Kesän kunniaks julkaisen pari runoa. Eka on miu päiväkirjasta around niiltä ajoilta, ku olin oppinu kirjottamaa, eli n.vuodelta -92. Se menee näin:
"Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli."
Mie muistan tän siis ulkoo, ihmeellistä. Varmaa jääny jonnekki takaraivoon :D Oon ollu siis selkee herkkä taiteilijasielu jo iha ala-asteelta lähtien.
Sittemmin oon tuhrannu vaikka ja minkälaista tekstiä. Osa vähä onnistuneempia, osa sitte nii jäätävää köydenrasvausainesta, että oksat pois. Aattelin nyt kuitenki käyttää tätä miu luomaa blogia sellasena julkaisufoorumina, kun pöytälaatikko pursuaa kaikenlaista aineistoa. Se o sinällää hauskaa, että miula ei ees oo kirjotuspöytää, saati laatikkoa. Mutta se ei o sillee nyt se pointti.
Tässä nyt eka teksti. Tai toka, jos tuo lumi-runo lasketaan. Tää on kuitenki kirjotettu täysikäisenä.. Tarkemmin sanottuna, tää teksti on tehty siskon hääkorttiin vuonna 2011:
"Olet minulle kuin talven ensilumi, jota niin kovin odotan kirkastamaan synkkää pimeyttä.
Olet minulle kuin keväinen auringonsäde, joka lämmittää pitkän kylmyyden jälkeen.
Olet minulle kuin kesäinen sade, joka vilvoittaa nuutuneen.
Olet minulle kuin syksyn ruska, joka saa maailmani hehkumaan."
Laitoin tuohon tollasen kirkon pihalla istuskelevan hahmon. Se on muistaakseni Uumajasta. Senki maailma ehkä vähä hehkuu ton lasin läpi.. Se keventää tunnelmaa.
"Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli."
Mie muistan tän siis ulkoo, ihmeellistä. Varmaa jääny jonnekki takaraivoon :D Oon ollu siis selkee herkkä taiteilijasielu jo iha ala-asteelta lähtien.
Sittemmin oon tuhrannu vaikka ja minkälaista tekstiä. Osa vähä onnistuneempia, osa sitte nii jäätävää köydenrasvausainesta, että oksat pois. Aattelin nyt kuitenki käyttää tätä miu luomaa blogia sellasena julkaisufoorumina, kun pöytälaatikko pursuaa kaikenlaista aineistoa. Se o sinällää hauskaa, että miula ei ees oo kirjotuspöytää, saati laatikkoa. Mutta se ei o sillee nyt se pointti.
Tässä nyt eka teksti. Tai toka, jos tuo lumi-runo lasketaan. Tää on kuitenki kirjotettu täysikäisenä.. Tarkemmin sanottuna, tää teksti on tehty siskon hääkorttiin vuonna 2011:
"Olet minulle kuin talven ensilumi, jota niin kovin odotan kirkastamaan synkkää pimeyttä.
Olet minulle kuin keväinen auringonsäde, joka lämmittää pitkän kylmyyden jälkeen.
Olet minulle kuin kesäinen sade, joka vilvoittaa nuutuneen.
Olet minulle kuin syksyn ruska, joka saa maailmani hehkumaan."
Laitoin tuohon tollasen kirkon pihalla istuskelevan hahmon. Se on muistaakseni Uumajasta. Senki maailma ehkä vähä hehkuu ton lasin läpi.. Se keventää tunnelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti