Tärkeitä oppeja lapsuudesta

..ja ei aina ees välttämättä lapsuudesta vaa iha yleisesti kotoa opittuja asioita, jotka on kantanu elämässä eteenpäi. Oiskohan ihmisillä, siis tulevilla vanhemmilla tai sellasiks aikovilla enemmä paineita, jos ne aattelis, että kaikki mitä ne tekee, sanoo, opettaa, kieltää ja sallii lapsilleen, tulee vaikuttamaan niitten ihmistenalkujen sielunelämään aina. Toiset opit menee tottakai paremmin perille ku toiset mutta aika pitkälle se on vanhempien vaikutusta millasia aikuisia niistä pygmeistä joskus kasvaa.

Mie pohdiskelin viime yönä, ku en saanu unta töissä(miula on muute iha huippuduuni, saa nukkua yöllä töissä täydellä palkalla :D)että mitä kaikkia pienenä ja isona kotoa opittuja oppeja tulee mielee. Asioita, joilla on tätä elämää eletty ja näinki pitkälle päästy. Keräsin tähä parit parhaat palat:

-"Vaikka mitä tapahtuis, kotiin saa aina tulla." Tää on yks aika iso juttu ja kaikille vanhemmille vinkkinä, myös aika hyvä elämänohje jälkikasvuille.

-"Elämä ei voi koskaan olla nii pahasti solmussa, ettäkö siitä ei tavalla tai toisella selviäis." Tämäkin on totta, vaikka joskus elämässä voiki tulla aika, jolloin sitä menee aika pahasti (paljas)perse edellä kuusen runkoa ylöspäin. Ja toisinaan se vaatii aikaa, rahaa, järjetöntä taistelutahtoa tai oman marttyyriasenteen alaslaskemista, että jostai tilanteesta selviää mutta mahdotonta se ei koskaan ole. Ei ehkä helppoa tai mukavaa, mutta ei myöskään mahdotonta.

-Yksi myös pitkälle kantanu elämänohje, tai oikeestaa miule selväksi tehty elon julma realiteetti on, että miula ei ole laulunlahjoja. Tiiättekö, ku idolssissa tai muissa vastaavissa talent-ohjelmissa on aina viihteen vuoks annettu ruutuaikaa niille onnettomille lähibaarin karaoketähtösille, jotka tulee esittämään oman versionsa jonku jenkkilaulajatähden hittibiisistä. Sit se tuomaristo kuuntelee sitä samaa kappaletta sinä päivänä seitsemättä kertaa ja aina se kuulostaa yhtä mitäänsanomattomalta. Tyttöparka on laitattanu uudet ripset ja kaikki tätä showta varten ja sitten sitä itketään takahuoneessa itseään samalla tsempaten, että "Mun äiti on aina sanonu, että mä osaan laulaa kauniisti! Täällä ei vaan ymmärretä mua." Itse olen, kiitos vanhempieni, säästyny tältä häpeältä. Miule ei o koskaan virheellisesti kerrottu, että osaisin laulaa. Halusin toki lapsena osallistua Tenava tähti-lauluohjelmaan. Vihjaisin kainosti toiveestani iskälle, joka totesi: "Kuule, sie et pääsis ees esikarsinnan esikarsintaan." Ja tähän vielä päälle sellanen hilpeä naurahdus. Kiitos iskä, että et koskaan elätelly mitää turhia toiveita miu pään sisällä aiheesta, että miusta olis (lapsi)tähdeksi :D

-"Perus kakkupohjaan tulee saman verran munia ja sokeria." Havainnollistettuna tavarat kahessa samankokosessa lasissa vierekkäin. Tää ois varmaa ollu kanssa hyvä ohje, jos oisin ikinä jälkeen pakollisten köksäntuntien leiponu mitään. Ever. En ole mutta tuo tieto on tallessa, jos vaikka joskus innostun :D

-"Jos jotain tehää, se tehää kunnolla tai ei tehä ollenkaa." Yritin kertoa tätä miu pomolle Ruotsissa, kun kisapäivän jälkeen pesin varusteita tallissa ja se yritti saaha miuta ruokapöytää samaa aikaa muun porukan kanssa. Vihjaili, että voin tulla eka syömää ja huoltaa kamat sitte. Ettäkö jättäsin likaset suitset roikkumaan naulaan kaikkien nähtäväks? No en varmasti! Se totes siihen joitain hulluista suomalaisista. Nopeesti siinä sitten toki totuttiin, että tää hullu suomalainen tekee asiat kunnolla, iha niinku äiti opetti. Tämä siis kodin ulkopuolella. Miut tuntevat tietää että kotioloissa oon sitte vähä liianki "rento"..

-Se paidassa oleva reikä siinä pään kohdalla on pääntie. Ei kaula-aukko. Tää on yks ehkä hienoimmista opeista ever! Kiitos äiti.

-Meillä ei muistaakseni hirveesti mistää pöytätavoista pidetty kiinni. Että tyylillä millo saa nousta pöydästä jne. Ehkä ruoka suussa puhumisesta jotai mainittii eikä pöydän äärellä kai saanu piereskellä, ainakaa mitää haisevia päästöjä? Vai muistaako Skidi tän asian mite? Aikuisiällä nyt ainaki sekoiltii yksilläki rapujuhlilla mm.työntämällä viinirypäleitä nenään mutta ensinnäki se on iha toine tarina se ja toisekski äiti oli osallisena myös tähän pikku hassutteluun.. Mutta siis se mitä muistan on, että: "Shamppanja tms alkumaljalasia pidetään kiinni siitä varresta, jos se juoma on kylmää. Näinollen se ei lämpene sormissa." Muistan myös että tässäkohtaa mainittiin, että juhlissa voi seurata mite ihmiset pitelee sitä lasia ja ne, jotka pitää lasiosasta kiinni on vähän "tolloja". Voin kertoo, että tänä päivänäki seurailen ihmisiä ja miten he pitelevät lasiaan :D

-"Ikkunoita pestessä ne kuivataan sanomalehdellä." Tää asia jaksaa hämmästyttää miuta iha joka kerta mite se voi toimia nii hyvi! Oon aikuisiällä pessy miu asunnon ikkunoita ainaki jo kaks kertaa! Tänäki keväänä 2/3 ikkunoista. Makkarin ikkuna nyt vähä jäi, ku inspiraatio loppu mutta aika hyvä saavutus kuitenki!

-Miu uskonnollinen kasvatus: Iskä: "Pitäähän sitä ihmisen johonki uskoa." Äiti: "Kiitos Jeesus ruoasta, ota pois jos saat." Ei lisättävää.

Tässä vielä loppukevennykseks "vanhemmuuden kasvot". Varmaan kaikki, jotka ootte joskus lapsia kasvattanu, tunnistatte tunteen..

 Eipä muuta kuin "Jääkää hyvälle mielelle." :)