Tiiättekö rakkaat lukijani sen tunteen, ku oot menossa kaikessa hyvässä uskossa ystävän mökille viettämään kesäviikonloppua ja siut viedäänki lapsuudenkotiin juhlimaan yllätys 40-vuotisjuhlia??! Joo, voin kertoo että miekä en tienny miltä se tuntuu ennenku itse koin!
Oltii suunniteltu K:n kanssa mökkeilyä jo vaikka kuinka kauan, siis tyyliin kevään räntäsadepäivistä alkaen. Olin tietty iha että "Ehä mie tiiä missä mie oon sillo töissä ja missä vuorossa ja vaikkajamitä" mutta koska olin nii innoissani päästessäni mökille (kyllä, olen mökki-ihminen, pidän nuotion savussa istumisesta, hyttysistä, ulkohuussista, siitä että ei o sähköä, siitä että on kylmä ja sataa ja ukkostaa mutta saa istua mökissä, juoda siideriä ja pelata ikivanhoilla korteilla ristiseiskaa..) olin päättäny saaha kyseisen viikonvaihteen vapaaks keinolla millä hyvänsä. (Koska ihan jo kahen vuorotyöläisen vuorojen yhteensovittaminen on hanurista ja siihe lisäks vielä kun ei o ihan täysin oma mökki, niin pitää huomioida muutki mökinkäyttäjät jne..)
Tuli kesä, tuli (taas kerran)uus työpaikka, tuli tasaiseen tahtiin kulkevat 24h työvuorot ja kuinka ollakaan, miula oli "mökki"viikonlopun sunnuntai töitä. Olin jo varautunu että haen kortisonipiikin johonki alati tulehtuvaan niveleeni ja saan sillä saikkua, jos mitää muuta keinoa ei tarjoudu. Onneks mukava työnantajani oli päättäny muuttaa miut (miulta turhia kyselemättä) 2-vuorosta 3-vuoroon just samalla hetkellä, kun nää mökkijuhlat oli. Eli siinä sitte tarjoutu näppärästi ihan kokonainen neljän päivän vapaa just tän vklopun yli. Ei tarvinnu mennä piikiteltäväks, eikä anoa keneltäkään vuoronvaihtoa.
Olin aiheuttanu kuulema pieniä suunnitelmamuutoksia päättäessäni reissata Lepraan jo torstaina. Vissii järjestävä taho oli aikonu järkkäillä jotain jo sillo mutta miepä pelmahdin paikalle :D Lisäks olin huolehtiny ite nurmikon leikkuusta (jonka oisin tehny iha superpaljon huolellisemmin jos vaan oisin tänki tienny!).. Kuulin myös jälkikäteen, että olin ryöstäny pakkasesta sinne vaivalla haalittuja kylmäkalleja, koska tarttesin niitä "mökkireissulle" että saisin siiderit kylmään :D
No, eipä siinä, mie kruisasin K:n luo Zenoon perjantaina, syötii hyvin, käytii koirien kaa ulkona ja mikä parasta, istuttii hetki paikallisen pubin terdellä, pelattii jotai suomi-tietopeliä ja sit kruisattii takas kotiin kahella retropyörällä! Just sellasta ihanaa kesäillan toimintaa, jota voi muistella sadan vuoden päästäki. Miula oli siis ajatus, että seuraavana päivänä mökille paljuilemaa mutta..
Miu ihanat ystävät ja perhe oliki järkänny miule YLLÄTYSSYNTTÄRIT!!
K huijas miuta onnistuneesti aamulla, että mennää hakee keskustasta joku veneen osa. Marssittiin siitä sitte johonki kauneussalonkiin ja olin just ehtiny ajatella että ompa noloa, tultii johonki tälläseen mestaan vahingossa, niin sainki käteeni ihanan pinkin paidan, joka miu käskettii pukea päälle. Olin alkuu nii häkellyksissä, että en osannu muuta ku totella. Menin vessaan (miula oli iha aidosti kusihätäki siinä kohtaa) ja sielä tajusin sitä paitaa ja sen saumoja tuijotellessani, että sen täytyy olla mei äitin tekemä. Siinä samalla iski lumivyöryn lailla tajuntaan, että nyt on jotai tekeillä.
Kun vihdoin viimein sain itseni koottua, paidan puettua ja järkytyksen rippeeni kaavittua kasaan, miule laitettiin ihana glitterimeikki. Tän jälkee miuta ootti supersankarinainen joka ojenti miule loput rekvisiitasta. Siitä ei sitte muuta ku nokka kohti keskustaa. Olin tässä kohtaa varma että kohta joukkoon liittyy lisää juhlijoita.. Joku tuli kysymään että onko miula polttarit :D
Miut roudattiin kuitenkin lopulta Olavinpuistoon, jossa miuta jo ooteltiin.. Arvasin kyllä jo matkalla, että sinne meillä varmaan tie on viemässä. Kuunneltiin radiosta huippuiskelmiä, kuten Tiikerihaita. Laitoin varuis volat täysille ku lähestyttii juhlapaikkaa. Sillo radiosta soi "Olet niin tosi hyvän näköinen.." 😎
Yllätys oli kyllä aika melkomoinen, kun näin kuinka paljon miula on ihania läheisiä ihmisiä, jotka uhraa kesäisen lauantaipäivänsä tulemalla juhlistamaan miu vanhenemista! Oon tosi onnellinen 💓 (Huomatkaa, että tässä vaiheessa löysin tän ohjelman hymiöt. Toivottavasti ne näkyy teilläki tollasina virallisina hymiöinä..)
Tässä sitä seisotaan ja yritetään saada järkytyksen kyyneltulvaa loppumaan..
Kaikki oli nähny niin paljo vaivaa tän päivän eteen! Tässä miu terapeutin taidonnäyte:
Miu rakas melko epäkäsityöorientoitunu sisko oli tehny miule tälläsen kukkaseppeleen. (kukat on muovia mutta tuntu tosi aidoilta?!) Oon TOSITOSI huolissani, koska siitä alkaa tulla liian hyvä. Tän joulun pantakisa täytyy alkaa ottaa nyt tosi tosissaan, koska joukkoon on ilmoittautunu uus haastaja!!
Olin joskus puhunu että järkkään vielä juhlat, joissa on avoin karkkibaari.. JA SIELÄ SE OLI!
..ja kyllä miu läheiset miut tuntee.. eli tarjolla oli myös GINIbaari! ..ja punkkua. Ja ananaslonkeroa 😁
Ihania lahjuksia.. Skidi oli just hetki aiemmin soittanu ja kysyny, että mitä se voi tehä tälle vanhalle arkulle, noi siis niinku pintakäsittelymielessä. Se oli siis miula joskus tallikäytössä ja ajautunu sitte heille. Oli tosi lähellä sanoa, että jos ne aikoo siitä joskus luopua, ni otan sen mieluusti takas mutta en sit kehdannu pyytää.. SIELÄ SE MIUTA OOTTI! Sisällä kaikkee ihanaa!
Ja tämä kuva ei periaatteessa selittelyä kaipaa mutta selitän silti hieman: GIni, joka on ekologisesti pahvipakkauksessa, sitte on Hendricks, joista joka pullosta istutetaan puu jonnekki Amazonille (ja perhana jos joku mölyapina istuu sen puun oksille enneks se on vähintää 200 vuotta vanha, ni meen ja kuristan sen apinan!) ja sitte o vielä loitsu-gin, jonka mukana tuli muinaisista loitsuista kertova kirja.. Kyllä miun kelpaa 💀
Suojeluskivi, joka kulkee nykysin aina miun käsilaukussa..
Ei, ei tarvittu ensihoitoa mutta eihän sitä nyt o juhla eikä mikään, ellei ambulanssi tule paikalle..
Ihmiset, rakkaat, ihanat ihmiset tekee juhlan! Kiitos teille!
Illan hämärtyessä (paitsi kesäkuussa illat mitää hämärry, ainaka paljo, mutta se kuulostaa tässäkohtaa paremmalta) tuli vielä kakkutarjoilu kaikkien muiden ihanien herkkujen lisäks!
Musiikki soi, alkoholia ja syötävää riitti, Olavinpuiston vartija kuljetti ihmisiä ees taas pitkälle yöhön ja osa jäi vielä paikan päällekin torkkumaan. Tässä talossa on järkätty kyllä niin paljon kaikenlaisia juhlia mutta nää oli ehdottomasti yhet eniten mieleenpainuvat.
KIITOS KOKO PORUKALLE, niin juhlijoille, kun kaikille järjestäville osapuolille. En unoha tätä ikinä 💓💀
Jääkää hyvälle mielelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti