Kuntosalilla käymisestä on jokusen vuoden kuluessa tullu enemmän ku pelkkä ohimenevä muoti-ilmiö. Siitä on tullu yhä useamman ihmisen elämäntapa. Se, että "käy salilla" ei o enää oikeestaa ees mikään "juttu", vaan ihan tavallista ajanvietettä. Sinne mennään näkemään kavereita, ottamaan ne pari kuvaa itsestä uusissa jumppatrikoissa (peilin kautta saa kivasti otettua, ni näkyy se uus aifouniki siinä kuvassa sitte) ja ennenkaikkea tekemään pepputreeniä ja polkemaan spinninkiä, kun siitä tulee niin hyvä olo! Asianmukaiset palautusjuomat on tietysti mukana sekoitettuna ja niitä nautitaan ehkä jo vähän treenin edetessä. Pirtsakka ponnari heiluen ja kuulokkeet korvilla alkulämmittely crostrainerilla sujuu kuin itsestään. Siitä sitte personal trainerin tekemää saliohjelmaa noudattamaan, jos ei siis satu olemaan spinninki-päivä, silloin poljetaan niin maan perhanasti. Kotiin tullessa nautitaan loput palautusjuomat ja tehdään jotain proteiini- eli "protsku"pitoista ruokaa. Kuiva, lyhyen ja tuskaisen elämän eläneen kananpojan rintafile ja pari viipaletta kurkkua+toki raejuusto kylkeen, toimivat hyvin ilta-ateriana. (Hiilarit on pahasta, tietty.) Ah, kuntoilu on niin virkistävää! Siinä voi sitte vielä netissä surffatessa etsiä Intersportin alesta jotku uudet ihanat superpsykedeelisellä kuviolla varustetut jumppakanahousut, tai ehkä jopa kahdet, kun on tullu nii ihania(kamalia)uusia kuoseja.
Kaukana ovat ajat, kun kuntosalilla kävivät pelkästään "Salirotat" tai "Äijät" ja muutaman itäsaksalaisen kuulantyöntäjänaisen näköiset leidit, joiden jalkapalloleirin kunto-ohjelmaan kuului tasainen voimaharjoittelu. "Sali"oli uimahallin alakerran pommisuojassa oleva, homeelta haiseva koppi, jossa oli ylisuuria painoja ja kulahtanut penkki. Tuurilla nyrkkeilysäkki nurkassa. Naiset kävivät aerobikissä ja jumpassa. Siis vanhassa kunnon jumpassa :D (Ei hitto, ku pelkkä jumppa sana saa miut sisäisesti hihittelemään!) Niissä liikkeinä oli V-askellus ja vastakkaisen jalan ja käden veto niin, että polvi osui kyynärpäähän. Sitten oli kuntopiiri ja tanssitunti. Jeij.
Nykyisin salit ovat hienoja, uusia ja siistejä sekä hyvin ilmastoituja. Nurkassa homeisen nyrkkeilysäkin sijaan töröttää Jukka-palmu. (Kukaan ei uskalla kokeilla onko se ihan aito!) Laitteet, joissa kuntoilu tapahtuu, ovat niin hienoja, että yksinkertaisempi tuuriurheilija ei edes ymmärrä miten päin siihen pitäisi asettua. Pää, perse vai jalat edellä?
Äijäpainot ovat vaihtuneet kahvakuulaan. Niitä on ihanissa väreissä ja kaikki eri painoluokat ovat edustettuina. Siis 10kg asti. Kuntopiiritunnille (joka ei tietenkään enää tänä fitnesurheilun kultakautena ole nimeltään rahvaanomaisesti kuntopiiri vaan mediaseksikäs "kuntocirkuit") saapuva Äijä joutuu ottamaan kaksi kuulaa saadakseen tarpeeksi painoa liikkeeseen. Äijä on tottunut äijäilemään yksin homeisessa pommisuojassaan mutta koska kaupunki säästää, on äijäsali suljettu. Tämä on uskaltautunut kokeilemaan reippaan tyttöystävänsä vanavedessä kuntocirkuitia. Ainakin sielä on treenattuja naisia tiukoissa trikoissa, hän pohtii. Äijä ei ole tullut salille ottamaan itsestään kuvia, näyttäytymään uusissa vermeissä (Äijä elää yhä aikaa, kun vanha palokunnalta saatu t-paita ja yläasteaikaiset raitaverkkarit olivat kuntoiluvaate) tai tapaamaan tuttuja. Äijä on tullut vanhanaikaisesti kuntoilemaan, eikä hän ole varma onko kuntopiiri, ei vaan -circuit, häntä varten. Äijä saatttaa jopa hieman masentua ja muistelee hien ja homeen hajuista äijäsaliaan kaiholla. Hän huomaa, että aerobic on nykyisin heat-treeni ja tanssitunti on "zumbaa" tai "lattaria". Nyrkkeily on kickboxingia. Nomuttahei, eiks aerobic ookki niin kasaria? Vaikka eiks kasari toisaalta o muodissa? Vai joko se meni taas?
Noniin, rakkaat, älkää ymmärtäkö väärin, tällee terveysalan ammattilaisena(no, ainaki työntekijänä, jos ei nyt iha kauheen ammattilaisena sentää..)oon toki sitä mieltä, että hyvähän se on että ihmiset liikkuu! Salilla käyminen on yks erittäin hyvä urheilumuoto, harrastan sitä itekki, tottakai, koska en haluu olla aina erilainen nuori.. Miula on jopa aidot jumppakanahousut! Oon tosi ylpee niistä. Laittasin kuvan, mutta en näytä niissä nii hyvälle ku luulin. (:´D) En o tainnu tehä iha tarpeeks treeniä perseeni eteen kuitenkaa, koska niissä tulee sellanen kaksoisperse. Vaikka luulis, että ku ne on siis iha oikeet, aidot, kaupasta rahalla ostetut sellaset tiukat, liukkaat JUMPPA(hahaha)housut, että ne kiristäis perseen kuosiin iha ilman hirveetä rehkimistäki mutta ei. Kun sielä alla on tietty kalsarit, ni eka niistä jää sellanen raita ja sit tulee vielä toinen uloke sen alapuolelle. Ja sensijaan että ne housut nostais kaiken sen tavaran yheks isoks Jennifer Lopez-perseeks, ne lyttää se littanaks kaksoisahteriks. Että kiva vaan. =/ Sempä takia oonki viimeaikoina ottanu miu nyrkkeilyhousut normaaliin salikäyttöön..
Tää on siis iha huippujuttu, kun siis tää hahmo joka asuu, nukkuu, leipoo, murisee ja muutoinkin hengailee meillä, on tosiaan harrastanu nyrkkeilyä ihan tosissaan. Käytän hänestä tässä nyt ilmaisua Personal Trainer. No, tän trainerin kanssa ollaa käyty yhessä hakkaas säkkiä, tai kuten mie adoptoin siskoni mieheltä ilmeisesti pelimaailmaan liittyvän ilmaisun: "Hakkaas tattia". (eli nyrkkeilemässä) Lajista kovasti innostuneena ja myös body compat-taisteluryhmäliikunnasta riemastuneena päätin, että ne kolmiraitaverkkarit on nyt historiaa, ostan oikeet jumppavaatteet. (osittai siks, että tuola compat-tunnilla hyppiessä ne ei pysyny jalassa. Ei siks, ettäkö oisin laihtunu, vaan siks, että kuminauha alko olla jo aikamoista haperoa tuossa vyötärön kohilla..) No tässäkohtaa ostin siis ne aidot Niki-jumppakanapöksyt. (kyllä, luit oikein, NikI. Sisäpiirin vitsi, liittyy viipurin torin piraattituotteisiin..) ihan vaan tajutakseni, että sielä body compat-tunnilla pitäiski olla sellaset nyrkkeilyshortsit. Kaupassa, uutena ne makso iha tähtitieteellisiä summia ja olin jo päättäny olla angstinuori ja jatkaa nyrkkeilyä tiukoissa Niki-housuissani, kunnes bongasin hienot, oikeen merkkiset, malliset ja kokoset nyrkkeilyshortsit kirpparilta. Oon NIIN pro niissä housuissa! Että kiitos vaan sinulle, joka luovuit kuntoiluvaatteistasi ilmeisesti innostuksen mentyä ohi? Ansiostasi MINÄ olen nyt in! :D Sit ku miula on vielä miu PT:n antamat sellaset käsisiteet (joita en vieläkää taida osata sitoa täysin oikein..) ni oon aina iha:
Toki miu palautusjuoma on punaviini ja tosiaa se pirtsakka ponnariki odottaa vielä jonku aikaa, että miu irokeesi kasvaa ja saan tukan kiinni. Samoin miu salilla käynti/urheilu on sitä että:
PT: Tee punnerruksia.
Mie: Koskee kyynärpäähän.
PT: Tee kyykkyjä.
Mie: Koskee polveen/en pääse kyykkyyn.
PT: No tee askelkyykkyjä.
Mie: Koskee päkiään.
PT: Tee lankkua minuutti.
Mie: Koskee olkapäähän.
PT: Lähetää juoksulenkille.
Mie: Koska ollaa perillä? Koskee lonkkaan.
PT: Tehää vähä vatsalihastreeniä.
Mie: Pyörryttää.
PT: Osta kaupasta joku palautusjuoma/patukka.
Mie: Tahon Kismetin.
Kovahermonen Personal Trainer miula, uskotteko :D
Aina sanotaan, että urheilu vaatii oikeet ja hyvät varusteet. Tässä miu ykkösvaruste, josta en luovu. Ne miu nyrkkeilyshortsit tulee heti kakkosena mutta tää on miu urheiluvarusteista se, jonka pelastaisin ekana palavasta talosta. Miu juomapullo. Se vähä vuotaa syliin jos siitä juo tietyssä kulmassa mutta se on niiin retro, että aion ottaa sen mukanani hautaan. <3
Näihin hikisiin tunnelmiin. Urheilkaahan ystävät. Heittäkää se älypuhelin hetkeks nurkkaan, laittakaa ponnari heilumaan, musat korviin ja lähtekää tekemään jotain. Ainahan sitä ei tartte hampaat irvessä vääntää montaa tuntia, pienikin liikunta silloin tällöin auttaa moneen vaivaan. Ja nyrkkeily auttaa muuten oikeesti pms-oireisiin! Kokeilkaa ;)
Kaukana ovat ajat, kun kuntosalilla kävivät pelkästään "Salirotat" tai "Äijät" ja muutaman itäsaksalaisen kuulantyöntäjänaisen näköiset leidit, joiden jalkapalloleirin kunto-ohjelmaan kuului tasainen voimaharjoittelu. "Sali"oli uimahallin alakerran pommisuojassa oleva, homeelta haiseva koppi, jossa oli ylisuuria painoja ja kulahtanut penkki. Tuurilla nyrkkeilysäkki nurkassa. Naiset kävivät aerobikissä ja jumpassa. Siis vanhassa kunnon jumpassa :D (Ei hitto, ku pelkkä jumppa sana saa miut sisäisesti hihittelemään!) Niissä liikkeinä oli V-askellus ja vastakkaisen jalan ja käden veto niin, että polvi osui kyynärpäähän. Sitten oli kuntopiiri ja tanssitunti. Jeij.
Nykyisin salit ovat hienoja, uusia ja siistejä sekä hyvin ilmastoituja. Nurkassa homeisen nyrkkeilysäkin sijaan töröttää Jukka-palmu. (Kukaan ei uskalla kokeilla onko se ihan aito!) Laitteet, joissa kuntoilu tapahtuu, ovat niin hienoja, että yksinkertaisempi tuuriurheilija ei edes ymmärrä miten päin siihen pitäisi asettua. Pää, perse vai jalat edellä?
Äijäpainot ovat vaihtuneet kahvakuulaan. Niitä on ihanissa väreissä ja kaikki eri painoluokat ovat edustettuina. Siis 10kg asti. Kuntopiiritunnille (joka ei tietenkään enää tänä fitnesurheilun kultakautena ole nimeltään rahvaanomaisesti kuntopiiri vaan mediaseksikäs "kuntocirkuit") saapuva Äijä joutuu ottamaan kaksi kuulaa saadakseen tarpeeksi painoa liikkeeseen. Äijä on tottunut äijäilemään yksin homeisessa pommisuojassaan mutta koska kaupunki säästää, on äijäsali suljettu. Tämä on uskaltautunut kokeilemaan reippaan tyttöystävänsä vanavedessä kuntocirkuitia. Ainakin sielä on treenattuja naisia tiukoissa trikoissa, hän pohtii. Äijä ei ole tullut salille ottamaan itsestään kuvia, näyttäytymään uusissa vermeissä (Äijä elää yhä aikaa, kun vanha palokunnalta saatu t-paita ja yläasteaikaiset raitaverkkarit olivat kuntoiluvaate) tai tapaamaan tuttuja. Äijä on tullut vanhanaikaisesti kuntoilemaan, eikä hän ole varma onko kuntopiiri, ei vaan -circuit, häntä varten. Äijä saatttaa jopa hieman masentua ja muistelee hien ja homeen hajuista äijäsaliaan kaiholla. Hän huomaa, että aerobic on nykyisin heat-treeni ja tanssitunti on "zumbaa" tai "lattaria". Nyrkkeily on kickboxingia. Nomuttahei, eiks aerobic ookki niin kasaria? Vaikka eiks kasari toisaalta o muodissa? Vai joko se meni taas?
Noniin, rakkaat, älkää ymmärtäkö väärin, tällee terveysalan ammattilaisena(no, ainaki työntekijänä, jos ei nyt iha kauheen ammattilaisena sentää..)oon toki sitä mieltä, että hyvähän se on että ihmiset liikkuu! Salilla käyminen on yks erittäin hyvä urheilumuoto, harrastan sitä itekki, tottakai, koska en haluu olla aina erilainen nuori.. Miula on jopa aidot jumppakanahousut! Oon tosi ylpee niistä. Laittasin kuvan, mutta en näytä niissä nii hyvälle ku luulin. (:´D) En o tainnu tehä iha tarpeeks treeniä perseeni eteen kuitenkaa, koska niissä tulee sellanen kaksoisperse. Vaikka luulis, että ku ne on siis iha oikeet, aidot, kaupasta rahalla ostetut sellaset tiukat, liukkaat JUMPPA(hahaha)housut, että ne kiristäis perseen kuosiin iha ilman hirveetä rehkimistäki mutta ei. Kun sielä alla on tietty kalsarit, ni eka niistä jää sellanen raita ja sit tulee vielä toinen uloke sen alapuolelle. Ja sensijaan että ne housut nostais kaiken sen tavaran yheks isoks Jennifer Lopez-perseeks, ne lyttää se littanaks kaksoisahteriks. Että kiva vaan. =/ Sempä takia oonki viimeaikoina ottanu miu nyrkkeilyhousut normaaliin salikäyttöön..
Tää on siis iha huippujuttu, kun siis tää hahmo joka asuu, nukkuu, leipoo, murisee ja muutoinkin hengailee meillä, on tosiaan harrastanu nyrkkeilyä ihan tosissaan. Käytän hänestä tässä nyt ilmaisua Personal Trainer. No, tän trainerin kanssa ollaa käyty yhessä hakkaas säkkiä, tai kuten mie adoptoin siskoni mieheltä ilmeisesti pelimaailmaan liittyvän ilmaisun: "Hakkaas tattia". (eli nyrkkeilemässä) Lajista kovasti innostuneena ja myös body compat-taisteluryhmäliikunnasta riemastuneena päätin, että ne kolmiraitaverkkarit on nyt historiaa, ostan oikeet jumppavaatteet. (osittai siks, että tuola compat-tunnilla hyppiessä ne ei pysyny jalassa. Ei siks, ettäkö oisin laihtunu, vaan siks, että kuminauha alko olla jo aikamoista haperoa tuossa vyötärön kohilla..) No tässäkohtaa ostin siis ne aidot Niki-jumppakanapöksyt. (kyllä, luit oikein, NikI. Sisäpiirin vitsi, liittyy viipurin torin piraattituotteisiin..) ihan vaan tajutakseni, että sielä body compat-tunnilla pitäiski olla sellaset nyrkkeilyshortsit. Kaupassa, uutena ne makso iha tähtitieteellisiä summia ja olin jo päättäny olla angstinuori ja jatkaa nyrkkeilyä tiukoissa Niki-housuissani, kunnes bongasin hienot, oikeen merkkiset, malliset ja kokoset nyrkkeilyshortsit kirpparilta. Oon NIIN pro niissä housuissa! Että kiitos vaan sinulle, joka luovuit kuntoiluvaatteistasi ilmeisesti innostuksen mentyä ohi? Ansiostasi MINÄ olen nyt in! :D Sit ku miula on vielä miu PT:n antamat sellaset käsisiteet (joita en vieläkää taida osata sitoa täysin oikein..) ni oon aina iha:
Toki miu palautusjuoma on punaviini ja tosiaa se pirtsakka ponnariki odottaa vielä jonku aikaa, että miu irokeesi kasvaa ja saan tukan kiinni. Samoin miu salilla käynti/urheilu on sitä että:
PT: Tee punnerruksia.
Mie: Koskee kyynärpäähän.
PT: Tee kyykkyjä.
Mie: Koskee polveen/en pääse kyykkyyn.
PT: No tee askelkyykkyjä.
Mie: Koskee päkiään.
PT: Tee lankkua minuutti.
Mie: Koskee olkapäähän.
PT: Lähetää juoksulenkille.
Mie: Koska ollaa perillä? Koskee lonkkaan.
PT: Tehää vähä vatsalihastreeniä.
Mie: Pyörryttää.
PT: Osta kaupasta joku palautusjuoma/patukka.
Mie: Tahon Kismetin.
Kovahermonen Personal Trainer miula, uskotteko :D
Aina sanotaan, että urheilu vaatii oikeet ja hyvät varusteet. Tässä miu ykkösvaruste, josta en luovu. Ne miu nyrkkeilyshortsit tulee heti kakkosena mutta tää on miu urheiluvarusteista se, jonka pelastaisin ekana palavasta talosta. Miu juomapullo. Se vähä vuotaa syliin jos siitä juo tietyssä kulmassa mutta se on niiin retro, että aion ottaa sen mukanani hautaan. <3
Näihin hikisiin tunnelmiin. Urheilkaahan ystävät. Heittäkää se älypuhelin hetkeks nurkkaan, laittakaa ponnari heilumaan, musat korviin ja lähtekää tekemään jotain. Ainahan sitä ei tartte hampaat irvessä vääntää montaa tuntia, pienikin liikunta silloin tällöin auttaa moneen vaivaan. Ja nyrkkeily auttaa muuten oikeesti pms-oireisiin! Kokeilkaa ;)
Huippu😂
VastaaPoista