Noni, noni, nyt ei enää mitää jännitetä tän asian kanssa, vaan tässä mie nyt oikeesti paljastan mite työki sielä kotikatsomoissa saatte askarreltua itellenne tälläsen upeen joulupannan. Jos mielikuvitus riittää, tätähän voi tuunata vaikka pääsiäis- juhannus- tai halloween aiheiseks. Tai mikä nyt just sillä hetkellä sattuukaan olemaan päivän teema. Jos mielikuvitus ei riitä niin pitkälle, ni miusta tää on kyllä sellanen tekele, että tää päässä voi mennä vaikka lähikauppaan, mummin ysikymppisille, kummilapsen rippikirkkoon tai ihan vaikka vaan töihin. Paitsi jos on töissä sellasessa paikassa, että sielä pitää käyttää kypärää, sit ei ehkä kannata mennä (joulu)panta päässä töihin.
Eli mitä tarvitaan?
*Panta.
Se on siis kaiken pohja. Ehkä tän pysty arvaamaanki mutta koska en voi yhtään tietää minkähenkinen hahmo tätäki tarinaa lukee enkä haluu että kukaan mielensäpahoittautuu tästä, ni alotan ihan perusteista. On tässä toki nyt tänä vuonna sellanen pointti, että tää ei o pelkkä panta, vaan kuten tarkkasilmäset saattaa havaita niin mie käytin tänä vuonna "pantana" korvaläppiä :D Toimii ku pikajunan konnarin leimauslaite! Tämä kyseinen runko on hankittu suuren marketin lastenosaston pukeutumishyllyltä. Tähän on siis ihan yksinkertanen syy, tai kaks, a)en löytäny miu viimevuoden pantaa mistään (oisin käyttäny sitä pohjana) b)tää oli tositosi paljon halvempi ku sellanen "virallinen" hiuspanta. (Vielä tätä tekstiä kirjoittaessani miuta vähä jännittää ettei miuta nyt diskata tän asian takia mut otan riskin..)
(Aaahahaa, huomatkaa, muokkasin ton kuvan iha ite paint-ohjelmalla :D Tai ettehä työ siis voi tietää mite mie sitä muokkasin mutta siis rajasin siitä ylimääräset pois. Oon atk-nero..) Tätä alempaa kuvaa en jaksa enää muokata, tai siis kääntää. On siinä kuulkaa aikamoinen vaiva kuitenki!
*Koristeet
-(muovinen) luuranko (voi olla muutaki matskua, ite en nyt löytäny halloweenin jälkihuuruissa mitää muuta ku muovisen mutta varmaa iha aidosta luusta tehty ajaa saman asian!)
-pahvinen lahjapaketti (miula oli joku vuosi sellasia valmiiks tehtyjä koristelahjapaketteja mutta tänä vuonna tuunasin sellasen ite. Kahvipaketin päällyspaperista, koska se oli eka asia, mikä osu käsii. Sen ois voinu tehä sillee oikeesti hienosti iha vaikka pahvista mutta koska mie oon mie, ni se on nyt tollanen. Se toimii ihan kivasti niin kauan ku kukaan ei hengitä sitä kohti.)
-pienet jouluvalot. Yleensä miu pannoissa ei o ollu valoja, syystä että se patterikotelo on aina nii iso, että en o saanu sitä mihinkä piiloon. Näissä minivaloissa se on sellanen ihan littana asia ja se menee kivasti tonne korvaosan alle näkymättömiin. En o vielä varma mite suoritan koko joulun tää panta päässä, patteri korvaa vasten painuneena mutta kai mie nyt siitä selviän. (Ehkä.)
-ifolor-valokuvatasku. Tää on tärkee siinä mielessä, että siinä nimenomaisessa valokuvataskussa oli sellanen talvinen maisema-aihe, siis kuusinen, talvinen maisema, joten se oli just hyvää matskua kuusta varten. Kai tässä nyt sit hätätapauksessa käy mikä tahansa pahvi mutta jos tahtoo tehä yhtä hienon pannan ku miula, ni tilaa ifolorilta jotain. (Huom, kesäaikaan tilatessa maisemassa on joku järvi, ei suinkaa talvinen metsä!)
-pari paritonta kynttilän koristetta. En valitettavasti osaa yhtää sanoa saako näitä enää kaupasta, kun kynttilöitten polttaminenki on myrkyllistä ja kaikkee. Ja oha nää nyt tietty vähä sellasta mummola meininkiä.. Nää koristeet on hankittu paikallisen hyväntekeväisyyskirpparin romukopasta. (Käyn sielä aina hengailemassa, ku se on miu kuntosalin vieressä. Siinä saa kivasti aikaa kulumaan ja kotona ollaan siinä uskossa että mie oon muka senki ajan jossai urheilemassa.. :D) Mutta siis jos ei mummon laatikoista löydy moisia koristeita, niin äkkiäkös moisen tekee ite vaikka rautalangasta, kuusenkoristeista, keijupölystä ja sienistä.
-villalankaa. Harmaata ja punasta. Harmaasta raastetaan tolle hahmolle parta ja punasesta virkataan hattu. Omakohtainen kokemus on, että paljas luuranko, jolla on superliukas pää, kieltäytyy pitämästä tota pipoa päässä vaikka kuinka yritin hyvällä. Mentii sitte pahalla ja hattu on nyt liimalla kiinni sen takaraivossa..
-Siimaa. Näkymätöntä, tappavan tehokasta, kestävää siimaa, jolla voi niputtaa kaiken, mitä liima ei suostu pitämään kasassa..
Sitte vaan askartelemaan!
Eka virkataan pipo..
Tässäkohtaa on tullu jo kolme kertaa mieleen harkita että hankkis sellasen liimapyssyn.. pahin vastustajani on hankkinu moisen jo viime jouluna mutta koska.. niih, haluun tehä asiat vaikeella tavalla, käytän tän pannan rakentamiseen tiimariliimaa, kirouksia, rukouksia, uhkailua, siimaa ja ikivanhaa teippiä.
sitte turataan yks helvetinperkeleen joulukuusi.. huomaa taustalla pinterest, tuo ihanien käsityöihmisten kokoontumispaikka, johon pääsee vaan täydelliset tuotokset..
Askarrellaan lahjapaketti.. huomioi teippi.. tokihan se miu ikivanha teippiteippinen loppu about heti mutta onneks on tollasta superkätevää pakkausteippiä!
Liimataan pipo tyypin päähän, liimataan kuusi pannassa olleen sarven ympärille ja kierretään valot kuuseen, pistetään muovinen mies istumaan kuusen ympärille (kyllä, sillä taipuu jalat vielä huonommin ku miula, joten se istuu nyt tollasessa epämääräsessä istunnassa sen kuusen ympärillä..) ja kaikki pidetään kasassa kuudellasadalla metrillä sitä näkymätöntä siimaa.
Sitten vaan valot paikalleen, lisää teippiä kuuseen, kun tuota perhanan ifolor-paperia ei tosiaan o suunniteltu mihinkään askarteluun, joten se ei oikeen taivu, eikä pysy halutussa muodossa tiimariliimalla, eikä paskalla teipillä. (ostoslistalle se liimapyssy, heti!!) liimataan parta ja taiteillaan paketti paikoilleen. Lopuksi vielä kranssikoristukset ja varmuudeksi vielä vähän siimaa koko koreuden ympärille, jotta se kestää jouluaattoon asti.
Tätä postausta kirjoittaessani ei ole vielä jouluaatto mutta kun sie tätä lue, se ehkä jo on. (odotusten mukaan muistan siis julkasta tän jouluaattona). Laitan ehkä sit kuvan vaikka seuraavaan tarinaan, siis sellasen kuvan jossa on meiän kaikkien pannat.
Hyvää joulua muruset! Ja kaikki muutki hahmot.
Tähän vielä loppukevennys, koska sellanen pitää aina olla!
Mie tutustui viime Leprareissulla tälläseen symppis tyyppiin. Hänen nimensä on Kala. Raimo Kala.
Raimo asuu Martin ja Tarmon kanssa, toivottavasti päiviensä loppuun asti. (Sitähän ei tiedä kuinka paljon niitä päiviä on itse kullakin.. Herra Kalalla niitä saattaa olla vähemmän kuin arvaammekaan..) Mutta siis nyt ihan tässä äsken huomasin sattumalta, että miu muovimiehellä on Raimolle lahja!
Jääkää hyvälle mielelle, hyvää joulua ja ihanaa uuttavuotta!
T: pikkukallo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti