Niin että tulisko Hämeenlinnasta vielä jotai biisiä mieleen? Laittakaa kommenttikenttään jos tulee. Biisiä mieleen siis. Tai mitä tahansa huolta tai murhetta tai asiaa. Mut nyt tän päivän(tai itseasiassa tästä on kohta jo viikko aikaa!) asiaan, eli uusimmat kotimaan matkavinkit by eiolluasiaa-blogin testimatkaajat.
*tähän väliin toim.huom.että yritin eka tehä tätä päivitystä puhelimella, koska kaikki kuvat on nykysin siinä. Ongelma on vain, että ne kuvat mitä tänne sivustolle lataa, niitä ei saa pois, eikä niitten paikkaa saa muutettua. Että ompa vähän sieltä ja syvältä. Jos joku tietää ratkaisun tähän, niin KERTOKAA IHMEESSÄ?*
Tälläkin kertaa matkailtiin siis ihan vaan Suomen rajojen sisäpuolella, koska korona. Tää on tietysti siinäki mielessä vähä tylsää, ku vasta muutama vuos sitte sitä käytii ulkomailla harva se päivä! Ja jos joku sielä nyt viisastelee että Ruotsi ei ole ulkomaata, niin kyllä se lasketaan ja ihan vaikka ois käyny vaan karkkikaupassa tai Icamaxissa!
Tällä kertaa kohteina meillä olivat Mikkeli ja Hämeenlinna. Ku matkaa savosta hämeeseen tulee melkei sama fiilis ku Kanadassa eri provinssien rajaa ylittäessä. Ainoa ero oli oikeestaan se, ettei tarvinnu siirtyä aikavyöhykkeeltä toiselle.
Tässä eka kohde eli Mikkeli-sity pähkinänkuoressa:
Provinssi: etelä-Savo
Kieli: suomi,savo
Valuutta: euro, käteinenkin käy
Asukasluku: ketä nääki tiedot oikeesti kiinnostaa?
Koe tämä: sodan ja rauhan keskus Muisti
Jätä välistä: Naisvuoren tornikahvilan "maailmankuulut" vohvelit on oikeesti vaan vohveleita. (Vinkki:Lepran sataman marttakioskin kesätytöt tekee parempia!)
Mikkeli on mukavan kokoinen ja historialtaan mielenkiintoinen kaupunki Saimaan rannalla. Jokaiselle löytyy jotain, olit sitten innostunu Visulahden hupivahakabinetista(myönnän, en o varma onko se vielä toiminnassa mutta varmaan..), vesiaktiviteeteista (tänä kesänä kaikki risteilyt oli toki peruttu, koska korona) ja varsinkin jos sota on lähellä sydäntäsi. Joka toinen paikka, katu, ravintola ja rakennus on nimittäin nimetty jotenkin sotaan, päämajaan tai Mannerheimiin liittyen.
Mennään siihen kohta tarkemmin mutta ensin pitänee mainostaa Naisvuorta ja sen näköalatornia. Älkää nyt innostuko, eihän se mikään Mont martren kukkula ole mutta käymisen arvoinen paikka toki. Torniin kiipeää peruskuntoinen hahmo ilman sen suurempaa puuskutusta ja vähän heikkokuntoisempi voi huilata vähän puolivälin jälkeen olevalla tasanteella. Näkymä avautuu kaupungin kattojen ylle ja siinä voi sitte kivasti suunnitella mitä kaikkea tahtoo nähä seuraavaks. Muuten kukkula vaikutti siltä, että jos se ois sijainnu Leprassa 90-luvun lopulla, 2000-luvun alussa, oltais istuttu sielä pussikaljottelemassa. Ehkä Mikkelissäki tehtiin niin sillo ku kännykät ei ollu vielä kasvanu käpälään kiinni.
Tornin alakerrassa toimii kahvila, joka mainostaa maankuuluja vohveleitaan. Niitä saa niin makeana kuin suolaisena. Noh, käykää testaamassa ja tulkaa kommentoimaan makumaailmaa. Ei tuosta annoksesta ainakaan nälkä jääny..
(Kuvan nimi: Veriset pallit. Kuvaaja J.E.L.)
Kun kulttuuri ja kahvilat oli suoritettu, suunnattiin Kenkäveroon. Se on vähä niinku Fiskarin alue minikoossa 😊 Jos nyt menisin uusiks Mikkeliin, oisin luottanu enemmän tän mestan kahvilatarjontaan mutta ehkä enskerralla sitte. Kenkäveron alueella on ihania käsityöläisten kauppoja ja ainakaan korviksista pitävien henkilöiden on lähes mahdotonta poistua alueelta tyhjin käsin..
Kenkäverossa ratkeaa myös suuri mysteeri, eli missä joulupukki viettää kesää. Näköjään pukki ei kuitenkaan malta olla ihan vaan jouten kesämökilläänkään, hi hi.
Jos et Mikkelistä mitään muuta jaksa suorittaa, niin käy tsekkaamassa juuri kesäkuun alussa avautunu sodan ja rauhan keskus Muisti. Sen yhteydessä toimii myös Päämajamuseo, jossa on nähtävillä mm. Mannerheimin työhuone ja mikä parasta, huussi!
Tuo museo kertoo Suomesta sodan keskellä ja ääneen pääsee monenlaisia tarinoita, eli luvassa ei ole pelkkää tykkien pauketta. Tosin sitäkin pääsee kokemaan ihan omakohtaisesti virtuaalilasit päässä.. Pysäyttävä kokemus!
Noh, sitte tärkein, eli ruokaa!
Ravintolasuosituksena erittäin lämpimästi bistro Holvi, sijaitsee teatterin yhteydessä. Tällä safkalla sai tyydytettyä kahden ja puolen päivän energiatarpeen ja oli kyllä hyvää! Uskaltaisin suositella ihan A-luokan lihansyöjillekin, vaikka kasvisannos olikin ;)
Seuraavaksi Hämeenlinna, Nästä Tavastehus.
Provinssi: Kanta-häme
Kieli: suomi, ei selkeitä murteita, joten kaikkien ymmärrettävissä
Valuutta: euro, käteinenkin käy
Asukasluku: ketä nääki tiedot oikeesti kiinnostaa? Edelleenkään..
Koe tämä: Jos se linna on jo nähty, käy Aulangon joutsenlammella
Jätä välistä: Kellariravintola Hällän pitsa ei maistunu oikeen miltään.
Hämeenlinna on ihana, hallittavissa oleva kaupunki, jossa on mukava tunnelma. Koska oltiin molemmat jo käyty sielä linnalinnassa (muistaakseni siinä oli aika paljon sellasta uutta osaa, että ei niin paljon niitä vanhoja, kolkkoja käytäviä. Pienoinen pettymys, vaikka onkin käymisen arvoinen mesta! Lisäksi sielä on kohta tosi hienosti entisöidyt ikkunat. Tää on sisäpiiritietoa..) suunnattiin nyt yhdessä Aulangolle. Jos joku ei nyt hitto soikoon tiedä tätä paikkaa, niin se on joku superkuuluisa, siis kuuluisampi ku Nuuksio tyyliin, luontoalue. Sielä on hyttysiä ja metsää ja tietty..
tadaa, näköalatori!
Tää näkymä ei suinkaan ole tornista, kun sinne ei jostain syystä päässy(en tiiä onko taas koska korona vai mikä?) mutta kyllä siitä tornin juureltaki oli ihan kivat näkymät :)
Jos luonto ja historia kyllästyttää, kannattaa suunnata ehdottomasti yöjuoksulle Suistoklubille. Siitä paikasta on niin monta legendaarista kertomusta, että jätän tämän nyt suosiolla toiseen postaukseen :) Miula ei näköjään ole myöskään kuvaa aiheesta, joten kuvitelkaa mielessänne sellanen Tavastia-klubi ja ottakaa siitä kaikki Helsinkivaikutteet pois. Eli sellanen sopivan boheemi mutta kuitenki maanläheinen mesta, joka on sellasella tiilirakennusten ympäröimällä sisäpihalla :) Jotenki kalja maistu siinä normaalia paremmalta, varsinki ku oli hyvää seuraa!
Hämeenlinnan tori ja sen seutu kerää porukkaa pitkin päivää hieman erityylisiin rientoihin. Tästä 1700-luvun lopulla valmistuneen kirkon luomasta maisemasta miula on hyviä muistoja kesältä 2013 ja niitä siinä vähän verestelin (samassa seurassa ;). MITÄ NOSTALGIAA! Suosittelen Hämeenlinnaan piipahtamista ihan kaikille mutta ruokavinkkinä, välttäkää Hällää (harmi, sielä on ollu oikeen hyvätki tarjoilut joskus!)ja menkää mielummi Popinoon. (Vai oliko se Pepino? Popito? Pepito? Joku sellanen..)
Suomimatkailkaa tyypit, kohta pääsee taas kauemmaski :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti