maanantai 15. huhtikuuta 2019

EiMitäänAsiaa

Noni karvakorvat, tässä teille sekalainen postaus eri asioita.

Asia 1. Äidit, vinkkinä teille, että jos harrastatte jotai yleismaailmallista kaiken kansan lajia, kuten vaikka ratsastusta ja siellä tallilla käy teiän jälkikasvun kanssa samalla luokalla olevia ihmisiä, niin älkää olettako, että he ovat automaattisesti ystäviä keskenään. Koulussa, varsinkin yläasteella, vallitsee tiukka hierarkia, joka menee näin:

-Nörtit, joitten kanssa kukaan ei taho leikkiä mutta jotka on oikeesti mukavia ja pärjäävät koulussa. Menevät lukiosta suoraan jonku ison firman palvelukseen ja tienaavat ekan miljoonansa, kun muut vielä miettii mitä sitä elämällään tekis.

-Sitte on suositut. Ne on niitä, jotka päättää mitkä vaatteet on muodissa, mikä musiikki on jees, jaksaako tänä iltana lähtee bileisiin vai nou(koska jos suositut ei saavu juhliin, ne oli ihan huomionarvottomat kemut!) ja onko kalapuikot hyvää ruokaa vai ei. Suosittujen suosio karisee heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen, kun kaikki luokkakaverit, joita tarvitaan kannattelemaan suosikkeja, on kasvattanu selkärangan ja opetellu vähä itsetuntemusta.

-Oudot. Niillä on selkäranka jo imeväisikäisenä. Outoja ei paskaakaan kiinnosta mikä on muotia tai mitä musaa pitää kuunnella. Oudot on oman tiensä kulkijoita, joita se marimekko-paituliin pukeutuva Marjukka-ope vähän pelkää. Ihan suotta tosin, sillä oudot ei taho kenellekään mitään pahaa, kunhan saavat olla omissa oloissaan.

-Tavikset. (Ite kuuluin näihin vielä yläasteella, myöhemmin miusta tuli outo.) Ne on sitä täytemassaa, jotka ei jää yhenkään opettajan mieleen, ei edes Marjukan. Tavikset eivät saa hyviä tai huonoja numeroita, eivät ole suosittuja mutta suorittavat yläasteen oppivelvollisuuden täyttääkseen. Heistä voi tulla mitä vain.

Noni, no on sanomattakin selvää, että jos olet tavis, niin et voi hengailla suosittujen kanssa. Eli äityli, jos yrität innoissasi joskus tuoda lapsesi ja saman harrastuksesi kanssasi jakavan taviksen jotenkin yhteen vapaa-aikanaan vain, koska he ovat samalla luokalla, niin vinkkinä vaan, ei kannata. (En tiiä saiko kukaa tästä nyt mitää selvää?)

Tuli joku lapsuusajan trauma mieleen..

Sit asia kaks: Mie liityin just instagramiin ihan vaan, koska kävin eile ottaa hienoja kuvia kallosta ja keväästä. Miula oli hieno nimiki valittuna: "Pikkukallo". No tietty joku tavis oli jo varastanu miu "instanimen." Että haistakoot paska vaan. No, ei se mitään, keksin paljo paremman mutta ku aloin innoissani sitte lataamaa kuvia ni kuinka ollakaan, ei onnistu. No, tapojeni vastaisesti menin ja luin ohjeet, kyllä, uskokaa tai älkää! Sielä oli kerrottu, että "paina sitä pikku plussymbolia sielä ruudun alareunassa ja jaadajaadajaada.." Mie etin pikku plussaa, ei löydy? Mutta löysin pienenpienellä fontilla painetun tekstin jostai ruudun alimmasta, pölyisimmästä nurkasta että: "Pöytäkoneelta ei voi ladata kuvia." ETTÄ HAISTAKAAPA VAAN ITE! Ihan paska sovellus oliki. :D En osannu poistaa sitä tiliä, joten pidän kettuillessani varattuna miun hienon käyttäjänimen, ettei kukaa muu varasta sitä. Nih. Nyt miula on instagram-tili, johon ei saa yhtää kuvaa. Tää on kyllä iha tyypillistä miulle, että ei sillä :D

Tästä päästään aiheeseen kolme, eli älypuhelimet. Miula oli heikko hetki ja mietin, että oisko ostanu älyluurin. Siis jos sen ois saanu ilman puhelintoimintoa, pelkällä netillä. Se ois kätevä, vois kuunnella spotify´ta, kuunnella äänikirjoja ja käytää google mapsia ja joskus guuglea. Puhelin ois sit tietty ihan erikseen. (Loppuis se kavereille soittelu, että "katotko netistä missä voi ennakkoäänestää..") Tulin sit kuitenkin järkiini ku muistelin, että miule kettuillaan vieläki satunnaisesti ku ostin paskiaisen ja siitä on kuitenki jotai 4 vuotta aikaa. Luovuin ajatuksesta. Kuuntelen sittenki mielummi radiosta biisejä kuten vaikka: palavaa vettä ja suomen muotoisen pilven alla. (Kirjotin ne tarkotuksella pienellä, koska en oikeesti oikee enää jaksa niitä ralleja mutta täällä Torniossa ei kuulu kovinkaa moni radiokanava, eli valinnan varaa ei oikee ole..).

Nii, ja vielä aihe neljä eli kerrottakoon, että ostin käsisaippuan. Siinä ei sinällää o mitää ihmeellistä mutta tiiätte kui kiva on ostaa uus saippua, ku edelline loppuu. Voi ostaa jonku uuden, ihanan tuoksun! Mie arvoin jonku kuusenhavunhajun ja tyrni-mikälie välillä. Aattelin, että tyrni on nii eksoottine, otetaa sitä. Oli vielä oikee luomua ja kaikkee. Hmm..joo, se on totta tosiaan tosi luomua. Ei haise mitenkää teolliselle kuusenhavu-hajuaineelle vaan ihan rehelliselle kevätillassa mouruavan kollikissan kuselle. Ja miula on sitä koko purkillinen! Enskerralla otan sitä teollista apilanhajusta saippuaa..

Ah! Ihanaa ku sain avautua! :D Laitan teille nyt tähä nää miu "instakuvat" ku ei niitä sinne instaakaan saa. Olkaapa hyvät:






tää viimenen on neljän kuvan kollaasi:






Haahahaa!

Palataan linjoille. Miu perhe tulee tänne huomenna. Ehkä kerron teille mitä myö tehtii niiten kaa :D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti