Aamu-uinnilla

No ette kuulkaas arvaakkaan mitä jännittävää miule tapahtu jäätävän kylmänä elokuisena aamuna. Oikeesti viime maanantaina auton ikkunat oli lähes jäässä. Sellasessa kuurassa, joka kyllä lähti ikkunoista pösön tehokkaalla puhalluksella aika äkkiä mutta periaatteessa se oli iha raapattavaa tavaraa siinä tuulilasissa. Siistiä, syksy tulee, vaikka kesäkä ei oikee koskaa alkanu. En pidä.

No eikaisiinä.

Tää miu päivän aihe lähtee siitä pienestä pohjustustiedosta, että  myö ollaan rakkaan avopuolisoni kanssa kolme ja puolvuotta vältelty tätä mutta nyt se tapahtu, eli päädyttiin päiväks samalle asemalle vaihdettuani vuoroa. (K totes, että ei siinä mitään, ku sama kälätys sieltä kahvihuoneesta kuulema kuuluu, olin mie sielä tai joku muu naispuoleinen hahmo. Naiset on kuulema pilannu tän maailman. Eli mikään ei varsinaisesti muuttunu K:n maailmassa.) K:lla alko työpäivä kuitenki jo seittemältä ja mie päätin käyttää ylimääräisen vapaatuntini tehokkaasti. Kemin asemapaikan jääkaapin ratsaamisen (kakun toivossa)sijaan sain idean että vois tehä jotai urheilullista. Ekaks meinasin lenkkeilyä mutta koska mie eksyn nii helposti jopa lähipuskaan, päädyin uimahalliin. Mietin mielessäni mite soitan taas tuskanhiki päässä siskolle, että kattoo googlesta missäpäin kaupunkia mie oon, ku vähä "oikasin". Aamu on valjennu ja vartin päästä pitäs olla töissä mutta en tiiä yhtää missä oon ja mite sinne pääsee. (Näin on tapahtunu useemmi ku kerran.) Ajattelin uimahallin olevan siis neutraali paikka, ei vaaraa eksyä ja kun se sijaitsee ihan alle kilsan päässä asemastaki. Pääsis saunaanki. Kemin uimahalli aukee kuitenki vasta seiskalta, joka on hyvä ja huono. Hyvä siinä mielessä, että sain K:n just hyvi töihi ja sit hallille ja huono siinä, että tunnissa ei kauheesti kerkee, ku tarttee sit vähä saunoo ja meikata ja vaihtaa työvaatteet.. Aini, eiku oliks se siis se hyvä puoli kuitenki, että ei tartte olosuhteiden pakosta uiskennella nii kaua? Saatto olla. Koska tylsäähän se hallin vedessä hinkkaaminen on. Välillä tuntuu että hukkuu:

No, kruisasin siis hallille. Jo kaukaa näen pitkän jonon, joka kiemurtelee tiukasti kiinni olevien ovien edessä, kuin ihmismassa ainoan pitkälle lauantaiyönä auki olevan pitserian edessä aamuyön pikkutunteina. Sillä erolla, että tässä massassa kaikki ovat eläkeläisiä, kukaan ei ole kännissä ja kello on seitsemän aamulla, ei puoli kolme yöllä.

Tsuumaan tulevia urheilutovereitani. Monilla on oma vesijuoksuvyö! Onks täälä joku ohjattu jumppa? Miks ne ei o nukkumassa? Tajuan, että kello seitsemän on mummoille kuin aamu yhdeksän normaalikansalaisille. Tää ajankohta on niille jo "aamu pitkällä."

Jonotan tiskille ja samalla vilkuilen sivusilmällä, kun kaikki ottaa avaimen ihan ite viereiseltä seinältä. Itsepalvelu, jes kerranki voin ite kattoo että saan sellasen kaapin, jossa ei o naapureita! (Miks se uimahallin täti aina antaa sellasen avaimen, että joutuu olee iha tukossa naapurin kanssa, vaikka tilaa ois??) Maksan uinnin ja meen taululle miettimään minkä avaimen sitä ottais. Oon jo ottamassa avainta, jonka molemmin puolin on vielä avaimia(=tyhjiä pukukaappeja) kunnes heittäydyn tositosi näppäräksi ja aivopierun saattelemana päädyn ottamaan "reunapaikan". Jostain syystä aattelin, että jos se avain on reunassa siinä taululla, on se myös reunakaapin avain? En tiiä miksi tein sen. Oon ehkä vähä yksinkertainen tai sit miu aivot toimii vaa liian monimutkasesti..

Noh, meen alakertaan, etin kaapin ja kappas, siinä o mummo riisuuntumassa, ihan juuriki viereisellä kaapilla! Oon ihan että eih, kerranki ku yritin välttää tän! Näi se varmaa käy aina sille uimahallin kassan takana istuvalle hahmolleki?

Onneks oon koko pienen elämäni ollu enemmän tai vähemmän tekemisissä sosiaalisen iskäni kanssa ja saanu siinä samalla oivaa esimerkkiä siitä, kuinka tälläset tilanteet hoidetaan. En myöskään ammattini puolesta hätkähdä mummoja, oli niillä mitä ja/tai kuinka paljon vaatetta päällä tai ei ollenkaan. Niille jutustellaan. Ehdin heittää jotain hassunhauskaa läppää aiheesta, miten meillä nyt onki vahingossa viereiset kaapit, vaikka tilaa ois ollu kuinka. Mummo ei kiinnitä tähän mitää huomiota vaan toteaa: "Sinä näytät ihan Norjalaiselta hiihtäjätähdeltä." Hämmennyn hieman tapojeni vastaisesti ja olen jo vastaamassa, että eikai miula nyt niin rohtuneet huulet ole, kun mummeli jatkaa ystävälliseen jutustelutyyliin: "Sinä oot tollanen urheilullinen ja iloisen oloinen. Olkoot vaan ne Norjalaiset tehneet mitä tehneet mutta kauniita ja tuollaisia iloisia ovat aina. Ihan niinkuin sinä." Sitten hän kertoo vielä, kuinka on käynyt täälä aamuisin jo viimeiset 40 vuotta, suunnilleen joka päivä, pitää vaatteitaan suunnilleen samassa kaapissa ja näkee täällä samoja ihmisiä. Toteaa vielä, että ei täällä yleensä näy nuoria. Ihana mummo, jonka mielestä mie olin urheilullinen, iloinen ja nuori. Se ei varmaa nähny yhtää miu tatuointia? :D

Olen sanaton ja lähden hymyillen kohti suihkuja. Eksyn matkalla. Oon kuitenki kehittäny idioottivarman tavan toimia tilanteessa, jossa en tiiä mihin oon menossa tai muuten vaan kävelen sen ainoan oven ohi, jossa lukee lehmän kokosilla kirjaimilla "SUIHKUTILA". Kävelen vaan eteenpäin ja kattelen ympärilleni sen näköisenä, kuin oisin ettimässä jotain. Kukaan ei tajua, että oikeesti oon eksyny ja huomasin jo asian mutta en voi kääntyä äkisti ympäri, koska se näyttäis siltä, että oon eksyny.

Suihkutila on täynnä porukkaa. Mummot on vallannu kaikki suihkut, joten sen sijaan, että pyörisin tyhjän panttina(=eksyneen näkösenä), linnoittaudun vessaan. Tää ois toki huippuhauskaa tehä täydessä baarissa, että istut vaa pöntöllä housut jalassa tai pidät muuten vaan huvikseen vessaa varattuna. Niinhän kaikki muutki aina tekee? Mutta tässä katoaa tosin se riemu kun mummot pissaa kuitenki altaaseen/niillä ei o vessatarvetta samalla tavalla ku teineillä viiden siiderin jälkee humppabaarissa. Turvallisen ajan kuluttua poistun ja havaitsen, että suihku on vapaa.

Uimaan. Mie uin nopeemmin koiraa, ku mummo kroolia. Nieleskelen pissistä vettä mummon vanavedessä hinautuen ja mietin sitä norja-juttua. Hymyilyttää ja samalla menee vähä vettä suuhun, yäk. Ei hymyilytä enää.
Yks rata on varattu tosiuimareille ja siihen tuleeki yks uimariuimari. Sillä on valmentaja mukana. Miks niitten koutsit on useesti vanhoja, ei urheilullisia ukkoja? Niitten isiä? Pohdin vaan.

Syöksyn parit kerrokset, suihkuun, saunaan. Oon kiltti ja täytän vesikipon. (Ne oli molemmat tyhjänä, mummot ei siis käy saunassa enne uintia?)

Syöksyn töihin. Tukka ei o vieläkä toipunu siitä, että olin viikonloppuna bileissä Saksikäsi-Edward ja työnsin päähäni miesten tukalle tarkotettua vahaa kaksin käsin. Haisin koko illan miehelle mutta tukka näytti hyvältä. Altaassa lilluu siis pissin lisäksi varmaan pieni osa Edwardia.. Hih. Pitäsköhä tää aamu-uinti ottaa tavaks?

kissanvessa

Ootteko nähny kuvia tai videoita siitä, kuinka kotikissat käyttää tavan vessanpönttöä? Osa on jopa niin nokkelia, että ne vetäsee vessan käytyään tarpeillaan..

Mie oon aina vähä ihmetelly, että mite kissat, joita ei vois vähempää kiinnostaa minkään uusien asioiden opettelu, opetetaan moiseen. Jostai joskus sitte näin, että opetus alotetaan laittamalla pöntön reunalle tällänen reunus, jossa on hiekkaa:

Siinä se oppii sitte ton hiekan avulla, että tää on se kakkapaikka. Ilmeisesti sen voi ottaa koko reunuksen myöhemmin pois ja ne ymmärtää tehä tarpeensa sitte suoraa pönttöön:

Täähän kuulostaa kissan omistajan korvissa aivan loistavalta! Ei enää sitä kissankusen hajua, ei hiekkasäkkien roudaamista, ei laatikon siivousta.. Katti käy pöntöllä niinku muutki ja homma hoidossa!

Niih. Itelle nyt vaan tulee ikuisena pessimistinä mieleen muutama pikku juttu, jotka voi liittyä tähän yhteisvessakäytäntöön.

Ensinnäki, Katti haluu aivan varmasti päästä pöntölle just samaan aikaan aamusta, kun siula on itelläs jo vähän kiire töihin. Sinne se on lukittunu omaan rauhaansa, eikä suostu, yksityisyyteensä vedoten, avaamaan ovea. Ei vaikka kuinka kolkutat. Et pääse hakemaan sieltä tukankuivaajaa(koska kävit just suihkussa, tulit pukemaan päälle ja sillä aikaa kisuli linnoittautui siihen yhteen ainoaan kaksion huussiin!)et naamarasvaa tai meikkejä. Kello käy ja ovi ei vaan aukee. Yrität vedota siihen, että katilla on koko päivä aikaa vääntää tuotoksiaan mutta tietäähän sen, että ei se ainakaan asiaa helpota, että joku hoputtaa oven takana! Päädyt joko lähtemään toimistolle tukka pystyssä ilman meikkiä miettien matkalla pientä valkoista hätävaletta siitä, kuinka olet juuri tulossa aamusalilta ja haluat olla tänään täysin naturel tai soitat pomolle pitäväsi etäpäivän kotosalla. 

Toisekseen, Aku Ankka on aina kateissa/varattuna. Arvetenkin Katti-ystäväisesi lukee sitä iltapäivätuotoksia vääntäessään. No, onhan se tietysti sen etuoikeus, kun oli kuitenkin kotona kun se tippui postilaatikosta. Mutta oisko se voinu lukee sen heti sen ilmestyttyä, jotta voisit itse lukaista sen läpi töistä tullessasi?

Kolmanneksi, mietippä tilanne, kun olet käynyt kavereiden kanssa siinä lähiöräkälässä parilla siiderillä, koska sielä on parikyt senttiä halvemmat juomat, kun jossain siistimmässä paikassa. Päätät kuitenkin olla sen verran prinsessa, että vaikka halpa juoma houkuttaa, lähiöbaarin unisex-wc ei. Kipaiset kiireessä kotiin, avaat ylimmät napit ja vyön soljen jo rappukäytävässä samalla kun kaivat avainta toisella kädellä. Syöksyt kotiovesta sisään, wc:n ovi näkyy jo.. Jaaa, kuinka ollakaan, varattu. Koputat oveen ja yrität kertoa siiderihädästäsi mutta ei, joku lukee sitä Aku Ankkaa kaikessa rauhassa oven takana ja tuumailee mielessään, että vessarauha paras rauha. 

Aikasi kun siinä vingut, niin katti on vaan että "No JOO JOO!" Ottaa paperia pyyhkiäkseen..

ja johan nyt hupsista vaan:

Kun ystävällisesti kerrot kissallesi, että jouduit kusaisemaan leivontakuppiin syystä että et a) päässyt ajoissa vessaan ja b) joku oli tukkinut pöntön. Kissasi on ihan vaan että:

Voitte arvata onko se oikeesti pahoillaan mistään näistä edellä mainituista asioista? AIVAN, ei ole!

Että ehkä se hiekkalaatikon tyhjentäminen onki loppujen lopuksi aika pikku juttu..

Kissat <3

Kotoilua ja ruokailua

Sain palautetta, että pitäs päivittää kuulema useemmi tätä aivotonta shaibaa tänne. No, tässä tulee! Nytvieläkumuistan, ni pitänee mainita kaks asiaa: 1. Tätä miu tarinaa saa mainostaa ja jakaa. Aina ku joku on jakanu tän jossai (lue skidi ja terapeutti kai kerran?)ni kas kummaa, katsojaluvut pompsahtaa mukavasti. Se on hienoa se :D Asia 2. Tää ei o aivotonta. Tässä todiste:

Jonku alivilkkaan mielukuvituksen omaavan ajattelijan mielestä tuo voi näyttää nuudelikasalta mutta meidän, joilla on tavallista värikkäämpi ajatusmaailma, silmään tuossa on aivot. Aamen.

Toinen hyvinkin keittiömaailmaan liittyvä asia on tässä:

Kuvan nimi on Jenni 1, sipuli 0. Tuo mokoma oli erityisen kovasti itkettävää lajiketta. Siis tuntu, että silmät tippuu päästä. Voisin suositella elokuvaohjaajille, jos ne ei meinaa saaha niitä näyttelijöitään itkemään, ni tuolla kyllä lähtee!

Veitsi: Perus Fiskars,kaikki Prismat, leikkuulauta: Ikea(?) Uimalasit: Speedo, Urheilu Koskimies tai vastaava urheiluliike, silinteri: Kuvausrekvisiittaa.

Sit kolmas meikäläisen marttailuun liittyvä asia on marjanpoiminta. Oon siis esim onnistunu jo semisti eksymään suolle. Villi tunne, kun nenä maassa könyää jossai pikkusella(?)suolla ja kuvittelee tietävänsä koko ajan suunnan mistä on tullu. Sit ku tunnin päästä nostaa katseensa, havaitsee, että oikeestaa se metsänreuna, josta on tullu, ei näy enää missään, vaan jokapaikassa on sitä samaa suota. Onneks olin autotien varrella ja vaikka tietä ei näkyny, ni ääni kuulu. Sitä kohti suunnistamalla löysin takas autolle, joka ei loppujen lopuks tosiaankaa ollu kaukana.

No, mitä tästä seikkailusta nettosin? Melkei rasiallisen lakkoja, jotka kaiken hyvän lisäksi maistuu iha oksennukselle :D Mikä hiton hypetys mokomissa marjoissa on? Onneks K söi ne. Ei menny marjastushimo hukkaan. Tänää en menny suolle eksyilemään vaan ihan vaan mustikkametsään. Ne mokomat ei meinaa olla vieläkää oikee kunnolla kypsiä mutta keräsin niitä silti. Ostin hetki sitten itselleni poimurin:

Siinä luki "Lasten poimuri". Eikö muka aikuisilla voi olla pinkkiä poimuria, häh? Vai tuo näppärä kokoko sen tekee, että on muka lasten malli? En tajua..? :D Hyvin se toimii aikuisenki käsissä ja täyttyy mukavan nopeesti-> saa tyhjentää tiheemmi-> tuntuu, että ois saanu hitoksee saalista. Jos kokee, että rasiat täyttyy liian nopeesti, voi aina kokeilla miun hyväksi havaitsemaa kikkaa: Jätä rasian kansi vähä auki, jotta marjat pääsee tippuilemaan pitkin kassin pohjaa. Kippaa kassi sisältöineen puskaan, pelasta helpoimmin pelastettavissa olevat marjat ja jätä loput. Kas kun onkin taas tilaa kipossa, perkele.

Aamen osa 2.

Loppuu vielä terkut miu maalaukselta. Näitä riittää, ku on taas maniavaihe päällä. Tää on tosin kyllä jo vuosia vanha..

Aamen osa 3.

Nuoruus on..

..seikkailu suunnaton. Vai onko?

Mitäpä muuta sitä pitää ihmisen nuoruudessaan tehdä, ku kokeilla vähä rajojaan? Tehä jotai puolityhmää tai pikkusen laitonta ja sitte yrittää livistää rikospaikalta. Kai siitä saa jotai kiksejä?

Ite olin kiltti nuori. Olin aina vaa tallilla :D Sen mitä hölmöilin, tein yli kakskymppisenä. Mie oon aina ollu kaikessa vähä tällänen jälkeenjääny.. Teen kyllä niitä asioita, joita muutki mutta vähä (paljo)jälkijunassa.

No, mikä miut nyt sai kirjottaa tätä juttua, ni sain inspiraation, ku miu talli-/työmatkalla, jos meen pyörällä, poljen aina yhen alikulkutunnelin kautta. Sinne on joku nuoruuden tuskissaan(?)tehny pientä taidetta, joka jaksaa hymyilyttää miuta joka kerta! Jaan nyt tän näkemyksen teiän kanssa ja voitte sitte kommentoida,että mitä mieltä ootte aiheesta.

Tehää eka kuitenki pieni ajatusleikki. On ehkä muutama nuori, sellanen 13-15v(eikai kukaa sen vanhempi tee tällästä?)todennäköisesti miespuolisia hahmoja. Heillä on pari tölkkiä energiajuomaa, jonka voimalla päättävät lähteä kesäiltana tekemään hieman kolttosia. (Hihi, tuo o just nii huippu sana!) Otetaan autotallista isoveljen spraymaalipullo ja lähdetään Jopon kyydillä lähimpään alikulkutunneliin. Perillä. Mitäs nyt. Käsillä on "tabula rasa", tyhjä kangas, johon on nyt mahdollista maalata ja sprayata mitä tahansa. Mitä tekee hahmo A (jonka isoveljen maalia käytetään, hän saa siis myös taiteilla.) Tekisikö jonkun hienon kuvan? Kirjoittaisiko elämänfilosofiansa kaikkien nähtäväksi. Ehkä sanat lempibändinsä hittibiisistä? Valinta on vaikea, on keksittävä jotain osuvaa, joka koskettaa. Ja nopeasti sitten, tiellä kun liikkuu autoja ja tunnelistakin vilahti juuri joku koirankusettaja. Hahmo A pinnistää teini-ikäisen mielikuvituksensa äärimmilleen ja VOILA:

Noniin. No annetaan hänelle kuitenkin pisteet siitä, että on löytänyt itsestään tämän elintärkeän ruumiinosan, jota treenaamalla(lue: kyykkäämällä niin maan perhanasti!)hän tulee saamaan tulevaisuudessa ihailevia katseita naispuolisilta kanssakulkijoiltaan.

Hahmo A:n mukana ollut hahmo B ei pääse nyt taiteilemaan, koska hänellä on kotiintuloaika käsillä. Hän päättää kuitenkin käydä myöskin läpi isoveljensä tavarat, josko sieltä löytyisi kuin löytyisikin myös jotain kättä pidempää, jolla tehdä omat puumerkit seinälle. Hahmo B lähtee yksinäisenä lauantai-iltana matkaan. Kaverit ovat porukoidensa kanssa Puuhamaassa. Kuinka tylsää ja lapsellista! Hahmo B saa kuitenkin jo ensikuussa mopokortin ja tuntee olevansa vanha ja viisas. Hän on löytänyt ruumiistaan muitakin osia ja päättää kertoa siitä ahaa-elämyksestä taiteessaan:

Kuinka omaperäistä! Itse olisin varmaan kirjoittanut jotain niiiiin iänkaiken vanhaa tarinaa, kuten "Pinppi/pinppa tai *ittu." Tää voi tietysti olla myös sukupuolikysymys. Ehkä miehillä on vaan enemmän mielikuvitusta? Olettaen siis edelleen, että tämän taiteen tekijä on mies. Tai "mies". Hahmo B tulee vielä myöhemmin lisäämään oman moponsa merkin tuohon alle, niin tietävät sitten kylillä kuka on taiteen takana.

Mukaan mahtuvat tietysti pakollinen hakaristi, peace-merkki ja joku tähtikuvio(onko tällä sitten haettu pentagrammia?) Ja kumpi oli ensin rauha vai tuo tähti? Kun ovat kovasti päällekäin tuhritut, vaikka tilaa olisi ollut muuallakin.

Ja sitten itseäni kovasti hellyyttävä teksti: -96 Mikael. Miksu se on koittanut jättää jotain muutakin tietoa tuleville sukupolville, kuin mitä ruumiinosia hän omistaa mutta joku huumorimies on sitten lisännyt pakollisen homo-tekstin Miksun päivityksen perään. Huomioi, että sama homo(kammoinen?)hahmo on piirtänyt myös laiskanpulskean hämähäkin tuonne YO BABY-tekstin alapuolelle. Olen edelleen vaikuttunut kuinka ihanan kekseliästä! <3

Tässä vielä yksi otos ko.tunnelista. Tässä vois sanoo olevan jo yritystä. Tosin tuo kolmen ysin lukujono tekee heti ensisilmäyksellä mielikuvan jostain onnettomasta teinistä, jolla on joko lukihäiriö tai hän vain muisti väärin mitenpäin se pedon luku 666 piti kirjoittaa. Toinen, huomattavasti mielekkääpi vaihtoehto on, että 999 on hänelle jollain tavalla henkilökohtainen luku, ratkaisematon koodi, murtamaton arvoitus, jota saamme kaikki miettiä. Ehkä hän on tullut tänne tulevaisuudesta foliohattu päässä, hän tietää jotain, jota me emme. Hän yrittää varoittaa? Antaa toivoa? Liittyvätkö silmä(vai onko tuoki joku pimppikuva?)ja äärettömän merkki(vai onko seki samaa lukihäiriötä ja onki oikeesti kyljellään oleva kasi? Taidetta on joskus vaikee tulkita!) jotenkin tähän ennustukseen? Hui, jännää! Meenki heti googlaamaan onko numerolla 9 jotain tiettyä merkitystä..

Liittyyköhän tääki siihen:

Jos Juudas ja hänen toinen tulemisensa, liittyy numeroihin 999 ja nämä kaikki puolestaan aiemmin mainittuihin ruumiinosiin, joka puolestaan johtaa aiheeseen Mikael -96 on homo?

Mielenkiintoista. Kuten aina, taide herättää keskustelua ja ajatuksia :D