tiistai 29. elokuuta 2017

Aamu-uinnilla

No ette kuulkaas arvaakkaan mitä jännittävää miule tapahtu jäätävän kylmänä elokuisena aamuna. Oikeesti viime maanantaina auton ikkunat oli lähes jäässä. Sellasessa kuurassa, joka kyllä lähti ikkunoista pösön tehokkaalla puhalluksella aika äkkiä mutta periaatteessa se oli iha raapattavaa tavaraa siinä tuulilasissa. Siistiä, syksy tulee, vaikka kesäkä ei oikee koskaa alkanu. En pidä.

No eikaisiinä.

Tää miu päivän aihe lähtee siitä pienestä pohjustustiedosta, että  myö ollaan rakkaan avopuolisoni kanssa kolme ja puolvuotta vältelty tätä mutta nyt se tapahtu, eli päädyttiin päiväks samalle asemalle vaihdettuani vuoroa. (K totes, että ei siinä mitään, ku sama kälätys sieltä kahvihuoneesta kuulema kuuluu, olin mie sielä tai joku muu naispuoleinen hahmo. Naiset on kuulema pilannu tän maailman. Eli mikään ei varsinaisesti muuttunu K:n maailmassa.) K:lla alko työpäivä kuitenki jo seittemältä ja mie päätin käyttää ylimääräisen vapaatuntini tehokkaasti. Kemin asemapaikan jääkaapin ratsaamisen (kakun toivossa)sijaan sain idean että vois tehä jotai urheilullista. Ekaks meinasin lenkkeilyä mutta koska mie eksyn nii helposti jopa lähipuskaan, päädyin uimahalliin. Mietin mielessäni mite soitan taas tuskanhiki päässä siskolle, että kattoo googlesta missäpäin kaupunkia mie oon, ku vähä "oikasin". Aamu on valjennu ja vartin päästä pitäs olla töissä mutta en tiiä yhtää missä oon ja mite sinne pääsee. (Näin on tapahtunu useemmi ku kerran.) Ajattelin uimahallin olevan siis neutraali paikka, ei vaaraa eksyä ja kun se sijaitsee ihan alle kilsan päässä asemastaki. Pääsis saunaanki. Kemin uimahalli aukee kuitenki vasta seiskalta, joka on hyvä ja huono. Hyvä siinä mielessä, että sain K:n just hyvi töihi ja sit hallille ja huono siinä, että tunnissa ei kauheesti kerkee, ku tarttee sit vähä saunoo ja meikata ja vaihtaa työvaatteet.. Aini, eiku oliks se siis se hyvä puoli kuitenki, että ei tartte olosuhteiden pakosta uiskennella nii kaua? Saatto olla. Koska tylsäähän se hallin vedessä hinkkaaminen on. Välillä tuntuu että hukkuu:



No, kruisasin siis hallille. Jo kaukaa näen pitkän jonon, joka kiemurtelee tiukasti kiinni olevien ovien edessä, kuin ihmismassa ainoan pitkälle lauantaiyönä auki olevan pitserian edessä aamuyön pikkutunteina. Sillä erolla, että tässä massassa kaikki ovat eläkeläisiä, kukaan ei ole kännissä ja kello on seitsemän aamulla, ei puoli kolme yöllä.

Tsuumaan tulevia urheilutovereitani. Monilla on oma vesijuoksuvyö! Onks täälä joku ohjattu jumppa? Miks ne ei o nukkumassa? Tajuan, että kello seitsemän on mummoille kuin aamu yhdeksän normaalikansalaisille. Tää ajankohta on niille jo "aamu pitkällä."

Jonotan tiskille ja samalla vilkuilen sivusilmällä, kun kaikki ottaa avaimen ihan ite viereiseltä seinältä. Itsepalvelu, jes kerranki voin ite kattoo että saan sellasen kaapin, jossa ei o naapureita! (Miks se uimahallin täti aina antaa sellasen avaimen, että joutuu olee iha tukossa naapurin kanssa, vaikka tilaa ois??) Maksan uinnin ja meen taululle miettimään minkä avaimen sitä ottais. Oon jo ottamassa avainta, jonka molemmin puolin on vielä avaimia(=tyhjiä pukukaappeja) kunnes heittäydyn tositosi näppäräksi ja aivopierun saattelemana päädyn ottamaan "reunapaikan". Jostain syystä aattelin, että jos se avain on reunassa siinä taululla, on se myös reunakaapin avain? En tiiä miksi tein sen. Oon ehkä vähä yksinkertainen tai sit miu aivot toimii vaa liian monimutkasesti..

Noh, meen alakertaan, etin kaapin ja kappas, siinä o mummo riisuuntumassa, ihan juuriki viereisellä kaapilla! Oon ihan että eih, kerranki ku yritin välttää tän! Näi se varmaa käy aina sille uimahallin kassan takana istuvalle hahmolleki?

Onneks oon koko pienen elämäni ollu enemmän tai vähemmän tekemisissä sosiaalisen iskäni kanssa ja saanu siinä samalla oivaa esimerkkiä siitä, kuinka tälläset tilanteet hoidetaan. En myöskään ammattini puolesta hätkähdä mummoja, oli niillä mitä ja/tai kuinka paljon vaatetta päällä tai ei ollenkaan. Niille jutustellaan. Ehdin heittää jotain hassunhauskaa läppää aiheesta, miten meillä nyt onki vahingossa viereiset kaapit, vaikka tilaa ois ollu kuinka. Mummo ei kiinnitä tähän mitää huomiota vaan toteaa: "Sinä näytät ihan Norjalaiselta hiihtäjätähdeltä." Hämmennyn hieman tapojeni vastaisesti ja olen jo vastaamassa, että eikai miula nyt niin rohtuneet huulet ole, kun mummeli jatkaa ystävälliseen jutustelutyyliin: "Sinä oot tollanen urheilullinen ja iloisen oloinen. Olkoot vaan ne Norjalaiset tehneet mitä tehneet mutta kauniita ja tuollaisia iloisia ovat aina. Ihan niinkuin sinä." Sitten hän kertoo vielä, kuinka on käynyt täälä aamuisin jo viimeiset 40 vuotta, suunnilleen joka päivä, pitää vaatteitaan suunnilleen samassa kaapissa ja näkee täällä samoja ihmisiä. Toteaa vielä, että ei täällä yleensä näy nuoria. Ihana mummo, jonka mielestä mie olin urheilullinen, iloinen ja nuori. Se ei varmaa nähny yhtää miu tatuointia? :D

Olen sanaton ja lähden hymyillen kohti suihkuja. Eksyn matkalla. Oon kuitenki kehittäny idioottivarman tavan toimia tilanteessa, jossa en tiiä mihin oon menossa tai muuten vaan kävelen sen ainoan oven ohi, jossa lukee lehmän kokosilla kirjaimilla "SUIHKUTILA". Kävelen vaan eteenpäin ja kattelen ympärilleni sen näköisenä, kuin oisin ettimässä jotain. Kukaan ei tajua, että oikeesti oon eksyny ja huomasin jo asian mutta en voi kääntyä äkisti ympäri, koska se näyttäis siltä, että oon eksyny.

Suihkutila on täynnä porukkaa. Mummot on vallannu kaikki suihkut, joten sen sijaan, että pyörisin tyhjän panttina(=eksyneen näkösenä), linnoittaudun vessaan. Tää ois toki huippuhauskaa tehä täydessä baarissa, että istut vaa pöntöllä housut jalassa tai pidät muuten vaan huvikseen vessaa varattuna. Niinhän kaikki muutki aina tekee? Mutta tässä katoaa tosin se riemu kun mummot pissaa kuitenki altaaseen/niillä ei o vessatarvetta samalla tavalla ku teineillä viiden siiderin jälkee humppabaarissa. Turvallisen ajan kuluttua poistun ja havaitsen, että suihku on vapaa.

Uimaan. Mie uin nopeemmin koiraa, ku mummo kroolia. Nieleskelen pissistä vettä mummon vanavedessä hinautuen ja mietin sitä norja-juttua. Hymyilyttää ja samalla menee vähä vettä suuhun, yäk. Ei hymyilytä enää.
Yks rata on varattu tosiuimareille ja siihen tuleeki yks uimariuimari. Sillä on valmentaja mukana. Miks niitten koutsit on useesti vanhoja, ei urheilullisia ukkoja? Niitten isiä? Pohdin vaan.

Syöksyn parit kerrokset, suihkuun, saunaan. Oon kiltti ja täytän vesikipon. (Ne oli molemmat tyhjänä, mummot ei siis käy saunassa enne uintia?)

Syöksyn töihin. Tukka ei o vieläkä toipunu siitä, että olin viikonloppuna bileissä Saksikäsi-Edward ja työnsin päähäni miesten tukalle tarkotettua vahaa kaksin käsin. Haisin koko illan miehelle mutta tukka näytti hyvältä. Altaassa lilluu siis pissin lisäksi varmaan pieni osa Edwardia.. Hih. Pitäsköhä tää aamu-uinti ottaa tavaks?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti