Aikamieli antoi katseensa kiertää pitkin ränsistyneen tivolin seiniä. Yht´äkkiä hän tajusi, ettei nähnyt enää tivolin värejä, kuullut iloista musiikkia tai yleisön riemunkiljahduksia. Tonttu oli oikeassa, kaikki mikä oli kerran tehnyt tästä paikasta kodin, oli poissa.
"Mitä sinulla on mielessäsi?" Aikamieli kysyi tontulta, joka katsoi häntä salaperäisesti hymyillen. "Kuule, meillä kaikilla on jonkinlainen tehtävä tässä maailmassa ja varsinkin meillä erikoisilla olennoilla, joihin kukaan ei usko ja vielä harvempi vaivautuu katsomaan ja todella näkemään meidät. Me olemme kuitenkin niitä, jotka luomme tunnelman. Kuten tiedät, joulu on aivan oven takana ja sen onnistuminen on minun ja muiden tonttujen vastuulla. Ihmiset lataavat jouluun todella paljon tunnetta ja meidän pitää saada se tunne pysymään hyvänä. Aina se ei onnistu vaikka tekisi mitä." Tonttu sanoi ja kohautti harteitaan jatkaessaan: "Yksi ylimääräinen henki ei ole koskaan pahitteeksi. Voin tarjota sinulle uudenlaisia tehtäviä, jos vain olet valmis heittäytymään joulun taikaan."
Aikamieli mietti tontun ehdotusta ja päätti, ettei hänellä ollut mitään hävittävää. Ja tivoli ei varmasti ollut menossa mihinkään, hän pääsisi aina takaisin kummitusjunansa suojiin niin halutessaan. "Hyvä on." Aave sanoi tontulle, joka nyökkäsi hymyillen. He lähtivät kävelemään pitkin tivolin läpi kulkevaa liukasta tietä, ulos lahonneesta portista. Askel askeleelta tivoli jäi kauemmas, eikä Aikamieli katsonut kertaakaan taaksepäin.
"Mitä sinulla on mielessäsi?" Aikamieli kysyi tontulta, joka katsoi häntä salaperäisesti hymyillen. "Kuule, meillä kaikilla on jonkinlainen tehtävä tässä maailmassa ja varsinkin meillä erikoisilla olennoilla, joihin kukaan ei usko ja vielä harvempi vaivautuu katsomaan ja todella näkemään meidät. Me olemme kuitenkin niitä, jotka luomme tunnelman. Kuten tiedät, joulu on aivan oven takana ja sen onnistuminen on minun ja muiden tonttujen vastuulla. Ihmiset lataavat jouluun todella paljon tunnetta ja meidän pitää saada se tunne pysymään hyvänä. Aina se ei onnistu vaikka tekisi mitä." Tonttu sanoi ja kohautti harteitaan jatkaessaan: "Yksi ylimääräinen henki ei ole koskaan pahitteeksi. Voin tarjota sinulle uudenlaisia tehtäviä, jos vain olet valmis heittäytymään joulun taikaan."
Aikamieli mietti tontun ehdotusta ja päätti, ettei hänellä ollut mitään hävittävää. Ja tivoli ei varmasti ollut menossa mihinkään, hän pääsisi aina takaisin kummitusjunansa suojiin niin halutessaan. "Hyvä on." Aave sanoi tontulle, joka nyökkäsi hymyillen. He lähtivät kävelemään pitkin tivolin läpi kulkevaa liukasta tietä, ulos lahonneesta portista. Askel askeleelta tivoli jäi kauemmas, eikä Aikamieli katsonut kertaakaan taaksepäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti