nettideitti

No, voi se olla ylipäätään mikä tahansa deitti. Oli tuossa terapeutin kanssa puhetta, että on se kumma juttu, kun oot sinkku, ni on täysi mahdottomuus saada järjellistä seuraa vaikkapa baarissa. Sillo tulee vaan niitä "saalistajia" (lue muutama postaus taaksepäin), joista ei pääse eroon millään. Tai sitte kun ite meet muutaman skumppalasillisen rohkaisemana iskemään jotai ihan ok näköstä/oloista hahmoa, niin joko se on homo, varattu, alkoholisti tai mielenterveysongelmainen. (Tää uhkakuva perustuu kyllä nyt ihan miu henk.koht. kokemuksiin, että en tiiä voiko yleistää..) Mutta heti kun yhdistät Hacmanit ja Aalto-maljakot jonkun kanssa, niin jotenkin heti alkaa tarjonta parantua yökerhoissakin. En tiiä, sattumaako vain. No, toisaalta, ehkä baareista seuran hakeminen ei o kyllä muutenkaan lähtökohtasesti se paras tapa löytää kumppania. Mitää kovin vakavaa ainakaa. Mutta mites sitte nykypäivänä, kun netti mahdollistaa vaikka mitä.. Sinne vaan ilmoitusta mieluusti kuvan kera ja odottamaan truu laav-mätsiä aifouni kuumana.

Nettideittimaailmassa voi myös selata muiden ilmoituksia mutta kuten kaikessa rakkaudessa, myös tässä on omat pienet vaaransa, jotka on hyvä tiedostaa ennenkuin alkaa kirkkoa varailla.

Ensinnäkin se ilmoitus. Itse olet varmasti osannut luoda itsestäsi täysin paikkansa pitävän ilmoituksen, jolloin vastapuoli ei koe minkäänlaista hämmennystä saapuessaan nettitreffeille mutta entäs se unelmiesi mies? Mies kertoo itse itsestään:

"Olen rehellinen, huumorintajuinen, työssäkäyvä, mukava "perusmies". Olen urheilullinen ja pidän eläimistä. Omistan auton ja harrastan jonkin verran kaikkea autoiluun liittyvää. Vapaa-aika menee jokseenkin jonkinlaisen autoprojektin kanssa. Ehkäpä lähdemme joskus yhdessä ulkomaille autoillen. ;) Lisäksi tulee luettua jonkin verran. Mitään kotipiikaa ja pelkkää ruoanlaittajaa en etsi, vaan tasavertaista kumppania matkan varrelle jakamaan ilot ja surut. Oletko sinä tuleva prinsessani?"

(Yäh, onnistuinki saamaa kunnon kliseeilmotuksen :D)

No, tässäkohtaa oot tietty muodostanu mielessäs jo jonkinlaisen kuvan(tässä ilmoituksessa ei siis ollu kuvaa) ja se on kutakuinkin tällänen:

Tuohon vaan sellanen mukava perhe-Volvo, Musti takakonttiin ja ei muuta kun kesällä kohti Euroopan kulttuurikaupunkeja!

Pyydät kuvan mieheltä ja hän, autoharrastaja kun on, laittaa itsestään parhaan otoksen:

Jaahas, oot tässäkohtaa että okei, tuntuu olevan aika tärkee tuo auto eikä ulkonäkökään ehkä ihan vastaa sitä mitä olit mielessäs ajatellu mutta toisaalta kyllähän tuo mies ihan rehellisesti kerto pitävänsä autoista ja harrastelevansa niiden kanssa. Että annetaan nyt mahdollisuus. 

Deittien edetessä havaitset rehellisyyden lisäksi seuraavaa: "työssäkäyvä" tarkoittaa Kelan kuntoutumistuella kaksi kertaa viikossa tapahtuvaa puiston haravaointia. Muuhun ei oikein ole aikaa, koska auton puunaus vie niin paljon vapaa-ajasta. Eikä sitä oikein tukien menettämisen toivossa tuon enempää kannata tehdäkään! "Huumorintajuinen" on yhtä kuin "Kyllä, olen katsonut kaikki Frendien jaksot monta kertaa, kerran jopa yhteen putkeen alusta asti ja nauran aina oikeassa paikassa." "Lähteä autoreissulle ulkomaille" tarkoittaa miehen mielestä viinanhakureissua Viroon, urheilullisuus ei ole juurikaan fyysistä suorittamista mutta mies osaa kyllä nimetä kaikki Suomen käsipallomaajoukkueen valmentajat aina vuodesta -98 lähtien, lukemisen harrastaminen on yhtä kuin pino Aku Ankkoja vessan kaapissa ja se, ettei hän etsi pelkkää ruoanlaittajaa tarkoittaa käytännössä sitä, että äiti kyllä hoitaa moiset hommat samassa taloudessa kun asuu.

Perusmies ei pukahda eikä liioin pussaa. Kun pakollinen pikkukylän lähibaarissa nautiskeltu Juhla Mokka-kupillinen on nieleskelty kurkusta alas, olet käynyt yksinpuheluna läpi kaikki yleiset keskustelunaiheet aina säästä sote-uudistukseen, huomaat ettei homma etene. Et keksi enää muuta sanottavaa kuin: "Katsos vain, aika rientää kun on kivaa." Kiitos seurasta, nyt se on mentävä, mukavaa loppuelämää. Mies heilauttaa kättä ja kaasuttaa Bemarilla matkoihinsa. Mutta kuinka ollakaan, ennenkuin olet päässyt kotiovelle ja ehtinyt poistaa kaikki deittisovellukset puhelimestasi, aifouni piippaa ja saat miehestä uuden, niinsanotusti paljonpuhuvan kuvan:

(Apua, mie oon ihan kauhee! :D)

Noni, no se deitti ei osunu ihan yksiin (vaikka miehen mielestä teillä oli niin mukavaa ja laittoihan hän kuvankin mitä kaikkea olisi tarjolla, jos toisen kerran tavattaisiin) mutta jos antais vielä jollekin toiselle mahdollisuuden. Yhen vaan. Nyt vähän tarkempaa viestittelyä miehen kanssa ennen treffejä ja sinne lähtiessä vähän parempi valmistautuminen.

Lähtökohtaisesti fiksu tyttö ei tietysti lähde mihinkään ilman että vähintään kertoo jollekin mihin on menossa. Parasta on, jos kaverit lähtevät vähän niinkun varuiksi saattelemaan ekoille treffeille. Sitä kun ei tiedä mitä hulluja on liikkeellä. Ystäviin voi aina luottaa kaikessa. He kertovat totuuden onko tämä mies arvoisesti ja voivat siinä sitten alkuun myös vähän selvittää onko tässä mahdollisuuksia vuosisadan rakkaustarinaan, vai tuhlataanko taas vain molempien kallisarvoista aikaa. "Meillä on ihan vaan pari kysymystä ennenkun me tästä jatketaan matkaa ja päästetään teidät kahdestaan kahville.." :

No, okei. Se mies ei halunnut lähteä sitten edes sinne kahville. Josko vielä kerran yrittäisi. Nyt ei mitään liikaa suunnittelua, suoraan vaan asiaan, kun vähänkään ok-oloinen mies osoittaa kiinnostusta. Eikä mitään kaverilaumaa mukaan, yksi ystävä riittää ja miehelle selitetään tietysti, että kaveri tuli sattumalta tässä juuri vastaan. 

Tapaatte kadulla, ajatuksena mennä vaikka puistoon päiväkävelylle. Kaveri siirtyy kauemmas jo nähdessään kuvaukseen sopivan tyypin lähestyvän. Juuh, sinusta tuntuu oikeestaan jo heti kättelyssä, että teillä ei varmaankaan tule olemaan paljon yhteistä. Kaveri näkee tietysti tämän myös, koska tuntee sinut niin hyvin. Hän kääntyy kohteliaasti poispäin, ettei vahingossa hymähdä havaitessaan kuinka eri planeetalta olette.

(Iskä: "kiva tavata")

No johan nyt. Kuinka vaikeeta se voi olla päästä treffeille jonkun normaalin, mukavan ja mahdollisesti itselleen sopivan tyypin kanssa? Pitkän harkinnan jälkeen sitä päättää, että josko nyt VIELÄ tämän kerran. Mies lähettää kuvan, hän on enemmän kuin täydellinen. Suuri päivä koittaa. Olet päättänyt olla tällä kertaa ottamatta kavereita mukaan sotkemaan tilannetta. Olethan aikuinen nainen, kyllä se on yksistä nettitreffeistä selvittävä itsekin! 

Kuinka ollakaan, suuri päivä koittaa ja tadaa, tukka ei asetu, ei millään. Lopulta päätät antaa sen vaan olla. Jos en kelpaa tälläisenä, en sitten vaan kelpaa. Nih. 

Seuraavan kerran päädyt laittamaan huivin päähän.. Et ole kuitenkaan itsekään ollut ihan rehellinen ulkonäköösi liittyvistä asioista, esim meneillään olevasta hammasoperaatiosta..

..tai koko syksyn vaivanneesta silmätulehduksesta.. "Nojoo, on onhan nää silmät ollu vähä turvoksissa jo jonku aikaa.."

Sitte tietysti, jos toisen mielestä olet kuin "kylmä kalkkuna" tai "makaat kuin lahna" tai pahimmillaan molempia, niin eihän se vaan toimi. Toisille myös tupakointi on totaalinen turn off..

Ei, ei ole helppoa ei. Mutta parhaimmillaan, huolimatta siitä missä ja miten on tavattu, parisuhde on sitä, että molemmilla on hyvä olla ja hauskaa. Vaikka oltaisiin kuinka erilaisia :) 

Rakkaus kantaa vaikka mikä ois.

Ha, rakkautta rakkaat.