tiistai 18. heinäkuuta 2017

Pari juttua

Pakko kertoo teille miu rakkaat lukijat, ku miula on nyt pari asiaa, jotka pitää saaha ulos. Asia yksi tapahtu miule tänään, ku kävin apteekissa. Se on kuulkaas hassua tää ihmiselo. Miula on siis kaikkien muiden pysyvien ja väliaikaisten(tähän lasketaa eilinen hevosen selästä vauhdikkaasti laskeutuminen, jonka jäliltä miu olo on ku perheväkivallan uhrilla.)vammojeni lisäks nyt viimesen vuoden aikana puhennu sellanen iloinen asia, ku herpes simplex, eli tuttavallisemmin yskänrokko. Muistan rakkaan siskoni kärsineen tästä vaivasta koko lapsuutensa mutta miu rokko on muhitellu jossai solujen basaaliganglioissa näihin päiviin asti ja on nyt päättäny iha vaikka vaan kiusallaan alkaa vaivata näin aikuisiällä. Tiiätte sen mainoksen, jossa se hyvännäkönen nainen hymyilee ja kertoo miten alkaa tuntea tykytystä ja kuumotusta, niin eikun zoviraxia huuleen ja kas, se hiton märkärupipaiseper*ele ei nouse. Ollenkaan. Hän vaan jatkaa hymyilyä.

No en tiiä mite tuon Zoviraxin kanssa mutta asiantuntija-siskoni tiesi kertoa, että ei se sitä rokkoa estä, se vaan nopeuttaa sen saapumista, joten se rupeutuu nopeemmi. Noni, no käsi pystyyn, onko jollai käsilaukussa aina Zoviraxia, jotta sitä voi laittaa siihen kohtaan HETI kun tuntee tykytystä ja kuumotusta? Aivan, ei miulakaa. Yleensä se tulee aina töissä, sillee, että pääset vasta illalla laittamaa sitä myrkkyä(ostin muute Vectaviria, koska se oli halvempaa!)siihen tykytykseen ja kun oot koko päivän sitä tunnustellu, ni kyllä se on vaa kai sit jo myöhästä. No, tästä aiheeseen, eli päätin olla nokkela ja ostaa TOISEN tuubin sitä ainetta. Näin miula voi olla yks kotona ja yks vaikka työrepussa. (Hieno Fjälravenin kettureppu, lila. Sillä kehtaa kuulkaas kuskata työeväitä ja herpesrasvaa!)

Noni, no menin siis apteekkiin. Yleensähän sieltä hyökkää HETI joku yli-innokas apteekkari kyselemään, että voiko auttaa. Siinä oisit sit iha rauhassa halunnu ettiä jotai hiivalääkettä tai muuta noloa mutta ei, ku apteekkari haluu auttaa! Perhana :D No, tänään ei tullu innokasta apteekkaria. Meiän lähiapteekki on sellasen pienen yksiön kokonen ja tähä on laskettu siis mukaan tila, jonka tiski ja ne reseptilääketilat vie. Eli pieni. Ja ei perhana, ei löydy herpes simplexin nujerrustahnaa, ei sitte millään. Ja tiedätte tunteen ku vaeltaa tollasessa vähä jännittävässä puljussa tarpeeks kaua(tässä miniapteekissa on hyllyn välit kävelty läpi vajaassa 19ta sekunnissa)ni alat kiinnittää jo henkilökunnan huomion, vaikka heillä oiski toine asiakas. Ne alkaa seurata siu liikkeitä, ettet vaa esim yritä ostaa kahta Burana-pakettia kerralla. Lopulta kesäpoika vapautuu kassalta ja tulee kysymää etinkö jotai tiettyä. No shit Sherlok, oon kävelly tätä kahta käytävää tässä nyt kuus minuuttia, enkä löydä, ei hiivalääkettä, vaan..mikäsenyton? Aaa, äkillinen jäätyminen, yritä näyttää asialliselta.. ZOVIRAX! Etin Zoviraxia! (Enkä ees eti. Vaan Vectaviria. Mut en muistanu sen nimee siinä äkillisessä tilanteessa, ku sainki äkkiä palvelua.) Kesäpoika johdattaa miut sen ainoon hyllyn luo, jonka oon jotenki epähuomiossa skipannu, kun haahuilin pitkin apteekkia kyttäillen tuotteita, ihan ku hai zuumaa uimareita rantavedessä.

Se mikä siinä oli hauskaa, oli, kun miu kaa samalle hyllylle osu about hieman itseäni vanhempi naishenkilö, tosi kaunis, joka tarttes samaa ainetta. Silläki on kai huuliherppes. Hän taisi ostaa kyllä sitä Zoviraxia(huom, tää ei o maksettu mainos!). Sit se hymyili miule. Ja mie hymyilin hänelle. Miettikää mitä bondailua apteekin huuliherppestuotteiden äärellä! Mentii peräjälkee kassalle. Mei ostoksetki makso kai iha saman verran, vaikka hänellä oli eri aine. Jos tää ois ollu amerikkalainen elokuva, toinen meistä ois ollu mies(varmaa mie, ku se toinen  nainen oli nii kaunis)ja sit meistä ois tullu pari. Noh, tää oli todellisuutta Torniossa.

Tähä välii pikkunen kevennyskuva ennen seuraavaan aiheeseen siirtymistä. Tää on giljotiini. Se on kidutusmuseossa Amsterdamissa. Hilpeetä.


Noni, no se toinen asia, josta oon ehkä saattanukki avautua joskus? Ihmisten vessakäyttäytyminen. Ja ei, nyt ei puhuta mistään vauvojen vessaviestinnästä vaan siitä mitä aikuiset ihmiset puuhaa niissä vessakopeissa?? Iha oikeesti, menet huussin, vedät huosut alas, toimitat asian, pyyhit, nostat housut, vedät vessan ja tuut ulkopuolelle pesemään kädet, jos sielä on hana. Joskus tekis jollai sairaalla tavalla olla kärpäsenä, paskakärpäsenä(ha ha!)katossa kattomassa mitä hittoa sielä oikee synnytetään? Mikä siinä kusella käymisessä voi kestää nii kauan? Viisaan siskoni sanoin: "Ei sitä hätää mennä sinne vessakoppiin tekemään." 

Ymmärrän ainoastaan kolme asiaa:

1. Oot juuri alkanu uuteen ihmissuhteeseen, se toinen on niin-ah-ihana että sen kuullen ei voi käydä kakkosella. Tuut sinne baarin/kauppakeskuksen/lentokentän vessaan tekemään tuotosta mutta viikon Panacod-kuuri on lamannu suolen toiminnan niin perusteellisesti, että joudut oikeesti synnyttämää sen pythonin ulos. Tää vaatii fyysisten ja varmasti psyykkistenki voimien lisäks aikaa ja tahdonvoimaa. Sekä henkarin, jolla pilkkoa tuotos sellasiin osiin, että se menee viemäristä alas tukkimatta sitä. Se, pilkkooko pötkylän ennen vai jälkeen sen ulostulon, on jokaisen oma asia. 

2. Harrastat seksiä vessakopissa. Yksin, kumppanin tai kumppanien kanssa. Ymmärrettävää, joskin ärsyttävää, jos on vaa yks koppi ja itellä hirvee kusihätä.

3. Ekat menkat ja harjottelet sitä tamppoonin työntämistä "sinne". Mite päi se nyt tulikaan? Pitiks tää pakkaus avata tästä paperista? Samalla tulee mieleen,että kannattikohan se lintsata IHAN kaikilta terveystiedon tunneilta.

Tässä siis kolme hyväksyttävää syytä pitää vessakoppia varattuna. Ujo pissi ei miusta o mikää syy. Nih.

Tässä toinen hilpee kuva kidutusmuseosta. "Iron Maiden" eli rautaneito. Tuo on siis sellanen "kaappi" jonka sisus on täynnä piikkejä. Siitä ei o tosin mitää näyttöä, ettäkö sitä ois oikeesti joskus käytetty mutta ken tietää..


 Tällästä täällä Torniossa taas! Tosi kehittävää. Tiedän. 

2 kommenttia: