Joulukalenteri päivä 19

Aikamieli heräsi horroksestaan ja huomasi olevansa keskellä vilkasta joulutoria. Tämä oli hieman samanlaista kuin hetki sitten tonttulassa mutta sillä erotuksella, että täällä eivät häärineet pienet parrakkaat ukkelit, vaan täysikasvuiset ihmiset. Ihmiset, joilla tuntui olevan kova tohina päällä. Aikamieli pysytteli punaisen myyntiteltan sivustalla ja katseli touhua, joka muistutti häntä kovasti vanhoista tivolin ajoista. Iloiset äänet kantautuivat joka paikasta ja ilmassa tuoksuivat popkornin ja hattaran sijasta erikoiset mausteet ja kuusenhavut, jotka kuuluivat tietysti joulun ajan tunnelmaan.

Aikamieli kääntyi katsomaan tarkemmin telttaa, jonka vieressä seisoi ja huomasi sen olevan täynnä joulukukkasia. Laiha rouva, jolla oli erittäin paksut silmälasit ruttuisilla kasvoillaan, oli juuri ostanut teltasta ison punaisen joulutähden. Kukkasen lehdissä oli kimalletta, joka loi loisteen tämän silmiin. Tarkemmin katsottuna hahmo, joka seisoi sisällä teltassa muistutti kovasti jotakuta.. KYLLÄ, se oli kuin olikin Kaapro, tivolin entinen voimamies. Noista muskeleista ei voinut erehtyä.

Kaapro tuntui olevan työn touhussa. Tämän posket punoittivat kirkkaina ja silmissä oli iloinen katse. Ihmisiä tuli ja meni hänen telttansa luona ja kukkakauppa kävi vilkkaana. Aikamieli katseli Kaapron olemusta ja hymyili. Tämäkin vaikutti onnelliselta. Äkkiä Kaapro kääntyi ja katsoi suoraan Aikamielen suuntaan ja hymyili.

"Mikä sinua noin naurattaa?" Kysyi Kaapron takana seisova tukeva nainen, jonka posket olivat vähintään yhtä punaiset kuin vieressään seisovalla miehellä. Nainenkin katsoi samaan suuntaan mutta ei tuntunut huomaavan teltan reunalla haahuilevaa haamua. "Eipä mikään." Kaapro hymyili entistä leveämmin ja kääntyi sitten naisen puoleen ja suuteli tätä poskelle. "Taisin vain nähdä joulun hengen leijailevan teltan ympärillä." Tämä kuiskasi hiljaa ja iski silmää Aikamielelle.