Joulukalenteria

Päivän pläjäys. Jännitys tiivistyy..

8.12

Mitenkäs, jos meillä olisikin juhlaliputus Pukin palatessa lahjojenjakoretkeltään? Sulo mietiskeli. Sinttu-Tonttuhan tietää kaiken lipuista ja liputuspäivistä, mennään kysymään häneltä! Kaikeksi onneksi Sinttu sattuikin olemaan tuvassa lukemassa päivän uutisia, kun Sulo ja Säde astuivat sisään. Olipa siellä lämmin! Tuli rätisi hiljaa takassa ja musta kissa kehräsi kuin pieni moottori takkatulen loisteessa. Joku oli sytyttänyt muutaman kynttilänkin tunnelmaa tuomaan. ”Sinttu!” Säde hihkaisi jo ovelta ja kopisteli lumisia töppösiään Eteismattoon niin että lumi pöllysi. Sinttu, joka oli hieman säikky olemukseltaan, pomppasi pöydän ääreltä niin, että lehtikin putosi hänen käsistään. Toivuttuaan äkkinäisestä järkytyksestään tämä kääntyi katsomaan tulijoita. ”Mikä nyt on noin kovasti hätänä?” Tämä kysyi ja katseli säikähtäneen oloisena ympärilleen. ”Meidän pitäisi keksiä Joulupukille joku mukava yllätys ja ajattelimme, josko pitäisimme hänelle oman liputuspäivän jouluaattona. Osaisitko neuvoa mistä saisimme oikein hienon lipun, siinä voisi olla kultaiset reunukset ja poron kuva. Tai vaikka koko korvatunturi!” Säde oli jo päässyt täyteen vauhtiin haaveilussaan. Sinttu katseli Sädettä ja Suloa ja hänen kasvonsa olivat venähtäneet pahoittelevaan ilmeeseen. ”Tuohan olisi oikeinkin mukava idea mutta Mörökölli on kaatanut lipputangon, eikä sitä saada korjattua ennen joulua. Kaikki puutöitä tekevät tontut ovat ylityöllistettyjä näin lähellä aattoa.” Sinttu kohautti harteitaan. Harmi. Hän keräili loput lehdestään ja syventyi taas lukemaan Korvatunturin uutisia.