tiistai 12. joulukuuta 2017

joulua 13.12

 13.12.

Aamulla tuiskutti lunta. Koko maa oli hautautumassa syvään lumipeitteeseen. Se ei kuitenkaan tonttujen menoa hidastanut. Pajalla kuului tuttu kilkatus, kalina, puhina ja tuhina, kun suuri tonttujoukko valmisti lahjoja. Osa oli lähtenyt kiltteystarkastusretkelle, vaikka sää olikin vaikea. Pukki oli antanut vahvimmat ja kokeneimmat poronsa, jotka pystyivät suunnistamaan huonommassakin säässä. Sulolla oli porotallin siivousvuoro. Lakaistessaan lattiaa tämä vaipui taas mietteisiinsä. Pipsa-poro, joka oli jäänyt tänään talliin kipeän sorkan takia, mutusteli heiniään ja seurasi Sulon toimia. He olivat tehneet niin monta retkeä yhdessä, että Pipsa huomasi heti Sulon olevan muissa maailmoissa. ”Mikä hätänä?” Se kysyi ennenkuin otti uuden tukon heinää suuhunsa. Sulo nosti katseensa lattiasta ja katsoi Pipsaa. ”Millä yllättää Pukki jouluaattona?” Siinäpä tuntuikin olevan suurtakin suurempi kysymys. Pipsa pureskeli vihreää heinää hiljalleen ja käänsi katseensa takaseinään. Sulo tiesi tämän miettivän kuumeisesti, sen näki tämän sarvien asennosta. ”No voisin tietysti pyytää Poro Känkkäränkkää käyttäytymään erityisen nätisti jouluaaton ajossa. Tai voisin keskustella Poro Äkkihopun kanssa, jotta tämä yrittäisi johtaa joukkoa hieman tasaisemmin kuin normaalisti. Suloa hymyilytti. Känkkäränkkä osasi olla toisinaan todella pahantuulinen. Se kuopi maata vihaisena ennen lähtöä ja kiukkusi pikkuasioista, kuten vääränvärisistä valjaista, epätasaisesti pakatusta reestä, liian kylmästä tai kuumasta ilmasta, odottelusta.. Kaikki tiesivät sen kuitenkin salaa nauttivan työnteosta. Se ei jättäisi jouluaaton rekiretkeä väliin mistään hinnasta. Äkkihoppu ei puolestaan malttanut aina kuunnella Pukin ohjeita. Kerran se oli pinkaissut matkaan ennenkuin muut porot oli ehditty valjastaa reen eteen. Sielä se paineli pitkän pätkän yli taivaanrannan, ennenkuin pysähtyi tajuttuaan, että jotain puuttui. Äkkihoppu teki myös johtoporona ollessaan melkoisia äkkijarrutuksia ja -kiihtydyksiä.
Sulo ja Pipsa naureskelivat hauskoille muistoille. Mitähän tänä jouluna tapahtuisikaan.. Ei, ei noita kahta voisi pyytää käyttäytymään normaalien porojen tavoin. Se veisi riemun koko touhusta ja sitäpaitsi kumpikin tiesi, että Pukki nautti vauhdista ja piti jokaisesta porostaan juuri sellaisena, iloisena, känkkäränkkäisenä, vaiteliaana, vauhdikkaana tai reippaana kuin nämä luonteeltaan olivat.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti