"Meni lapsi biojätteen mukana.."

..Ja muita vantaalaisia sananlaskuja. Niinku esim se, että "Paiskoo vessanpöntön kantta iha ku se ois miule jotai velkaa." Mei naapuritki muutti kuulema pois siks, että ne ei enää kestäny miu pöntön kannen paiskomista. K meinas mennä sosialisoimaa niitten pihahyllyn, koska ne oli jättäny sen ulos. Yksin. Ne pois muuttaneet naapurit siis. Ne tuli toki illalla hakemaan sen, että hyvä että ei pöllitty. En sit tiiä mitä myö oltas sillä tehty mutta jopa tollanen minimalistihahmo innostuu näköjään tavarasta, jos se on ilmasta :D

Jep. Tossa alotuskappaleessa oli vielä vähemmän järkeä ku miu teksteissä yleensä. Olin päivän metsässä, oli tosi Zen-fiilis. Nyt laitan ruokaa ja se fiilis on tipotiessään. Iha vaa jos joku sielä ruudun takana ei tienny, ni mie vihaan ruoanlaittoa. Vaihtasin mielummi vaikka kakkavaippoja tai pesisin vessan joka päivä, jos sillä vois välttää sen ettei IKINÄ tartteis tehä mitää keittiöpuuhaa. 

Amen. 

Tässä havainnekuva, kun tein siis kasvispihvejä. Yllättäen miu into loppu nopeesti ja lopusta tuli vaan tollanen puolen pannun kokonen möhkäle. Kyllä, ei jatkoon. 

Niih..

Kylläpä miula on taas kestäny päivitellä tänne miu sähköiseen päiväkirjaan kaikkia tapahtumia. Mistäkö se johtuu? No ehkä siitä että miule ei o kuukauteen tapahtunu mitään. Ainakaa mitään jännää. Tai sillee on joo tapahtunu, että selvis, että jään lokakuun alusta työttömäks ensihoitajaks. Se on sillee jännä homma, koska en o ollu moisessa tilanteessa koskaan enne. Nii paljo kun oonki työpaikkaa aina vaihtanu, niin se on ollu aina omasta alotteesta, ei IKINÄ niin, että miu määräaikaispalveluksia ei vaan enää tarvita. No, kai se pitää tääki kokee ainaki kerra elämässä. 

Miula on onneks kuitenki vaihtoehtoja. Yks on alkaa elää keikkatöillä. Se on tällä hetkellä miu plan A. Plan B on lähtee takas pohjoseen töihi. Plan C on jäähä kotiin makaamaan ja plan D on lähtee pelastamaan kilpikonnia jonnekki lämpimään. En o iha satavarmana vielä päättäny mitä tekis mutta olemme jännän äärellä! Tuun raportoimaan heti lokakuun eka päivä, että miltä miu tulevaisuus näyttää. 

Tästä aiheesta on muuten tehty sarjakuva. Se tuli miule somessa, eli sosiaalisessa meediassa vastaan yks päivä. Uskoo enteisiin ken uskoo (yks päivä töihin ajellessa radiosta tuli myös koko ajan jotai kuolemaan liittyvää ja kuinka ollakkaan, siinä työvuorossa potsku kuoli..)

Sarjis Fok It

Ei niin pahaa ettei hyvääki, eli miusta voi oikeesti nyt tulla vapaa taiteilija! Aion pitää taidenäyttelyn heti kun saan vielä parit työt kehystettyä. (Yritän olla liikaa alkoholisoitumatta kuitenkaan..) 

Tässä vähä esimakua: 

 

Tästä vasemmanpuoleisesta voi äkkiseltään päätellä, että oon piirtäny sitä töissä. Eli miula on töissä liikaa aikaa. Eli ihan oikeessa on pomot, ei miule o tarvetta enää. No, taiteilijoitahan tarttee aina, eikö!

Huomasin taas just että en näköjää rajannu noita kuvia. Ja ei, tällä paskaohjelmalla ei edelleenkään sitä pysty tekee. Menkööt.

Olin tosiaa tässä tänää C:n kanssa sienestämässä. Ite en siis syö sieniä, koska niistä menee (maha)sekasi mutta pidän kovastikovastipaljon sienimetsäilystä. Täällä Lahdessa o sillee kiva, ku täällä on huomioitu myös ihmisvihaajat:

Ei, meitä ei itseasiassa tainnu tulla kukaa vastaan mutta nähtii parin vihollisen ajokit tien laitaan pysäköitynä. Ja sit parkkiksella tuli joku siihe just, ku käveltii sienisaaliin kanssa Paavon luo. Toivottavasti se oli vaan joku kaupunkilainen, joka ei o kiinnostunu metsän antimista.. 

Sithän mie oon puhunu ennenki aiheesta, miten ufot kaappaa ihmisiä. Esim Motonet-mies oli viety keskeltä jalkakäytävää ja tämän alemman kuvan ottanut siskoni kerto, että metsästä löyty myös turvaistuin! Tästä päätellen kaiken ikäset kelpaa, ufot ei valikoi. Myös maaniset marjastajat käy. Tää on sillee helpotus, että tästä universumista löytyy myös joku ylempi voima, joka uskaltaa haastaa maaniset marjastajat. Kuvan nimi: Vain ämpäri jäi. Kuvaaja: SKP

Värivalokuva, ifounilla suoraan diginä Eiolluasiaa-blogiin. 

Ei hätää, metsässä on myös mukavaa. Tässä miu iigeehenkin jakama kuva: 

Kuvatekstinä oli ote Hectorin Nostalgiaa 2-biisistä. Se on hieno biisi, kannattaa kuunnella. Hector on nero. Ainaki miu mittakaavassa. 

Sit tässä, kauniiksi lopuksi kuva maalaismaisemasta, tai no, nii lähellä maalaismaisemaa ku täällä päijät-hämeessä nyt voi olla:

Tätä kuvaa tuijottaessa voi mennä sellaseen omanlaiseensa zen-moodiin. Miule tää oli joku sunnuntai-iltapäivä, sateen jälkeinen metsä ja vilja tuoksu tuoden mukanaan lapsuusmuistoja. Juoksu kulki, spotifaista soi "Hummanihei" (kyllä, oon viimeaikoina palannu nostalgiasoimaan myös moisia biisejä. Välillä nyrkkeillessä kuuntelen myös Sabatonia mutta nykyisin aika paljon myös Hummaniheitä :D) ja maisema oli tämä. Näillä hetkillä voi aina pikkusen ajatella että ei se maailma nyt NIIIN paska paikka sittenkä ole. 

Palataan ruutuun mussukat, kyllä mie täällä oon! 

J