”Kun Tivoli suljettiin, Simuna päästi heidät vapauteen. Yksi lensi kuitenkin innoissaan suoraan päin voimalinjaa ja sai siitä sellaisen sähköiskun, että se tyhmä lintu sekoitetaan kuulema tänä päivänäkin pieleen menneeseen permanenttiin, jolla on jalat." Aikamieli hymähti vaikka asiassa ei varsinaisesti mitään hauskaa ollutkaan. Paitsi ehkä kaikkien muiden, kuin permanentatun pulun mielestä.
"Simuna piti tuon epäonnen pulun itsellään tavallisena lemmikkinä. Luulen, että permanentin lisäksi se olento koki myös jonkinlaisen henkisen romahduksen, eikä enää selvinnyt luonnossa. Vaikka ei siitä koskaan ääneen puhuttukaan.” Aikamieli jatkoi. ”Simuna lähti tästä tivolista viimeisenä pulu mukanaan. Muistan edelleen kuinka lintu tuijotti minua tyhjällä mutta jollain tavalla onnellisella katseellaan puluhäkin kaltereiden välistä. He asuvat nyt jossain lämpimässä rantakaupungissa Portugalissa. Simuna on aina inhonnut kylmää ja luulen, että hänkin on nyt onnellinen.” Aikamieli hymyili surumielisesti ja päätti, ettei haluaisi muistella enää Simunaa. Tonttu tuntui olevan samaa mieltä ja kysyi: "Mikäs se teidän voimamiehenne nimi taas olikaan.."
"Simuna piti tuon epäonnen pulun itsellään tavallisena lemmikkinä. Luulen, että permanentin lisäksi se olento koki myös jonkinlaisen henkisen romahduksen, eikä enää selvinnyt luonnossa. Vaikka ei siitä koskaan ääneen puhuttukaan.” Aikamieli jatkoi. ”Simuna lähti tästä tivolista viimeisenä pulu mukanaan. Muistan edelleen kuinka lintu tuijotti minua tyhjällä mutta jollain tavalla onnellisella katseellaan puluhäkin kaltereiden välistä. He asuvat nyt jossain lämpimässä rantakaupungissa Portugalissa. Simuna on aina inhonnut kylmää ja luulen, että hänkin on nyt onnellinen.” Aikamieli hymyili surumielisesti ja päätti, ettei haluaisi muistella enää Simunaa. Tonttu tuntui olevan samaa mieltä ja kysyi: "Mikäs se teidän voimamiehenne nimi taas olikaan.."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti