Ihmisen anatomiaa

Tulipa mieleen kun eräs ystäväiseni opiskelee alaa, jossa tarttee tietää jotai ihmisruumiista, niin tässä on vähän muillekin tärkeetä tietoa. Alotetaan muutamalla kiva tietää-asialla. Tää tieto ei tuu tekemään teistä juurikaan viisaampia noin niinku arkielämässä mutta jos vaikka joskus pelaatte haluatko miljonääriksi-kisaa, ni sielä saatetaan kysyä näitä. Eli laittakaanhan korvan taa nää muutamat ihmisruumiin latinankieliset nimet:

scapula=lapaluu
nasus=nenä
gingiva=ien
pollex=peukalo
cranium=(pää)kallo

Tää vaan sellasena johdatuksena aiheeseen. Arvatkaapa mitä mie sain hetkellisesti haltuuni? No, ette työ voi sitä arvata, joten kerron.. Yhestä vanhasta talosta löytyneen opuksen, jonka nimi on:
 Ihmisruumiin rakennuksen pääpiirteet ja terveysopin alkeet. Oppikirja kansaa ja kansakouluja varten. Ja parastahan tässä tietty on että tää kirja on varustettu T:ri Matti Helenius-Seppälän kirjoittamalla esityksellä alkoholin vaikutuksista ihmisruumiiseen. Viides painos, painettu Porvoossa vuonna 1912. 

Onkohan oppi muuttunu reilussa sadassa vuodessa? Katotaas..

Ekana tässä on otteita esipuheesta:

Terveydenhoito-oppi kouluihin, siinä nykyajan oikeutettu vaatimus, jota ei enää voi syrjäyttää, ken on saanut silmänsä auki terveysopin alalla suoritettujen tutkimuksien tuloksille. Käytännössäkin on jo moniaalla selvästi saatu kokea, mieten suuressa määrässä terveyssääntöjen osittainenkin noudattaminen voi vähentää tautien valtaa, lieventää kurjuutta ja enentää sekä yksityisten että koko kansojen elinvoimaa.. ...Kirjan erityisenä ansiona pidän juovutusjuomain vaikutuksen selvittämiselle suodun huomattavan sijan. ..Haapavesi 29 p. Kesäkuuta 1891 Konr. Relander

Vau. Hypätäämpä ajassa pieni loikka taaksepäin, kun terveystieto oli juuri saamassa jalansijaa opetuksessa.

Eka ihan perusasioita: Niin kauan kun kaikki elimet toimivat säännöllisesti, niin kauan pysyy ruumis terveenä. Mutta jos yksikin elin tekee työnsä huonosti tai kokonaan lakaa toimimasta, syntyy ruumiissa häiriö ja sekasorto.Silloin on ihminen sairastunut. Ja jos elin on tavallista tärkeämpi ja häiriö tavallista suurempi, voivat kaikki muutkin elimet lakata toimimasta. Silloin seuraa kuolema. (Kovi kuulostaa kyllä yksinkertaiselta tää ihmisen fysiologia.)

Sitte on asiaa ihmisen luistosta eli luurangosta. Ihan seikkaperäistä selostusta. Ja faktahan on että: Kovasta loukkaantumisesta saattaa luu murtua eli katketa. Tällä tavoin katkennut luu voipi kuitenkin jälleen parantua eheäksi, jos luun pinnat katkeamispaikasta sovitetaan jälleen yhteen. Tämä on aina jätettävä lääkärin tehtäväksi, jonka luo sairas viipymättä on vietävä. Mutta ennen sitä täytyy ryhtyä väliaikaisiin apukeinoihin...katkennut luu on tuettava päreliisteillä, kasvavan puun kuorikaistaleilla tai muilla sellaisilla käsiin sattuvilla esineillä. Tueliisteet on ovat ensin ympäröitävät jollakin pehmeällä aineella, rohtimilla, villoilla tai sammalilla.. (Tänpäivän vastaavassa kirjassa lukis tässä kohtaa että soita 112 ja tilaa ambulanssi.)

Nivelasiaa: Niveliä on ihmisruumiissa monta eri lajia. Toisissa nivelissä on liikkuvaisuus niin pieni, että sitä tuskin voipi liikunnoksi nimittääkään. (eli meikäläisen about kaikki nivelet :D)

Ruumiillinen työ synnyttää voimia ja terveyttä. Maamies, joka työskentelee pellolla, niityllä tai metsässä on tavallisesti ruumiinrakennukseltaan luja ja kestävä. (Mistä tälläsen maamiehen löytää??)

Noni, nyt tullaan ravitsemukseen.. On eräitä aineita, joita ruumiimme välttämättömästi tarvitsee ravinnokseen. Nämä aineet ovat munanvalkuais-aine, rasva, tärkkelys,sokeri, vesi ja muutamat kivennäissuolat. (Vapiskaa 2000-luvun ravintoterapeutit :D) ..Kirnumaito on hyvää ravintoa, joka soveltuu monelle vatsatautiselle..edelleen tarvitsee ruumiimme vielä vettä ja kivennäissuoloja. Vesi on se, joka tekee veren nestemäiseksi. Tavallisin kivennäissuola on keittosuola. 

Ja kaikki äiti-ihmiset, muistakaa tämä: Pienille lapsille ei pidä syöttää perunoita eikä aika-ihmisen purua. Aika-ihmisen ravinto ei sovi lapselle, sillä lapsen ruuansulatuselimet eivät pysty sitä sulattamaan. Purusta voipi lapsi sitä paitsi saada tarttuvia tauteja. (Tässä ei nyt selviä mitä tuo puru sitte on..?)

Ravinnon täytyy myöskin olla maukasta. Muutoin tuntuu meistä ruoka vastenmieliseltä. Sen vuoksi keitämme ja paistamme me ruokamme ja sekoitamme siihen monenlaisia maustimia... Maustimia käytettäessä ei saa liioitella. Liian väkevillä maustimilla höystetty ruoka pilaa ruuansulatuselimet ja synnyttää vatsatauteja. (Nih. Varovasti sen aromisuolan kanssa siellä kotikeittiöissä!)

Noni, nyt päästiin siihen alkoholikohtaan, jännää! Eli: Juovutusjuomat ovat nekin nautintoaineita. Lukemattomia ihmisiä ovat ne henkisesti ja ruumiillisesti turmelleet. ..Juopuminen ei ole muuta kuin ruumiin myrkytystä. (Eivät tainneet paljon seurustelujuomista puhua tuohon aikaan?)

Terve ihminen ei laisinkaan tarvitse juovutusjuomia. Ihmisen pitäisi sentähden jo nuoruudessaan tehdä luja päätös olla niitä kokonaan nauttimatta. (No, ei huono idea toisaalta..)

Hetkellisestä alkoholimyrkytyksestä pääsee kohmelolla (eli ei hätää!) Jonkun aikaa kestäneen pahoinvoinnin, päänsäryn, yleisen voimattomuuden, alakuloisuuden(kutsutaan tänä päivänä morkkiksesksi)tympeyden ja oksennuskohtausten jäljestä ruumis jälleen pääsee entiselleen.

Nykyään tiedetään, että väkijuomain käyttäjä ei turmele ainoastaan omaa ruumistaan väkijuomilla, vaan että hän voi jättää myöskin lapsilleen perinnöksi sellaisia tauteja kuin kaatuvatauti, hermoviat ja tylsämielisyys. (Viimeksi mainittu taitaa olla monilla verissä ihan muutenkin..)


Jos hermosto pitemmän ajan kuluessa tulee ylenmäärin rasitetuksi, niin se väsyy ja ihminen tulee heikkohermoiseksi. (No täähän selventää..)

Kulkutaudit eli tarttuvat taudit ovat saaneet nimensä siitä, että ne tarttuvat tautisiemenestä, joka ulkoapäin tulee ihmisen ruumiiseen..tavallisia tarttuvia tauteja ovat lavantauti, punatauti, keuhkotauti, keuhkokuume, kurkkumätä, isorokko, tulirokko, tuhkarokko, hinkuyskä, pilkkukuume ja ruusu. (Juu, ihan perussairauksia..) Tiedemiehet ovat tehneet sangen merkillisiä havaintoja kulkutautien synnystä. On nimittäin saatu selville, että kulkutaudit syntyvät äärettömän pienistä sienentapaisista kasveista. Näitä taudinsiemeniä nimitetään bakteereiksi eli mikrobeiksi. (Vau, meille jo niin tuttua juttua..)

On se vaan kuulkaa maailma muuttunu tässä vuosisadan kuluessa. Mitenköhän paljon meiän nykylääketieteelle naureskellaan tulevaisuudessa?

Tässä teille vielä kuva ajalta, kun olin nuori ja nätti. Ihan vaan torjumaan tylsämielisyyttä, jos kuitenki päätätte ottaa tänää yhen lauantaikaljan..

Ciao Italia

Muistatteko ku oli kirjeenvaihtoilmotuksia ja joskus ne alko "Ciao te kaikki nuoret tyypit sieltä ja sieltä.." Mie ihmettelin aina pienenä, että mikä hiton CIAO. (Lausutaan niinku kirjotetaan.) Onneks tänä päivänä oon nii sivistyny, että tiiän sen tarkottavan "Moi" Italiaks :D (lausutaan tsau)Ja sitähän myö tässä miu rakkaan siskon kanssa hoettiin viimeset pari päivää! Mie kerron nyt teille mitä myö puuhattii..

Lennettiin Milanoon ja otettii sieltä juna(muna)alle ja kruisattiin meiän pääkohteeseen, eli Firenzeen. Kaikki tietysti muistaa Leonardo da Vincin. Leo, tuo vanha veijari on veistelly aikanaan tälläsen patsaan, joka on hänen ajatuksensa täydellisestä miehestä. Omaan makuuni tuolla oli vähä liian isot kädet ja jalat ja muutenkin hän oli aika.. kylmähkö. Ja kovin vaalea! Ite tykkään jotenki tummemmista miehistä mutta makuasia. Tietty miesihanne on voinu muuttuaki tässä vuosisatojen saatossa. Nii, ja tuo on siis oikeesti kopio, tarkka sellanen. Ei jaksettu jonottaa puoltatoistatuntia kattomaan sitä Leon tekemää, ni otettii kuva tosta kopio-Daavidista. Nähtii kyllä kuvia aidosta ja ihan samalta se näytti!

Sit sielä oli ihan huippuhienoja katulappujen jalkoja. Kirjaimellisesti :D

..ja muumioita. Ja kaikkee muuta Egyptiläistä kulttuuria. Nää oli miusta reissun mielenkiintosimmat osiot, eikä ollu jonoa museoon!

Oli siel sit jotai rakennuksiaki..

Koska meillä oli aktiiviloma, ni välillä piti tankata..

Panostettii ja ostettii "se kalliimpi" tölkkiviini. Eurollaki ois saanu mutta maksettii 2,50e! (Ei oltu varmoja onko hotlan keittiössä korkinavaajaa, ni ei otettu mitää riskejä..)

Ja sit vielä vähä kulttuuria

Tää on jotenki..en tiiä, raaka? :D

Sit sielä oli toi joku tollanen silta? Oli vissii aika vanha. Ja tunnettu. Otettii kuva :D

Noh, myö luonnollisesti suoritettii 5 kaupunkia neljässä päivässä, eli lauantaina Firenze oli jo niin nähty että suunnattiin..

Siennaan..

..sieltä San Gimignianoon..

..ja (nyt tulee kuva-arvoitus)

Kyllä. Se torni on ihan perhanan vinossa!

Sunnuntaina suunnattiin Milanoon, kun mei lento lähti sieltä takas. Aateltii viettää iltapäivä siellä.. Oli kyllä yks tylsimmistä kaupungeista ever :D Tässä on Milanon paras ostos:

Vähä jännitti saanko mie tuua Taren kotii, että tuleeko siitä sanomista. Että K sanoo tyyliin se on joko Tare tai hän. Tehtii Saken kaa diili, että se adoptoi Taren sitte, jos se ei saa tulla meille. 

Huippureissu R&ES-groupilta taas. Tässä vielä pari havaintoa siitä, kun matkustaa perheenäidin kanssa:

1. Perheenäiti on leppoisaa matkaseuraa, sillä hän voi juoda viiniä ilman omantunnontuskia jo lounasaikaan, tämä siis, kun perhe ei ole mukana.

2. Perheenäidillä on hyvä järjestelykyky. Hän lukee karttaa ja pystyy tekemään suunnitelman koko päiväksi.

3. Perheenäidillä on uskomattomat unenlahjat. Kun hän nukkuu, hän nukkuu ja aamuyöstä toiselta puolelta meiän prinsessasänkyä alkaa kuulua jo mutinaa tyyliin: "Älä yritä esittää että sie muka vielä nukkusit." (Huomautettakoon, että kello oli soimassa tunnin päästä ja perheenäiti oli miuta hereille uhkaillessaan ehtiny jo somettaa sen älypuhelimella jo n.kolme varttia.)

4. Perheenäitin kanssa ei tarvitse jonottaa tuntikausia nähtävyyksiin, riittää kun käy museon ulkopuolella ottamassa pari kuvaa. (Siksi tässä nyt näitä meiän pärstäkuvia.)

Perheenäiti on parasta matkaseuraa :)

Loppukevennykseksi Pisan tornin juurella (selvinpäin) keksitty puujalaton vitsi:

Mikä on viemärin vastakohta?

Tuomari!

AAAAHAHAA! Ite keksin, oikeesti :D K oli iha vaikuttunu miu huumorista. 

Olen siis takaisin linjoilla, jatkakaa miu blogin seuraamista. Kiitos!

Tapahtui baarissa ja uimahallissa

Miule se sitte sattuu ja tapahtuu, ette kuulkaa usko! Tässä kaks tarinaa, eri paikoista. Toinen ravitsemusliikkeestä ja toinen urheilupaikasta.

No tää eka tapahtu Oululaisessa baarissa. Sielä oli ennen sellanen rustiikkinen drinkkibaari, joka ois satavarmasti menestyny Helsingin Kallion kaupunginosassa mutta ei sitte näköjää pitemmän päälle pohjoisessa pikkukaupungissa. Onneks sen tilalla oli toinen mesta, josta sai alkoholia. Se on kylmänä syysiltana tärkeetä, ettei tartte kovin kovasti metsästää sitä tuoppia. Se mikä tässä oli kuitenki pienoinen ongelma, niin ennen ginivoittoinen drinksubaari oli muuttunu olutpaikaksi. Siis tiiätte sellanen mesta, jossa on seinät täynnä eri kaljojen nimiä ja se innostunu baarimikko alkaa kertoa siu mukana kulkevalle parrakkaalle,soturin näköiselle miehelle eri vaihtoehtoja mikä ois sellanen just siihen hetkeen sopiva olut. Sitte tulee miu vuoro tilata.. Oon jo tsuumannu seinälle, että sielä ei o mitää mainintaa siidereistä, viineistä, lonkeroista tai ylipäätään mistään muusta maailma alkoholipitoisesta juomasta jota saisin kurkustani alas. Mutta onhan täällä nyt pakko jotai olla? Kysyn jotai erikoissiideriä, jota ei tulis ihan joka kuppilassa vastaan. (Koska halusin olla hyvä ihminen, enkä tilata sitä perus ginitonikkia tai lonkeroa. VIRHE!) Baaritiskin toisella puolella seisova n.17-vuotias hipsteri toteaa suurimman esittelyintonsa jo selkeästi lässähtäneenä, että no ommeillä tää siideri x, sitä en ole ainakaa ihan joka paikassa nähny. No sitä sitte.

Saan lasillisen ja meen ettimään miu nurkkapöydässä mörköilevän soturiseuralaisen. Aletaan maistella meiän erikoisjuomia. Otan hörpyn ja toisen. Juu, kyllä tää erikoissiideri maistuu..hmm..joo, laimeelta valkoviiniltä, korjaan halvalta, laimeelta valkkarilta, jossa on hiilihappoja. Jos silmät kiinni oisin juonu, ni en kyllä ois osannu yhtää sanoo mitä juon. Hetken mietin, että käviskö sanomassa, että tuiikohan tähän nyt jotku hanan pohjat mutta koska olen minä, niin "en kehtaa" (Tää suora lainaus soturin suusta). K:n mielestä miu juoman ainut vika oli se, että se oli kovin kovin kuivaa. Mutta kyllähän nyt megakuivaki siideri maistuu jollekki? Esim omenalle?

Noh, hetken päästä se lapsihipsteri hiihtää sieltä tiskin takaa kysymään kuinka juomat maistuu. Soturi kertoo ronskisti mielipiteensä kuinka kalja ei nyt ihan vastaa sitä mitä hän haki. Hipsteri kääntyy odottavana miuta kohti. Alan hikoilla tuskastuneena ja yritän päästä tilanteesta hymyilemällä. Että ei vaa tartteis sanoa mitää negatiivista, antaa rakentavaa palautetta.. K ei kuitenkaa päästä miuta tilanteesta vaan toteaa, huom, suora lainaus: "Rouva tässä ei kehtaa kysyä mutta kuuluuko tuon siiderin olla noin kuivaa?" Mie oisin halunnu vajota maan alle. Koska ongelmahan ei ollu kuivuus vaan se, että se maistu liikaa merivettä juoneen saukon kuselle! Yritin siinä jotai piipittää mutta en saanu sanottua mitää :D Mitä vastaa hipsteri? "Joo, no sen ei kuulukkaan olla mikään makee. Se on tollanen autenttisempi siideri, varmaan tosi erilainen jos on tottunu näihi perus suomisiidereihin."

Sellasta. Tämän illan jälkeen maailma on muuttunut. Kahden toisistaan tietämättömän ihmisen kohtaaminen lokakuisen Oulun yössä muutti heidän kummankin elämää. Nyt täällä pallolla tallaa joku, joka on menettäny uskonsa "autenttisiin suomisiidereihin" ja toinen, joka kuvittelee, että miu mielestä "oikee" siideri maistuu joltai Golden Capin mansikkalitkulta. Ei sillä että tää varsinaisesti vaikuttais meiän kummankaan arkeen millään tavalla, mitä nyt mie en aio enää mennä kyseiseen kaljakuppilaan ja se 17-vuotias baarimikko sai hyvän jutun naureskella muiden kollegoidensa kanssa kuinka tuli taas yks asiakas, joka ei ymmärrä mitään hyvän päälle.

Tähä välii joku kuvakevennys ennen seuraavaa juttua:

                                      Mie ennen sinne yöjuoksulle lähtöä:

(Iskä: Tytöt on ihan että En o vielä valmis, sulje ovi!)

Noni, no tästä voi tulla näköjää vähä pitkä juttu mutta oon tosiaa tässä lähössä ensviikolla reissuu, enkä pääse hetkeen päivittämään blogia, niin jos tuntuu, että tulee oireita, että aamukahvipöydässä, ruuhkabussissa tai pöntöllä ei o lukemista, niin tässä kohtaa kannattaa katkasta. Kakka ja lukeminen.

Eli tapahtui uimahallissa. Tornion uimahalli oli tositosi pitkään rempassa. Tyyliin yli vuoden. Havaitsin sit ihan sattumalta jossai alueuutisissa, että remppa on valmis ja halli o avattu! Tää tapahtu siis sunnuntaina tai maanantaina. Meillä oli perjantaina koulutuspäivä = istuttii auditoriossa klo 8-16 kuulemassa miten tuleva hätäkeskusuudistus tulee vaikeuttamaan meiän arkee. Eiku siis helpottamaan, tietty! En tajuu mite kenenkää pää kestää tuollasta työaikaa. Olin jo enne lounastaukoa taantunu jonku alkuihmisen tasolle ja iltapäivällä olin jo ihan tööt. En siis kyenny mihinkään älylliseen toimintaan enää iltapäivästä vaan aattelin lähtee testaamaa kotikylän uudistetun uimahallin, eli simhall på svenska. (kyllä, piti tarkastaa sanakirjasta, kyllä, meinasin kirjottaa svimhall.)

Tietty laiskuus meinas kolkutella ja totesin siinä K:lle, että josko meen vaa huomenna salille.. Mitä toteaa hän? "ARVASIN!" (Kuvittele tähä vielä sellanen tehostenauru) No mitä siinä nyt sit enää voi muuta ku lähtee sinne perhanan hallille!

Pakkasin laukullisen tavaraa(miks uimaa lähtiessä tarttee aina nii hitoksee paljo kaikkee?!)ja käppäilin hallille. En tiiä miks aattelin, että uutuuden viehätys ois vajaassa viikossa laskenu jo nii paljo, että saisin olla perjantai-iltapäivänä parhaaseen katseluaikaan sielä uimahallitiloissa IHAN YKSIN?? No totuus iski ihan siinä ovella, ku lauma lapsia jonotti lippuluukulla. En tiiä mikä niitten mobilepay-sovelluksissa tökki mutta luvattoman kauan ne siinä lippuluukulla turas. Viimein tuli miu vuoro ja kas, ihan perinteisellä käteisellä selvis 1/4 siitä ajasta, ku mitä niillä "Jonneilla" siinä kesti. (Tän jonne-asian totes joku toinen lapsi miu takana siinä jonossa.) 

Sinne oli tullu sitte sellaset hienot rannekehässäkät, eli ne nilkkaan pujotettavat eriväriset avainlenkit on historiaa. Siinä sitte koitin keksiä mite päi se ranneke työnnetää mihiki reikään ja mihin kaikkiin paikkoihin sitä pitää näyttää, että pääsee uimaan. Kamat kaappiin, melko pienet akrakadabrat pukukaapin sulkemiseksi ja eikun suihkuun. Suihkuhuone on täynnä ihmisiä. Mie vihaan ihmisiä nykyisin. Ainaki pikkusen. Saunassa sai sentäs olla yksin mutta löylyjä sieltä ei irronnu ku nimeks. Tunsin siinä uimapukua päälleni taiteillessa kuinka joku lapsi tuijottaa. Oikee ootin keskustelua, jossa se toteaa äidilleen jotai "tädin tatuoinneista." (Ja miulaha ei siis ees oo mitää kovin ihmeellisiä kuvia, eikä nii isojakaa). Harmikseni totesin, että tää kyseinen ihmisyksilö oli tällä kertaa hiljaa. Oisin niiiiin halunnu päästä käyttämää terapeutin vastaaviin tilanteisiin suunnittelemaa lausahdusta: "Vuosi sitten olin vielä setä." Siinä ois ollu äitille iltahommia keksiä kuinka selittää tää asia. Äityli ois salettii keskustellu siinäkohtaa sata kertaa mielummi vaikka siitä ikiaiheesta, että mistä hitosta se haikara ne vauvat oikee aina löytää..

Noh, selvisin altaalle asti. Vesi oli jääkylmää, niinku Tornion hallissa tunnetusti on aina ollu. Uimavalvoja istuskeli just siinä superhitaat kuntouimarit-radan vieressä, johon olin suuntaamassa. En siis voinu jäähä yhtää totuttelemaan siihe avantoon vaan oli pakko mennä sillee suorilta. Että näyttää pro´lta. (koska mie just tunnetusti oon tosi kiinnostunu siitä mitä muut miusta aattelee..) Virittelin samalla vielä uimalaseja naamalle. Olin tositosi ammattimainen ja sehän tehos! Sielä radan toisessa päässä nimittäin hyppeli lapsia niiltä lähtötelineiltä altaaseen. Siellä hallissa oli siis noi kolme ja puol hehtaaria sellasta pygmiteinimekastustilaa mutta siinä oli tietty just best ever-paikka loikkia. Pari kertaa väistelin niitä ja kuulin superkuulollani veden alle, kun se valvoja huuteli "tytöt, tytöt.." Yritti saaha niitä väistämään radalle saapunutta superuimaria(=minä). Mitään ei kuitenkaan tapahtunu, joten se nous siitä tuolilta ja meni henk.koht.sanomaan, jolloin rata rauhottu. Veikkaan, että sen punakeltainen uimavalvojashortsiasu ei luonu heti sellasta pelottavaa auktoriteettiasemaa, joten ne teinit käytti sitä vähä niinku hyväkseen. Varmasti olisivat häipyny heti, jos tuolla vesipelastuksen ammattilaisella ois ollu päällä sellanen sininen poliisihaalari ja vähän enemmän tukkaa.

No, lapset väisti ja mie pääsin jatkamaa. Siinä räpiköidessä mietiskelin, että pitäsköhän hankkia sellanen munamallinen uimahattu noitten miu speedo-merkkisten uimalasien kaveriks, ni menisin ihan täysillä Jani Sievisestä :D Koska se valvoja päivysti tosiaa ihan siinä miu radan vieressä, ni osoitin sille kiitollisuutta tilan raivauksesta esittämällä niin ammattilaisuimaria kuin mahollista. Asettelin välillä miu laseja paremmi naamalle ja sit aina ku läksin siitä sen päädystä uimaan, potkasin vauhtia seinästä ja laitoin kädet sillee "limittäi" ja päällekäi, kämmenet siis, siinä liukuvaiheessa. Iha niinku Jani konsanaan! Jaksoin uida n.300 metriä. En ois jaksanu puolikskaa nii kaua mutta ku se valvoja nyt oli raivannu sen radan miule verellä, hiellä, kunnialla ja punasilla shortseillaan, niin pakko oli ottaa pari ylimäärästä rundia. Heti ku se meni kahvitauolle, poistuin. 

Summa summarum, Tornion uimahalli on hieno kokemus jos arvostat monimutkaisia kaappilukitussysteemejä, et tarvitse kuumaa saunaa ja pidät erityisesti 4-12-vuotiaista ihmisistä! 

Pian, pian UUDESTAAN! 

Tässä vielä yks loppukevennys. Miu spotify tarjos tätä biisiä miule sellasella sen oman mielen listalla, jota se markkinoi miule nimellä: Jenni, tässä siule soittolistaa jossa on mm. Apulanta, Yö, Hector..

voi https://www.youtube.com/watch?v=mHP_9j2Cx3M

p.s. Nyt sielä soi Matti Esko ja Risteysasema. Oon ehkä tullu vanhaks? 

Aasiakas

..piste net. Eli siis www.aasiakas.net. Nettisivu, joka päivittyy turhan harvoin mutta joka niin tehdessään saa miun uskon ihmiskuntaan aina vajoamaan astetta alemmas. Omassa ammatissani ymmärrän, että asiakas ei aina jaksa käyttäytyä. On hätä, on kipua, on tikku sormessa, on flunssa ja yskääkin jo niin monta päivää, että se on nyt päästävä ambulanssilla keskussairaalaan. Perhanan arvauskeskuksien lapsilääkärit taas tehneet muuta kuin määränneet buranaa. Ymmärrän, kuuntelen ja ymmärrän vielä vähän lisää. Empatiavarastoni suorastaan tulvii yli äyräidensä ja siitä riittää jokaiselle tarvitsevalle. No, ok, yöllä puoli kolmelta vaivaava ripuli voi saada ehtymättömän empatiasammioni pohjan häämöttämään mutta koskaan se ei täysin tyhjene. Koska eihän kukaan nyt turhaan ambulanssia soita!

Sitten oma lukunsa ovat muiden palveluammattien päivän piristäjät. Asiakas on tietysti aina oikeassa.. Välillä kyllä näitä esim kaupan kassatädin kertomia juttuja kuunnellessa tulee mieleen, että voisko se asiakas sittenkin ihan joskus vahingossa ollakin väärässä?

Miu terapeutti on huoltoasema-alan ammattilainen. Se osaa kaiken muun äijäilyn lisäks myydä kaasupulloja, saa jumiin jääneen autonpesukoneen toimimaan, osaa soittaa poliisille ja pitää teinilaumat kurissa. Toisinaan oon kuitenki ihan pikkusen huolissani sen mielenterveydestä. Tässä ihan oikea feispuuk-päivitys aikojen takaa. Julkaistaan täällä foorumilla ihan luvan kanssa:

Ja vielä yhen illan jaksaa jaksaa... Pidetään joku päivä "päiväni mopopoikana/tyttönä" ja mennää huoltoasemalle. Kirjotetaan pöytäliinaan HOMO,pelataan myös ristinollaa liinan ruuduilla, sekotetaan suola ja pippuri, osa luonnollisesti kaadetaan pöydälle ja lattialla ja loput pöytäliinan alle, silputaan kaikki irtoava paperi pienen pieneksi, mukaanlukien mahdolliset tekokukat... piirrellään myös kaikkiin mahdollisiin paikkoihin viiksiä ja kirjoitellaan moi... Lopuksi löysätään ne sekotettujen pippureiden ja suolapurkkien kannet, tungetaan reiän täyteen hammastikkuja ja katkotaan ne niin ettei erkkikään saa niitä enää siitä pois. loput hammastikut pilkotaan pieniksi ja jätetään pöytään. lähtiessä pöllitään karkkia. ja lopuksi tilataan ISOT RANSKALAISET! Kuka lähtee mukaan?

Tässä kaikessa miuta ihmetyttää ihan vaan pari asiaa:

1. Miks jokapaikkaan pitää kirjottaa "Homo"? Oon huolissani nykylasten mielikuvituksesta. Tätä asiaahan oon siis pohtinu jo yhessä aiemmassa postauksessa. Edelleen peräänkuulutan pientä omailmaisun herättelyä. Ja ei, tähän ei lasketa sitä että kirjottaa "henkilö x on homo". Kirjottakaa hyvän kakarat enskerralla sinne seinään tai pöytäliinaan vaikka amygdala, mitokondrio tai vaikka transsukupuolinen. Vähä nyt tsemppiä hei!

2. Eikö se suolan ja pippurin sekoittelu ole osittain sellasta pikkusen vähälahjaisten hommaa? Ja muutenkin sellanen tarkoituksellinen sotkeminen. Sitä harrastaa alkuameeba-asteella olevat ihmisenalut ja neki siirtyy heti kohta korkeamman älyn luokkaan, kunhan täyttävät 1-vuotta, joten hyvät mopolapset, yrittäkää nyt edes.

3. Karkin pölliminen. No, kai se menee sitte jonku jännitysmomentin piikkiin? Äly hoi.. Äidit ja isät, ohjatkaa vielä turmeltumattomat jälkikasvunne hevosten pariin. Meillä talleilla kasvaneilla ei ollu aikaa eikä energiaa hillua yötä myöten jossain huoltoasemilla häiritsemässä rekkamiehiä ja taksikuskeja. Meistä on kasvanu järjellisiä aikuisia, jotka vaan "heppailee" ja yrittää ottaa itsestään ja hienosta hevosestaan hienoja selfieitä..

Ei vaan lähteny. Kukaan ei varmana usko, että tuo on maailman eniten mamman mussukka ratsu.. Se ei vaan raukka osaa poseerata :D

No, enivei, käykää lukemassa aasiakas.netin hienoja kertomuksia ja menettäkää työki uskonne ihmisiin!

Tässä vielä loppuun lainaus Kimmolta: "Kanna aina veistä mukana, sillä et koskaan tiedä koska kohtaat juustokakun."