossa. Miule annettiin vaan matkalippu ja sanottiin, että jäät tolla asemalla pois. Ajelin tietty väärään paikkaan, eikä miula ollu numeroa mihin soittaa, että oon myöhässä. Saavuin sinne oikeelle asemalle jokunen tunti myöhässä ja menin asemarakennukseen. Istuin alas lataamaan puhelintani(josta oli akku loppu, tietty. Vanhoillekki puhelimille kävi sitä, varsinki jos käytti siskolta perittyä, jo vähä elämää nähnyttä mallia.) ja juomaan kylmää kokista. Oli muute hyvää! Sit sen aseman kahvilanpitäjä tuli miu luo ja tarjos jotai lappua. Huonolla englannilla se sano, että tässä kävi joku hahmo, joka etti ehkä siuta ja sano, että jos tänne tulee tyttö isojen matkalaukkujen kanssa, niin anna tää lappu sille. Siinä oli nimi ja numero. No, mie soitin siihe, miut haettii asemalta kaikkine kasseineni, vietii sveitsin puolelle ja sielä mie sitte onnellisena elelin jokusen kuukauden. :D
Pitkä pohjustus aiheeseen turvallisuus, eli tuntuis aika hullulta lähtee tänä päivänä tollee reissuu. Kai miula joku matkavakuutus ehkä oli? Sillo esim lentolipun hankkiminenki oli iha normaalia tehä matkatoimiston kautta. Lähin netti oli jossai isomman kylän nettikahvilassa.. Ei, en lähtis tänä päivänä lähellekään tollaseen seikkailuun mutta ei sitä sillo nuorena ja sinisilmäsenä näe, että maailmassa vois tapahtua jotai kamalampaa, ku että ajelee junalla väärälle asemalle..
2. Liittynee turvallisuuteen eli pyöräilykypärä ja heijastin. No heijastinta, ainaki jonkunlaista oon käyttäny varmaa suht aina mutta nyt hankin itelleni sellasen hard core-tosiliikkujan heijastinvaljaat. Pinkit. Ne ei kyllä näy taaksepäi, jos on reppu selässä mutta oon varmistanu, että sekä miu sali- että työrepussa roikkuu heijastimia. Lisäks miula on pyöräilykypärä. Oon pari kertaa polkenu toho lähijuna-asemalle ilman kypärää(syystä että en halua jättää sitä pottaa siihe pyörän sarvee roikkumaa siks aikaa ku junailen muualla mutta en myöskään taho raahata sitä mukana)ja koko ton kilsan matkan mietin sitä, että jos joku outo voima nyt sysää miut auton alle ja saan jonku aivovamman, joka ois ollu estettävissä kypärällä, ni alan uskoa ivalliseen sattumaan. Iha lapsena, ala-asteikäsinä käytettii kyllä kypärää(Tessu-koira toki söi miu kypärän vähä muodottomaks mutta se nyt tuhos paljonki kaikkia asioita mei kodissa. Ja ei, en saanu uutta, koska vammat oli lähinnä vaan esteettisiä.)mutta yläasteella sitä ei enää valvottu, eikä sitä ois voinu käyttää, koska cooleimmat tyypitkää ei käyttäny. En koskaa päässy cooleimpien kerhoon mutta onneks miula on koko iän ollut omat, parhaat ystävät, joille ei o tarvinnu todistella olevansa jotenki cool :)
3. Se, kun kaverit puhuu sienistä ja kukkasista, postailee niistä kuvia ja kertoo tekemisistään, niin mielikuva aiheesta on muuttunu näistä:
Haluan tässä jakaa omia havaintojani, mistä oon ite huomannu, että keski-ikä kolkuttaa jo ihan tuossa parvekkeen oven takana:
1. Turvallisuusasiat, esim vakuutukset. Mie oon oikeesti lähteny ihan penskana tallihommiin eurooppaan silleen, että miula oli letit ja hevoslehti matkassa ja olin jutellu tästä tulevasta työpaikastani kaverin kaverin kanssa, joka oli miun tulevan pomon kaverin tallilla töissä ihan toisella puolella maata. En muista oliko miula edes osotetta mihi olin menossa, tulevan pomoni nimi ehkä? "Otat hevoslehden mukaan ja laitat sen kassin päälle, niin siut tunnistetaan siitä lentokentällä." (Siis oikeesti!) Se lehti oli vielä Hevoset ja ratsastus ja mie leikkelin sen myöhemmin miu päiväkirjan koristeeks :D Nyt elettiin kuitenki jo kännykkäaikaa mutta soittaminen ulkomailla oli niin pirun kallista, että sitä ei turhaan harrastettu.. Tallia vaihtaessani, miula ei ollu senkään vertaa tietoa mihin olin menossa. Miule annettiin vaan matkalippu ja sanottiin, että jäät tolla asemalla pois. Ajelin tietty väärään paikkaan, eikä miula ollu numeroa mihin soittaa, että oon myöhässä. Saavuin sinne oikeelle asemalle jokunen tunti myöhässä ja menin asemarakennukseen. Istuin alas lataamaan puhelintani(josta oli akku loppu, tietty. Vanhoillekki puhelimille kävi sitä, varsinki jos käytti siskolta perittyä, jo vähä elämää nähnyttä mallia.) ja juomaan kylmää kokista. Oli muute hyvää! Sit sen aseman kahvilanpitäjä tuli miu luo ja tarjos jotai lappua. Huonolla englannilla se sano, että tässä kävi joku hahmo, joka etti ehkä siuta ja sano, että jos tänne tulee tyttö isojen matkalaukkujen kanssa, niin anna tää lappu sille. Siinä oli nimi ja numero. No, mie soitin siihe, miut haettii asemalta kaikkine kasseineni, vietii sveitsin puolelle ja sielä mie sitte onnellisena elelin jokusen kuukauden. :D
Pitkä pohjustus aiheeseen turvallisuus, eli tuntuis aika hullulta lähtee tänä päivänä tollee reissuu. Kai miula joku matkavakuutus ehkä oli? Sillo esim lentolipun hankkiminenki oli iha normaalia tehä matkatoimiston kautta. Lähin netti oli jossai isomman kylän nettikahvilassa.. Ei, en lähtis tänä päivänä lähellekään tollaseen seikkailuun mutta ei sitä sillo nuorena ja sinisilmäsenä näe, että maailmassa vois tapahtua jotai kamalampaa, ku että ajelee junalla väärälle asemalle..
2. Liittynee turvallisuuteen eli pyöräilykypärä ja heijastin. No heijastinta, ainaki jonkunlaista oon käyttäny varmaa suht aina mutta nyt hankin itelleni sellasen hard core-tosiliikkujan heijastinvaljaat. Pinkit. Ne ei kyllä näy taaksepäi, jos on reppu selässä mutta oon varmistanu, että sekä miu sali- että työrepussa roikkuu heijastimia. Lisäks miula on pyöräilykypärä. Oon pari kertaa polkenu toho lähijuna-asemalle ilman kypärää(syystä että en halua jättää sitä pottaa siihe pyörän sarvee roikkumaa siks aikaa ku junailen muualla mutta en myöskään taho raahata sitä mukana)ja koko ton kilsan matkan mietin sitä, että jos joku outo voima nyt sysää miut auton alle ja saan jonku aivovamman, joka ois ollu estettävissä kypärällä, ni alan uskoa ivalliseen sattumaan. Iha lapsena, ala-asteikäsinä käytettii kyllä kypärää(Tessu-koira toki söi miu kypärän vähä muodottomaks mutta se nyt tuhos paljonki kaikkia asioita mei kodissa. Ja ei, en saanu uutta, koska vammat oli lähinnä vaan esteettisiä.)mutta yläasteella sitä ei enää valvottu, eikä sitä ois voinu käyttää, koska cooleimmat tyypitkää ei käyttäny. En koskaa päässy cooleimpien kerhoon mutta onneks miula on koko iän ollut omat, parhaat ystävät, joille ei o tarvinnu todistella olevansa jotenki cool :)
3. Se, kun kaverit puhuu sienistä ja kukkasista, postailee niistä kuvia ja kertoo tekemisistään, niin mielikuva aiheesta on muuttunu näistä:
..tähän:
Niin se maailma muuttuu ja hyvä niin :D Välillä sitä miettii oisko kiva olla jälleen 18. Eläis vielä sitä ihanaa harhaa, että nyt kun on täysikäinen ja saa päättää omista asioistaan, karkkipäivistään, kotiintuloajoistaan ja yökyläilyistään niin se on sitä vapautta. Ei ollu vielä tajunnu, että nyt tarttee alkaa miettiä myös vuokranmaksua, kotivakuutuksia, veroilmotuksia, työvuoroja, jotka sotkee kokopäiväisen kaveriporukan kanssa hengaamisen sekä jatkuvasti nousevia terveyskeskusmaksuja, koska siellähän sitä tulee vierailtua sitä useammin, mitä vanhemmaksi elää.
No, ehkä se on pääasia, että on ainaki eläny :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti