“Onko toinen todellisuus samanlainen kuin tämä? Mikä on erilaista? Tapasitko itsesi?” Saliver tykitti kysymyksiä eikä antanut Kauko Mutaojalle edes pientä mahdollisuutta vastata. Vedenneito ei tapojensa vastaisesti puuttunut jälkikasvunsa innokkaaseen kyselyyn vaan seurasi Ville Vihermaata ja tämän naisystävää, jotka olivat vihdoinkin löytäneet turvallisen reitin rannalle. He ehtivät juuri parahiksi kuulemaan Kaukon seuraavat sanat: “Iiro on jo täällä. Tai siis on ollut ja ei ole ollut jo vuosia.”
Saliver raapi päätään ja Ooga näytti käsiään heiluttamalla, että Kaukon pitäisi kertoa hieman lisää. “On totta, että Iiro imeytyi rinnakkaistodellisuuteen silloin aikanaan. Hän eli siellä noin kymmenisen vuotta ja palasi sitten takaisin. Tuolla toisessa todellisuudessa Iiron perhettä ei ole. Hänen vanhempansa eivät olleet koskaan tavanneet, joten myöskään Iiroa ei ole ollut olemassa. Iiro löysi kuitenkin nopeasti varaäidin Ritva Vähkrampista, joka tunnettiin tuolla nimellä Ritva Ylikramppi. Ritva on ollut yksi avainhenkilöistä näiden kahden todellisuuden välillä mutta koska hän on itse ollut olemassa molemmissa todellisuuksissa, hän ei ole voinut matkustaa portaalien välillä. Iiro sen sijaan haettiin tuolle puolen, sallinette että käytän tälläistä sanontaa, koska..”
“Hetkinen, hetkinen, aloitappa nyt alusta!” Ville Vihermaa yritti keskeyttää Kaukoa mutta tämä ei ollut huomaavinaan. Huitaisi huolettomasti kädellään Villen suuntaan ja jatkoi: “Iiron elämäntehtävä tuossa todellisuudessa oli tuoda hauskuutta ihmisille. Hän liittyi sirkukseen melko nuorena, suoritti pelleakatemian ylimmän tutkinnon, koulutti huvittelun ammattilaisia ja teki katoamistemppuja. Mehän tietysti tiedämme, että temput liittyivät siihen, että Ritva ohjasti Iiron kulkemaan portaalin läpi aina kun se oli avoinna. Olemme eläneet hyviä aikoja, sillä todellisuuksien välillä surfaaminen on ollut mahdollista melko usein. Tämän illan jälkeen seuraava mahdollisuus tulee muutaman sadan vuoden päästä.”
"No missä se Iiro nyt sitten majailee? Minä tarvitsen sen runkkarin allekirjoituksen tähän paperiin!!” Ville Vihermaa heilutteli sopimusta vuorotellen kaikkien paikallaolijoiden silmien edessä ja näytti vähintäänkin ärtyneeltä. Vihermaan mukana ollut rouva yritti hieman hillitä tätä. Hän esittäytyi Vihermaiden asianajajaksi, Rouva Permisanneliksi ja kertoi samalla, että oli laatinut tuon sopimuksen sukulaispoikien välille. Siinä oli hyttysen pikkuvarpaan kokoisella printillä painettu teksti jossa luki kutakuinkin niin, että Ville saisi pitää kaiken muun perinnön ja Iirolle jäisi isotädin ruumiinjäänteiden lisäksi käärmeen paskakasasta ongittu sormus. Ville uskoi ettei Iiro ymmärtäisi lukea mokomaa paperia, vaan allekirjoittaisi sen hänen toiveidensa mukaan. Enää piti löytää se lurjus jostain.
“Iiro asuu Napsu Mastokadunpätkän mansionissa. On asunut jo hyvän aikaa.” Nemo puuttui puheeseen ja sai kaikki katsomaan itseään toinen toistaan hämmästyneimmin silmin. “Napsu soitti minulle hetki sitten ja kertoi kaiken. Iiro tai Samu, jona me hänet tunnemme, on valmis allekirjoittamaan sopimuksen vaikka heti.” Nemo sanoi huolettoman oloisena ja katseli nauraen, kun Ville Vihermaa lähti samalla sekunnilla juoksemaan ylös rinnettä Permisannelin kipitellessä perässä korot kopisten.
Saliver nauroi ja Oogakin hymyili näylle. Nyt kaikki palaisi normaaliksi. Tai ainakin lähes. Heidän äitinsä asui edelleen järvessä. Ehkä heidän pitäisi rakentaa takapihalle uima-allas, jotta vedenneito saataisiin kotiin.
“Hei, äiti, mitäs sanoisit jos muuttaisit takaisin kotiin. Lari Kaari on jo pitkään puhunut, että voitaisiin hommata takapihalle palju. Mitä jos tehtäisiin sinne samalla uima-allas, niin sinä voisit asua siinä?” Saliver tiedusteli äidiltään. “Ihana ajatus.” Hän vastasi vain ja hymyili samaa, viekasta hymyään, jota Saliver ja Ooga olivat viimepäivinä nähneet. Tehdäämpä niin, että tulette keskiyön jälkeen hakemaan minut kotiin.” Neito sanoi ja katosi tummaan veteen ennenkuin Ooga ja Saliver olivat ehtineet kertoa tälle, ettei allas ollut suinkaan vielä valmis.
Noh, ehkä pesuvati kelpasi äidille siksi aikaa, että he ja Lari ehtisivät tehdä neidolle kunnollisen asumuksen. Ville Vihermaahan olisi kohta entistä rikkaampi ja varmasti tämä maksaisi niin Kaukolle kuin heillekin tuntuvan palkkion. Kyllä niillä rahoilla yksi uima-allas rakennettaisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti