..Ja kesä on ihan tässä näin! Voi kun kaikkee tätä alkavan kesän tuoksua ja tunnetta sais pieneen purkkiin, jota vois sitte sydäntalvella raotella ja muistella näitä ihania hetkiä :) Tiiättekö sen tunteen, ku tulee myöhään illalla kotiin jostai (vaikka töistä, koska miulahan ei nykysi o muuta elämää. Uskoakseni joskus oli?) ja on iha tyyntä, tuoksuu ruoho, pöly, tuomi, kevät. Ei tuule. Sellanen ihana rauha.
Sitte on ne hetket, ku on päivä, aurinkoista ja haluu lähtee kaverin kaa eräjormailee. Se vaatii oikeesti kaikenlaista härpäkettä. Eräjormailu siis. Pitää olla ties minkälaista kauhaa ja kapustaa, keitintä ja levyä, laavua ja alustaa. Se o iha samanlaista välineurheilua nykyään ku kaikki muukin, josta on tullu muodikasta. Myö mietittii pitkään mitä kaikkee tarvittiin meiän päivävaellusreissulle.. (Lue: Läheteltii 8 min enne sovittua lähtöaikaa vielä viestejä, tyylillä: "Onko siula istuinalustaa, vesipulloa, reppua, kyypakkausta, rakkolaastaria, karhunkaatoon tarkotettua jouskaria, kenkiä joilla voi kävellä metsässä..?")
Päädyttiin tekemään päiväreissu Hyvinkäälle ja sieltä löyty sopiva kohde, vajaa 13km pitkä Mustan kiven kierros. Päädyttiin tähän retkikohteeseen tietty hienolta kuulostavan nimen takia ja toisaalta, koska sen kuvauksessa kerrottii sen nimenomaisen pätkän olevan haastavakulkuista. Ajateltii, että tää karsii enimmät lapsi- ja mummoperheet meiän reitiltä. (Koska meistä kumpiki vihaa nykysi ihmisiä. En tiiä mite tähä on tultu??)
Noh, eka pikku ajelut Hyvinkää-cityllä. Sehän on kuuluisa siitä ammuskelusta, joten aateltii, josko siitä kaupungista sais jotai muutaki mielikuvaa. Paikallisesta Jounin valinnasta eväät mukaan ja ei muuta ku pösön nokka kohti tuntematonta.
Kuten sanottu, itse vihaan kaikkea ennakkosuunnittelua ja tähän lasketaan siis myös kartan lukeminen. Onneks miu matkaseura C on vähä kokeneempi eräjorma ja tiedostaa, että karttaan on ihan hyvä tutustua etukäteen. Kerrasta oppineena ollaan havaittu, että siitä lähtöpaikalla olevasta kartasta kannattaa ottaa kuva omalla älypuhelimella, joten siitä voi sitte matkan varrella tarkistaa onko vielä oikeella reitillä. Nerokas vinkki, jota kehotan käyttämään!
Reitin varrella oli vaikka mitä jännää.. Esim (ryypät)kääpä:
..vai mikä lie sieni olikaan?
Upeeta suoaluetta:
ja tietty joku runkkari oli halunnu kieltää meitä menemästä JUST tohon risukkoon. Noh, pitäköön puskansa.
Eväät on tietysti retken tärkein osa. Tässä tulee the eräjormien vinkki nro 2. Tikkucroissant. Eli osta kaupasta sellanen valmiscroissant-pakkaus (löytyy ainaki Hyvinkääläisen marketin valmiskakkuosastolta, kylmähyllystä siis.) avaa nuotion äärellä, kääri löyhästi tikun nokkaan ja eikun paistamaan! Makeassa versiossa väliin voi kääriä loppuvaiheessa vaikka suklaata. Itse testasin Japp-patukkaa mutta ehkä joku perus Fazerin sininen toimis paremmin. (En saa rahaa tästä mainoksesta mutta Fazer, olen avoin yhteistyölle!)
Toki joku setä kävi kertomassa, että nyt on metsäpalovaara ja kaikenlainen avotulen teko on kielletty. Myö kerrottii sedälle, että tässä oli hiillos jo ku myö tultii, joten jatkettii sitä vaa siitä. Setä meni menojaan puhisten ja myö tytöt jatkettii grillaamista kaikenlaisia kipinöitä vahtien. Lopulta notskille tuli ruuhkaa, joten kerättii kamat ja jätettii tulet sityhipstereille. Heillä ei ollu eräjormatarviketta, vaan olivat enemmän sellasta marimekko-kansaa, joilla oli vauva (joka ei saanu olla savussa) ja koira, joka teki järvellä jotai tyhmää ja vauvan (ja varmaa sen koiranki) äiti, joka kuulosti olevan vähä vielä vauvahormoonihuuruissa ja isi, joka kanto vauvaa(joka ei saanu olla savussa)eturepussa ja sitte oli joku, joka söi soijanakkeja. Juttuun liittyy myös ylikallis pienpanimo-olut. (Jos joku siitä porukasta nyt tunnistaa itsensä tästä tekstistä, tältä päivältä, ni ei, en kirjota tätä millää pahalla teistä vaan sai mukavan lisämausteen tähä muutoin niin tyhjään erätarinaan..)
Tää liittyy miun ja C:n eväisiin. Se on ihan vaan peruslonkeroa, ei mitää hipsterimaustetta siinä.
Matka jatku tankkaustauon jälkeen. Bongattii vaikka mitä erilaisia metsätyyppejä. Oli peikkometsä, röllimetsä ja tässä kuvassa näkyvä keijukaismetsä. Tuo keijukaiselta näyttävä hahmo tuossa on C ja tuo on joku ihana virkistävä metsäpuro, jonka solinan saatte nyt vaa päässänne kuvitella. (Kuvitelkaa myös, että jossain tuolla ylempänä on keijujen huussi, sellanen pieni sienen mallinen puucee, jossa joku käy kusella ja sitte se jätevesi valuu alaspäin ja myö täällä ihastellaan raikasta puroa.. Ha!)
Ihana päivä, ihana retki! En miettiny kertaakaan työ- enkä miu tulevaisuusahdistusasioita KOKO päivän aikana, eli ihana nollaustauko. Kotiin päin tullessa haettii vielä huoltsikalta burgerit ja mentii paikalliseen pulsupuistoon syömään niitä. Siellä oli suihkulähde ja kaikkee. Oi sitä tunnelmaa!
Päivän suurin ajatus oli kuitenki se, ku keksittii missä kimalaiset asuu! No tietenki hyönteishotelli air B´n´Bumblebeessä :D
Noni, nyt sitte jättäkää se iänikuinen Nuuksio rauhaan ja suunnatkaa välillä Hyvinkäälle. Siellä oli rauhallista ja myös metsäistä. Ja kallioita. Ja keijuja.
Nih.
Tässä vielä päivän pääkallo:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti